Michael Phelps

Michael Phelps
Michael Phelps vuonna 2016
Henkilötiedot
Syntynyt	30. kesäkuuta 1985 Baltimore, Maryland
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Uran tiedot
Lempinimi	The Baltimore Bullet
Laji	uinti
Valmentaja	Bob Bowman
Saavutukset
Voitot	23 olympiakultaa 26 pitkän radan MM-kultaa
Ennätykset	39 maailmanennätystä
Aiheesta muualla
www.michaelphelps.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa: Yhdysvallat
Miesten uinti
Olympialaiset
Kultaa	Ateena 2004	400 m sekauinti
Kultaa	Ateena 2004	200 m perhosuinti
Kultaa	Ateena 2004	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Ateena 2004	200 m sekauinti
Kultaa	Ateena 2004	100 m perhosuinti
Kultaa	Ateena 2004	4 × 100 m sekauintiviesti
Kultaa	Peking 2008	400 m sekauinti
Kultaa	Peking 2008	4 × 100 m vapaauintiviesti
Kultaa	Peking 2008	200 m vapaauinti
Kultaa	Peking 2008	200 m perhosuinti
Kultaa	Peking 2008	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Peking 2008	200 m sekauinti
Kultaa	Peking 2008	100 m perhosuinti
Kultaa	Peking 2008	4 × 100 m sekauintiviesti
Kultaa	Lontoo 2012	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Lontoo 2012	200 m sekauinti
Kultaa	Lontoo 2012	100 m perhosuinti
Kultaa	Lontoo 2012	4 × 100 m sekauintiviesti
Kultaa	Rio de Janeiro 2016	4 × 100 m vapaauintiviesti
Kultaa	Rio de Janeiro 2016	200 m perhosuinti
Kultaa	Rio de Janeiro 2016	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Rio de Janeiro 2016	200 m sekauinti
Kultaa	Rio de Janeiro 2016	4 x 100 m sekauintiviesti
Hopeaa	Lontoo 2012	4 × 100 m vapaauintiviesti
Hopeaa	Lontoo 2012	200 m perhosuinti
Hopeaa	Rio de Janeiro 2016	100 m perhosuinti
Pronssia	Ateena 2004	4 × 100 m vapaauintiviesti
Pronssia	Ateena 2004	200 m vapaauinti
MM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa	Fukuoka 2001	200 m perhosuinti
Kultaa	Barcelona 2003	200 m perhosuinti
Kultaa	Barcelona 2003	200 m sekauinti
Kultaa	Barcelona 2003	400 m sekauinti
Kultaa	Barcelona 2003	4 × 100 sekauintiviesti
Kultaa	Montréal 2005	200 m perhosuinti
Kultaa	Montréal 2005	4 × 100 m vapaauintiviesti
Kultaa	Montréal 2005	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Montréal 2005	200 m sekauinti
Kultaa	Montréal 2005	4 × 100 m sekauintiviesti
Kultaa	Melbourne 2007	4 × 100 m vapaauintiviesti
Kultaa	Melbourne 2007	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Melbourne 2007	200 m vapaauinti
Kultaa	Melbourne 2007	200 m perhosuinti
Kultaa	Melbourne 2007	200 m sekauinti
Kultaa	Melbourne 2007	100 m perhosuinti
Kultaa	Melbourne 2007	400 m sekauinti
Kultaa	Rooma 2009	100 m perhosuinti
Kultaa	Rooma 2009	200 m perhosuinti
Kultaa	Rooma 2009	4 × 100 m vapaauintiviesti
Kultaa	Rooma 2009	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Rooma 2009	4 × 100 m sekauintiviesti
Kultaa	Shanghai 2011	100 m perhosuinti
Kultaa	Shanghai 2011	200 m perhosuinti
Kultaa	Shanghai 2011	4 × 200 m vapaauintiviesti
Kultaa	Shanghai 2011	4 × 100 m sekauintiviesti
Hopeaa	Barcelona 2003	100 m perhosuinti
Hopeaa	Barcelona 2003	4 × 200 m vapaauintiviesti
Hopeaa	Montréal 2005	100 m perhosuinti
Hopeaa	Rooma 2009	200 m vapaauinti
Hopeaa	Shanghai 2011	200 m vapaauinti
Hopeaa	Shanghai 2011	200 m sekauinti
Pronssia	Shanghai 2011	4 × 100 m vapaauintiviesti
MM-kilpailut (lyhyt rata)
Kultaa	Indianapolis 2004	200 m vapaauinti

Michael Fred Phelps II (s. 30. kesäkuuta 1985 Baltimore, Maryland) on yhdysvaltalainen uimari ja kaikkien aikojen menestyksekkäin olympiaurheilija.

Phelpsillä on yhteensä 28 olympiamitalia, joista 23 on kultaista. Phelpsin olympiavoittojen määrä on nykyaikaisten olympialaisten ennätys kaikki lajit huomioiden. Hän on myös eniten kultamitaleja (kahdeksan Pekingissä 2008) ja eniten mitaleita yksissä olympialaisissa voittanut urheilija (kahdeksan, jakaa ennätyksen Aleksandr Ditjatinin kanssa). Phelps on yltänyt tähän saavutukseen kahdesti, ensin Ateenassa 2004 ja sitten Pekingissä 2008.

Tämän lisäksi Phelpsillä on ennätykselliset 26 maailmanmestaruutta ja kaikkiaan 33 MM-mitalia pitkältä radalta sekä yksi MM-kulta lyhyeltä radalta. Phelps on tehnyt uransa aikana 39 maailmanennätystä. Swimming World -lehti on nimennyt Phelpsin vuoden uimariksi viidesti vuosina 2003, 2004, 2006, 2007 ja 2008.

Phelpsiä on valmentanut uran alusta asti Bob Bowman.

Ura uimarina

Varhainen ura

Osallistuessaan vuoden 2000 Sydneyn olympialaisiin Phelpsistä tuli 15-vuotiaana Yhdysvaltain historian nuorin olympiauimari. Hän ui 200 metrin perhosuinnissa viidenneksi. Viisi kuukautta olympialaisten jälkeen Phelps rikkoi maailmanennätyksen samassa lajissa uintihistorian nuorimpana 15 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä.

Myöhemmin Phelps rikkoi oman ennätyksensä Japanissa uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa (1.54,58). Vuonna 2002 Yhdysvaltain mestaruuskisoissa Phelps rikkoi maailmanennätyksen 400 metrin sekauinnissa parantaen sitä useaan otteeseen parhaan ajan ollessa 4.08,41 vuodelta 2004. 200 metrin sekauinnin maailmanennätyksen hän rikkoi vuonna 2003 uidessaan 1.56,04.

Ateenan olympialaiset 2004

Phelps voitti Ateenan olympialaisissa vuonna 2004 kuusi kultaa ja kaksi pronssia. Phelps kilpaili Ateenan olympialaisissa kahdeksassa lajissa yrittäen rikkoa Mark Spitzin ennätyksen ja voittaa joka lajista kultaa. Phelps osallistui viiteen henkilökohtaiseen lajiin ja kolmeen viestiin. Lajit olivat 200 metrin vapaauinti, 100 metrin perhosuinti, 200 metrin perhosuinti, 200 metrin sekauinti, 400 metrin sekauinti, 4 × 100 metrin vapaauintiviesti, 4 × 200 metrin vapaauintiviesti ja 4 × 100 metrin sekauintiviesti. Phelps voitti kuusi kultaa kun hän jäi pronssille 200 metrin vapaauinnissa ja Yhdysvaltain joukkue jäi yllättäen pronssille 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä. Jos Phelps olisi voittanut kahdeksan kultaa, hän olisi saanut sponsoriltaan Speedolta miljoona dollaria.

Melbournen maailmanmestaruuskilpailut 2007

Australian Melbournen uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa 2007 Phelps voitti ennätykselliset seitsemän kultaa. Lisäksi Phelps rikkoi neljä maailmanennätystä 200 metrin sekauinnissa (1.54,98), 200 metrin perhosuinnissa (1.52,09), 200 metrin vapaauinnissa (1.43,86) ja 400 metrin sekauinnissa (4.06,22). Phelpsin unelma kahdeksan kultamitalin voittamisesta kaatui, kun Yhdysvaltain joukkue hylättiin 4 × 100 metrin sekauinnin alkuerissä vaihtorikon takia.

Pekingin olympialaiset 2008

Phelps Pekingin olympialaisissa

Lehdistö asetti Phelpsin tavoitteeksi Pekingin olympialaisiin 2008 voittaa kahdeksan kultaa, mikä olisi uusi ennätys. Aikaisempaa ennätystä piti hallussaan Mark Spitz joka voitti seitsemän kultaa Münchenissä 1972.

Phelps lunasti lehdistön odotukset voittamalla kahdeksan kultamitalia, joista seitsemän tuli maailmanennätysajalla ja yksi olympiaennätysajalla. Mitaleista viisi oli henkilökohtaista ja kolme joukkuemitalia.

Phelpsin kultamitalimatkat olivat 200 m vapaauinti, 100 m perhosuinti, 200 m perhosuinti, 200 m sekauinti, 400 m sekauinti, 4 × 100 m vapaauintiviesti, 4 × 200 m vapaauintiviesti, 4 × 100 m sekauintiviesti.

Lontoon olympialaiset 2012

Phelps voitti Lontoon olympialaisissa 2012 neljä kultaa ja kaksi hopeaa. Hänen olympialaisten kokonaissaldokseen tuli näin ollen 18 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia eli yhteensä 22 mitalia, joilla hän on sekä eniten olympiakultia että olympiamitaleita kerännyt urheilija.

Phelps ilmoitti lopettavansa uransa Lontoon olympialaisiin tehden kuitenkin paluun kilparadoille keväällä 2014.

Rion olympialaiset 2016

Rion olympialaisissa Phelps voitti kultaa 200 metrin perhosuinnissa, 200 metrin sekauinnissa, 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä, 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä ja 4 x 100 metrin sekauintiviestissä. 100 m perhosuinnista Phelps saavutti hopeaa.

Yksityiselämä

Phelpsilla on kaksi vanhempaa sisarta, Whitney ja Hilary. Kummatkin sisaret ovat myös uimareita. Phelps valmistui high schoolista vuonna 2003. Vuonna 2005 hän meni opiskelemaan Michiganin yliopistoon, jossa hän opiskeli urheilumarkkinointia.^{päivitettävä} Phelpsia sponsoroivat Speedo, Visa, Omega, Power Bar ja Matsunichi.

Phelps syyllistyi rattijuopumukseen marraskuussa 2004 ja sai teosta puolentoista vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä yhteiskuntapalvelua. Helmikuussa 2009 julkisuuteen levisi valokuva Phelpsistä polttamassa vesipiippua, mikä tulkittiin julkisuudessa kannabiksen käytöksi. Hän sai Yhdysvaltain uintiliitolta kolmen kuukauden kilpailukiellon ja menetti sponsorisopimuksensa Kellogg’sin kanssa, mutta teki paluun toukokuussa 2009. Syyskuussa 2014 Phelps jäi uudelleen kiinni rattijuopumuksesta ja tuomittiin urheilullisena rangaistuksena kuuden kuukauden kilpailukieltoon sekä menettämään paikkansa Yhdysvaltain joukkueessa vuoden 2015 uinnin MM-kilpailuissa.

Kesällä 2017 Phelpsin kerrottiin uivan kilpaa valkohain kanssa Discovery Channelin järjestämässä tapahtumassa. Kanavan mainostama tapahtuma kuitenkin paljastui huijaukseksi ja todellisuudessa Phelps ui tietokonesimulaatiota vastaan.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michael Phelps Wikimedia Commonsissa

• Michael Phelpsin profiili olympic.org-sivustolla

Miesten 100 metrin perhosuinnin olympiavoittajat

Miesten 200 metrin perhosuinnin olympiavoittajat

Miesten 200 metrin vapaauinnin olympiavoittajat

Miesten 200 metrin sekauinnin olympiavoittajat

Miesten 400 metrin sekauinnin olympiavoittajat

Miesten 4 × 100 metrin vapaauintiviestin olympiavoittajat

1964: Yhdysvallat: Clark, Austin, Ilman, Schollander 1968: Yhdysvallat: Zorn, Rerych, Spitz, Walsh 1972: Yhdysvallat: Edgar, Murphy, Heidenreich, Spitz 1984: Yhdysvallat: Cavanaugh, Heath, Biondi, Gaines 1988: Yhdysvallat: Jacobs, Dalbey, Jager, Biondi 1992: Yhdysvallat: Hudepohl, Biondi, Jager, Olsen, Jordan*, Thomas* 1996: Yhdysvallat: Olsen, Davis, Schumacher, Hall Jr., Fox*, Tucker* 2000: Australia: Klim, Fydler, Callus, Thorpe, Pine*, Pearson* 2004: Etelä-Afrikka: Schoeman, Ferns, Townsend, Neethling 2008: Yhdysvallat: Phelps, Weber-Gale, Jones, Lezak, Adrian*, Wildman-Tobriner*, Grevers* 2012: Ranska: Leveaux, Gilot, Lefert, Agnel, Bernard*, Stravius* 2016: Yhdysvallat: Dressel, Phelps, Held, Adrian, Feigen*, Pieroni*, Ervin* * = uivat vain alkuerissä

Miesten 4 × 100 metrin sekauintiviestin olympiavoittajat

1960: Yhdysvallat: McKinney, Hait, Larson, Farrell 1964: Yhdysvallat: Mann, Craig, Schmidt, Clark 1968: Yhdysvallat: Hickcox, McKenzie, Russell, Walsh 1972: Yhdysvallat: Stamm, Bruce, Spitz, Heidenreich 1976: Yhdysvallat: Naber, Hencken, Vogel, Montgomery 1980: Australia: Kerry, Evans, Tonelli, Brooks 1984: Yhdysvallat: Carey, Lundquist, Morales, Gaines 1988: Yhdysvallat: Berkoff, Schroeder, Biondi, Jacobs 1992: Yhdysvallat: Rouse, Diebel, Morales, Olsen, Berkoff*, Dersch*, Stewart*, Biondi* 1996: Yhdysvallat: Rouse, Linn, Henderson, Hall Jr., Davis*, Grote*, Hargis*, Schwenk* 2000: Yhdysvallat: Krayzelburg, Moses, Crocker, Hall Jr., Walker*, Hannan*, Lezak* 2004: Yhdysvallat: Peirsol, Hansen, Crocker, Lezak, Krayzelburg*, Gangloff*, Phelps*, Walker* 2008: Yhdysvallat: Peirsol, Hansen, Phelps, Lezak, Grevers*, Gangloff*, Crocker*, Weber-Gale* 2012: Yhdysvallat: Grevers, Hansen, Phelps, Adrian, Thoman*, Shanteau*, McGill*, Jones* 2016: Yhdysvallat: Murphy, Miller, Phelps, Adrian, Plummer*, Cordes*, Shields*, Dressel* * = uivat vain alkuerissä

Miesten 4 × 200 metrin vapaauintiviestin olympiavoittajat

1908: Iso-Britannia: Derbyshire, Radmilovic, Foster, Taylor 1912: Australaasia: Healy, Champion, Boardman, Hardwick 1920:  Yhdysvallat: McGillivray, Kealoha, Ross, Kahanamoku 1924:  Yhdysvallat: Weissmuller, O’Connor, Glancy, Breyer 1928:  Yhdysvallat: Weissmuller, Clapp, Laufer, Kojac 1932: Japani: Yusa, Miyazaki, Yokoyama, Toyoda 1936: Japani: Yusa, Sugiura, Arai, Taguchi 1948:  Yhdysvallat: Ris, McLane, Wolf, Smith 1952:  Yhdysvallat: Moore, Woolsey, Konno, McLane 1956: Australia: O’Halloran, Devitt, Rose, Henricks 1960: Yhdysvallat: Harrison, Blick, Troy, Farrell 1964: Yhdysvallat: Schollander, Clark, Saari, Ilman 1968: Yhdysvallat: Schollander, Spitz, Nelson, Rerych 1972: Yhdysvallat: Spitz, Kinsella, Tyler, Genter 1976: Yhdysvallat: Bruner, Furniss, Naber, Montgomery 1980:  Neuvostoliitto: Kopljakov, Salnikov, Stukolkin, Krylov 1984: Yhdysvallat: Heath, Larson, Float, Hayes 1988: Yhdysvallat: Dalbey, Cetlinski, Gjertsen, Biondi 1992: Itsenäisten valtioiden yhteisö: Lepikov, Pyšnenko, Tajanovitš, Sadovyi, Kudrjatsev*, Mukin* 1996: Yhdysvallat: Davis, Hudepohl, Schumacher, Berube, Olsen* 2000: Australia: Thorpe, Klim, Pearson, Kirby, Hackett*, Kowalski* 2004: Yhdysvallat: Phelps, Lochte, Vanderkaay, Keller, Goldblatt*, Ketchum* 2008: Yhdysvallat: Phelps, Lochte, Berens, Vanderkaay, Keller*, Vendt*, Walters* 2012: Yhdysvallat: Lochte, Dwyer, Berens, Phelps, Houchin*, McLean*, Tarwater* 2016: Yhdysvallat: Dwyer, Haas, Lochte, Phelps, Smith*, Conger*, Bentz* * = uivat vain alkuerissä

Miesten 100 metrin perhosuinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

Miesten 200 metrin vapaauinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

Miesten 200 metrin perhosuinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

Miesten 200 metrin sekauinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

Miesten 400 metrin sekauinnin pitkien ratojen maailmanmestarit

Miesten 4 × 100 metrin vapaauintiviestin pitkien ratojen maailmanmestarit

1973: Yhdysvallat: Nash, Bottom, Montgomery, Murphy 1975: Yhdysvallat: Furniss, Montgomery, Coan, Murphy 1978: Yhdysvallat: Babashoff, Gaines, Montgomery, McCagg 1982: Yhdysvallat: Cavanaugh, Leamy, McCagg, Gaines 1986: Yhdysvallat: Jager, Heath, Wallace, Biondi 1991: Yhdysvallat: Jager, Lang, Gjertsen, Biondi 1994: Yhdysvallat: Olsen, Davis, Taner, Hall Jr. 1998: Yhdysvallat: Tucker, Walker, Olsen, Hall Jr. 2001: Australia: Klim, Callus, Pearson, Thorpe 2003: Venäjä: Kapralov, Usov, Pimankov, Popov 2005: Yhdysvallat: Phelps, Walker, Dusing, Lezak 2007: Yhdysvallat: Phelps, Walker, Jones, Lezak 2009: Yhdysvallat: Phelps, Lochte, Grevers, Adrian 2011: Australia: Magnussen, Targett, Abood, Sullivan 2013: Ranska: Agnel, Manaudou, Gilot, Stravius 2015:  Ranska: Metella, Manaudou, Gilot, Stravius 2017: Yhdysvallat: Dressel, Haas, Pieroni, Adrian