Siirry sisältöön

Gerrymanderointi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Gerrymandering)

Gerrymanderointi (engl. gerrymandering) tarkoittaa vaalipiirien rajojen tai vaalipiirijaon muokkausta vallassa olevan puolueen hyödyksi.[1]

Tyypillinen tapa toteuttaa gerrymanderointi. Vasemmanpuoleisessa vaalipiirijaossa punaisilla kasvokuvakkeilla merkitty valtapuolue häviäisi jokaisen kolmen vaalipiirin edustajanpaikan, koska se saa niissä vain 40 prosenttia äänistä, kun sen kilpailija saa 60 prosenttia äänistä. Keskimmäisessä vaalipiirijaossa punainen puolue voittaa samalla äänijakaumalla jo yhden vaalipiirin, ja oikeanpuoleisessa vaalipiirijaossa se voittaa peräti kaksi vaalipiiriä kolmesta, koska kilpailijapuolueen äänet on keskitetty kolmanteen vaalipiiriin.
Toinen tapa toteuttaa gerrymanderointi on luoda erikokoisia vaalipiirejä. Vasemmanpuoleisessa vaalipiirijaossa kaikissa neljässä vaalipiirissä on tasainen kilpailu ainoasta edustajanpaikasta. Oikeanpuoleisessa vaalipiirijaossa vaalipiirien rajat on vedetty vaaleankeltaisella merkityn puolueen 1 eduksi niin, että se voittaa edustajan kolmesta vaalipiiristä ja häviää vain yhden vaalipiirin.

Gerrymanderoinnissa valtapuolue haluaa maksimoida ääniosuutensa tuomat edustajanpaikat lisäämättä itse äänimääräänsä. Kaksipuoluejärjestelmässä ja yhden edustajan vaalipiireissä tämä saavutetaan tavallisesti niin, että perustetaan sellaisia vaalipiirejä, joissa valtapuolueen odotetaan voittavan ainoan jaossa olevan edustajanpaikan vain pienellä äänierolla. Lisäksi perustetaan sellaisia vaalipiirejä, joissa kilpailijapuolue voittaa paikkansa ylivoimaisesti. Molemmissa tapauksissa kilpailijapuolueen ääniä menee runsaasti hukkaan, koska se saa ääniosuuteensa nähden suhteellisesti vähemmän edustajanpaikkoja kuin valtapuolue.[2]

Käyttö eri vaalitavoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerrymanderointia esiintyy todennäköisimmin enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa, joissa vaalipiirien rajoja on säännöllisesti korjailtava, jotta niiden suhteellinen asukasluku pysyisi samana. Ilmiötä esiintyy varsinkin, jos vallassa oleva puolue pääsee suvereenisti päättämään muutoksista. Joissain enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa on vaalipiirisuunnittelun estämiseksi annettu vaalipiirien rajoista päättäminen puolueista riippumattomille elimille.

Suhteellista vaalitapaa käyttävissä maissa ilmiö on melko tuntematon, sillä varsinkin suuremmissa usean edustajan vaalipiireissä sillä saavutettava hyöty olisi vähäinen.

Käsitteen synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1812 pilapiirros, josta termi on lähtöisin.

Käsite syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1811, kun Massachusettsin osavaltion kuvernööri Elbridge Gerry allekirjoitti lain demokraattien kannatuksen lisäämiseksi. Lailla luodun uuden vaalipiirin sanottiin muistuttaneen kartalla salamanteria (engl. salamander), mikä provosoi bostonilaisen sanomalehden toimittajan kutsumaan sitä nimellä gerrymander.[1]

Gerrymanderointia on vastustettu sillä perusteella, että se tekee vaalipiireistä erikokoisia ja muodoltaan epäkompakteja, sekä siksi, että sillä pyritään epätasa-arvoisesti vähentämään tiettyjen äänestäjäryhmien vaikutusmahdollisuutta. Vaalipiirien erikokoisuus aiheuttaa suurten vaalipiirien äänestäjien äänten painoarvon vähenemistä, ja esimerkiksi rotuvähemmistöjen vahingoksi suoritettu gerrymandering vaikuttaa syrjivästi.[3]

  1. a b Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 120. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  2. Gallagher, Michael & Mitchell, Paul (toim.): The Politics of Electoral Systems, s. 632–633. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-925756-6
  3. Brian Duignan: gerrymandering Encyclopedia Britannica. 19.3.2025. Viitattu 13.4.2025.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gerrymandering