Gerrymandering

Tietokoneohjelmalla suunniteltu kalifornialainen edustajainhuoneen vaalipiiri vuodelta 2004. Piirijaon oli tarkoitus varmistaa paikallisen demokraattiedustaja Grace Flores Napolitanon läpimeno.

Vuodelta 1812 oleva alkuperäinen pilapiirros, josta termi on lähtöisin.

Illinois'n kongressivaalien neljäs vaalipiiri. Alue on luotu siten että asukkaista 74,5 % on latinalaisamerikkalaisia. Vaalipiiri on yhtenäinen ja osia yhdistää ohut kaista Interstate 294:n varrella

Gerrymandering eli vaalipiirisuunnittelu tarkoittaa vaalipiirien rajojen muuttelua, jonka tarkoituksena on suosia jotain tiettyä puoluetta tai ehdokasta vaaleissa. Termi on peräisin Yhdysvalloista, jossa Massachusettsin osavaltion kuvernöörinä toimineen Elbridge Gerryn (1744–1814) väitettiin omaa puoluettaan hyödyttääkseen kehitelleen omituisenmuotoisia vaalipiirejä, joista eräs muistutti kartalla salamanteria (engl. salamander) ja sai siten pilkkanimen gerrymander. Vaalipiirisuunnittelua pidetään kyseenalaisena, varsinkin jos se johtaa maantieteellisesti tai demografisesti epäluonnollisten vaalipiirien ja äänestysalueiden luomiseen.

Yleensä menettelyn logiikkana on rajata vaalipiirit siten, että suosittavan puolueen äänestäjiksi oletettuja väestöryhmiä kasataan riittävä määrä samaan vaalipiirin toisistaan etäällä olevilta alueilta ja kilpailevien puolueiden potentiaaliset kannattajat hajotetaan usean vaalipiirin alueelle siten, että he eivät missään ole enemmistönä. Onnistunut vaalipiirisuunnittelu todennäköisesti johtaa kansalaisten äänestysinnon alenemiseen, sillä se vähentää todennäköisyyttä, että oppositioasemassa olevat ryhmät menestyisivät vaaleissa.

Ilmiö esiintyy todennäköisimmin enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa, joissa vaalipiirien rajoja on säännöllisesti korjailtava, jotta niiden asukasluku pysyisi samana – varsinkin, jos vallassa oleva puolue pääsee suvereenisti päättämään muutoksista. Joissain enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa on vaalipiirisuunnittelun estämiseksi annettu vaalipiirien rajoista päättäminen puolueista riippumattomille organisaatioille. Suhteellista vaalitapaa käyttävissä maissa ilmiö on melko tuntematon, sillä varsinkin suuremmissa usean edustajan vaalipiireissä sillä saavutettava hyöty olisi vähäinen. Suomessa vaalipiirien rajat ovat kiinteät ja perustuvat maakuntajakoon, joten poliitikoilla ei ole säännöllistä mahdollisuutta vaalipiirisuunnitteluun. Eräitä piirteitä kuitenkin ilmenee ylisuuren Uudenmaan vaalipiirin pilkkomisesta käytävässä keskustelussa.