K-pop

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Girls’ Generation vuonna 2015
TVXQ vuonna 2012
Shinee Bangkokissa vuonna 2013

K-pop (lyhenne sanoista ”Korean pop”) on eteläkorealaista populaarimusiikkia. Korealaisella populaarimusiikilla on pitkä historia, mutta omaksi erityiseksi genrekseen ja ilmiökseen k-pop on noussut 1990-luvun alusta lähtien.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-pop on saanut vaikutteita esimerkiksi kansainvälisestä rapmusiikista, pohjoisamerikkalaisesta R&B-nykymusiikista, Hi-NRG-tanssimusiikista sekä japanilaisesta (j-pop) ja kiinalaisesta (mandopop) populaarimusiikista.[2]

K-popille keskeisiä ovat ’idolit’ ja idoliryhmät. Niiden historia alkoi vuonna 1992 aloittaneesta Seo Taiji & Boys -yhtyeestä, joka yhdisteli yhdysvaltalaista musiikkia koreankielisiin sanoituksiin ja nousi Etelä-Koreassa suureen suosioon. 1990-luvulla yhtyettä seurasi idoliryhmien ensimmäinen sukupolvi, johon kuulivat esimerkiksi H.O.T. ja Sechs Kies -poikabändit. Myöhemmätkin k-pop-yhtyeet ovat pitkälti tukeutuneet näiden varhaisten ryhmien luomiin tyyli- ja markkinointiesikuviin. Niille luonteenomaisia piirteitä ovat olleet muun muassa hullutteleva muoti, uniikit hiustyylit ja tarkkaa koreografiaa seuraava tanssi.[3]

1990-luvun lopulta lähtien k-pop on noussut kansainväliseen suosioon. Sen menestystä ei voikaan erottaa korealaisen populaarikulttuurin aallosta (hallyu), joka pyyhki ensin Itä-Aasian yli ja myöhemmin toi esimekriksi korealaiset draamasarjat globaaliin tietoisuuteen. Monet k-pop tähdet ovat esiintyneetkin myös televisiosarjoissa. Itä-Aasiassa suosiota saavuttivat jo H.O.T. ja Sechs Kies -yhtyeiden lisäksi muun muassa Shinhwa ja g.o.d, tyttöbändit Baby Vox, Fin.K.L ja S.E.S. sekä BoA.[4][1] 2000-luvulla k-popin kansainvälinen suosio on kasvanut ja sen tuotanto on samanaikaisesti kansainvälistynyt. K-pop-konsertteja on alettu pitää yhä useammin ulkomailla, ja k-pop yhtyeisiin on otettu myös ulkomaalaisia: esimerkkejä tällaisista yhtyeistä ovat 2PM, Miss A, f(x), EXO ja Super Junior.[4]

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-popin menestykselle olennaisia ovat olleet musiikkivideot, joita katsotaan esimerkiksi YouTubessa ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.[2] Koska visuaaliset tekijät ovat niin tärkeitä, k-pop-artisteiksi on noussut moniosaajia, jotka kykenevät paitsi laulamaan myös tanssimaan, näyttelemään ja toimimaan malleina.[4] Musiikkityyliä hallitsevat yhtyeet, harvemmin sooloartistit, ja niiden esittämät nopeatempoiset koreografiat.[2] Tyypillisesti k-pop-kappaleet ovat iloisia R&B-tanssikappaleita, joissa on rap-osa ja usein englanninkielisiä lauseita.[4] Yhtyeet ovat tavallisimmin tyttö- tai poikabändejä.[2]

K-popin merkittävimmät tuotantoyhtiöt ovat SM Entertainment, YG Entertainment ja JYP Entertainment. Merkittäviä SM:n tuottamia artisteja ovat olleet esimerkiksi TVXQ, Super Junior, Shinee ja EXO-poikabändit sekä BoA ja Girls’ Generation. YG:n ensimmäisiä artisteja olivat Se7en ja 1TYM, myöhemmin Big Bang, 2NE1 ja Winner; JYP:n vuorostaan Rain, 2AM ja 2PM sekä Twice. K-popin globaaliin suosioon vaikutti merkittävästi rap-artisti PSY, jonka hitin ”Gangnam Style” YouTube-video saavutti ensimmäisenä yli miljardi katselukertaa vuonna 2012.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Song Cheol-min: K-pop Beyond Asia, s. 10–16. 길잡이미디어, 2016. ISBN 9788973755981. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d Laurie, Timothy: Toward a Gendered Aesthetics of K-Pop 2016. Academia.
  3. Jessica Oak, Park Young Woong: The Root of K-Pop: The Influences of Today's Biggest Acts 8.6.2013. Billboard.
  4. a b c d JungBong Choi & Roald Maliangkay: K-pop – The International Rise of the Korean Music Industry, s. 2–3. Taylor and Francis, 2014. ISBN 9781317681809. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]