Fanifiktio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fanifiktio on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty jotakin populaarikulttuurin tuotetta, kuten televisiosarjaa, elokuvaa, kirjaa, sarjakuvaa tai julkisuuden henkilöitä. Fanifiktio-aineistossa alkuperäisen tekstin juonta, genreä ja näkökulmaa on yleensä muokattu tai laajennettu. Fanifiktio voi siis poiketa alkuperäisen kirjan juonesta tai luonnekuvauksista.[1]

Kirjoittajat voivat muun muassa sepittää henkilöhahmoille menneisyyden ja tulevaisuuden, jota alkuperäisessa käsikirjoituksessa ei ole tai täydentävää alkuperäistarinan tapahtumia.[1] Alkuperäistä tarinaa voidaan myös muuttaa tai syventää jostakin näkökulmasta. On myös mahdollista luoda uusia henkilöitä tai nostaa esiin sivuhenkilöitä, joiden ympärille kehitetään uusia tarinoita.[2] Kirjoittamisen avulla fanit luovat omia tulkintojaan, ylläpitävät faniuttaan ja rakentavat identiteettiään. Tarinat ovat rajattomia, sillä "oikeaa" tai "väärää" tulkintaa ei ole, vaan ainoastaan enemmän tai vähemmän vallitsevan näkemyksen mukaisia tulkintoja. Fanien tulkinnat voivat poiketa voimakkaastikin alkuperäisestä tarinasta. Tämä fanikulttuuri on irrallaan markkinataloudesta.[2]selvennä

Suosittuja fanifiktion aiheita ovat esimerkiksi televisiosarjat Doctor Who, Buffy, vampyyrintappaja ja Star Trek.[3] Kirjallisuudesta esimerkiksi Harry Potter -sarja ja Taru sormusten herrasta -trilogia ovat olleet suosittuja aiheita. Eri bändeistä ja laulajista kirjoitetaan myös.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fandom eli faniyhteisö ja sen toiminnan muodostama kokonaisuus ovat perusta fanifiktion synnylle. Harrastuksen synty on paikallistettu 1960-luvulle, jolloin Star Trek -fanit alkoivat kirjoittaa jatkokertomuksia.[2] Faniyhteisöllisyys siis alkoi yleistyä fanikulttuurin mukana vuoden 1967 tienoilla, kun scifi-televisiosarja Star Trekin ympärille syntyi suuri faniyhteisö. Ilmiön suosion kasvu toi mukaan faneja, joille faniuden perinteet olivat vieraita. Ihmissuhteisiin ja juoneen keskittynyt fanikulttuurin ilmentymismuoto, fanifiktio, sai näin mahdollisuuden kasvaa.

Tarinoita jaettiin aluksi paperimuodossa sekä pienissä, muutaman fanin muodostamissa piireissä, että omakustanteisissa lehdissä (fanzine) suurten fanitapaamisten (engl. convention) yhteydessä. Fanifiktio on pysynyt alakulttuurina yllättävän pitkään, vaikka ilmiö onkin vanha.[2] Internetin yleistyminen 1990-luvulla laajensi fan fictionin levitysmahdollisuuksia. Fanikulttuuri ja sen eri ilmenemismuodot näin tulivat näin lähes koko länsimaisen väestön ulottuville harrastajien määrän lisääntyessä nopeasti. Samalla lisääntyi myös kirjoittajien määrä. Valtamediassa on alettu huomioida myös fanifiktiota, ja 1990-luvulla sitä on myös alettu tutkimaan enemmän. Osaksi tämä johtuu siitä, että kulttuuri on laajentunut ja tullut näkyvämmäksi internetin yleistymisen jälkeen.[2] Fanifiktion julkaiseminen on 2000-luvun aikana siirtynyt lähes kokonaan internetiin.

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktiota julkaistaan jonkin verran paperijulkaisuina, mutta ennen kaikkea internetissä. Julkaiseminen on keskittynyt arkistoihin, foorumeille ja kirjoittajien omille sivustoille. Useat sivustot ovat erikoistuneet tiettyyn fandomiin tai sen alalajiin. Internet on saanut tarinoille suurempaa näkyvyyttä, aikaisemmin tarinoita kierrätettiin vain fanien keskuudessa.[3]

Suhde lainsäädäntöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktio -tarina perustuu tekstinä olemassa oleviin populaarikulttuurin teoksiin. Koska teoksia suojelee tekijänoikeus, saattaa suuri osa tästä materiaalista saattaa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Vaikka kirjoittajat eivät yleensä hyödy tarinoistaan rahallisesti, alkuperäisteosta liian tiiviisti hyödyntävien tekstien julkaiseminen on sinänsä jo tekijänoikeusrikkomus.

Yhdysvaltojen lainsäädäntö sallii tekijänoikeuden suojaaman materiaalin, kuten henkilöhahmojen tunnistettavien nimien, luvattoman käytön silloin, kun kyseessä on parodia tai kritiikki. Tätä oikeutta kuvataan termillä “fair use” (suom. reilu käyttö). Yhdysvaltalaiset fanikirjoittajat katsovat tekstiensä kuuluvan tämän “reilun käytön” piiriin. Suomen tekijänoikeuslaki ei tunne "fair usea".

On käytännössä tulkintakysymys, onko tarinassa kyse uudesta teoksesta, jota itsessään suojaa tekijänoikeus, vai vain alkuperäisen teoksen tekijään kohdistuvasta tekijänoikeusrikkomuksesta. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Oikeudenkäyntejä harrastaja-kirjoittajia vastaan ei tiettävästi ole vielä vuoteen 2010 mennessä käyty Suomessa tai Yhdysvalloissa.

Monet kirjailijat eivät ole pitäneet siitä, että muut käyttävät heidän luomiaan hahmoja, mutta esimerkiksi J. K. Rowling ei pidä tätä ongelmana.[3]

Kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska harrastajien kirjoittamia tarinoita on tarjolla runsaasti, lukijoiden valintoja helpottamaan on vakiintunut headerien käyttö. Header on tarinan alussa oleva kooste, jossa kerrotaan tarpeellisia tietoja tarinasta. Tyylilajeista kerrotaan vakiintuneilla koodeilla ja lyhenteillä. Interaktiivisuus on kirjoittamisessa tärkeää, samoin kuin muiden tekstien kommentointi, ja kirjoittajat voivat pyytää kommentteja teksteilleen muilta saman foorumin jäseniltä.[4] Fanifiktion kirjoittajat saattavat käyttää myös tunteitaan ilmaisussaan: teksteihin saatetaan purkaa pettymystä suosikkihahmon kuolemasta, turhautumista suosikki-sivuhenkilön syrjäyttämisestä tai ihastusta johonkin hahmoon.[4]

Tyylilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktion tarinat luokitellaan tyylilajeihin, jotka antavat lukijoille suuntaa tekstin tyylistä ja mahdollisesti myös kirjoitustavasta. Tyylilaji ilmoitetaan yleensä otsikon ja ikärajan yhteydessä, mutta joskus se on syystä tai toisesta jätetty pois. Yhdellä tarinalla voi olla useita tyylilajeja. Aiheiden kestosuosikki on rakkaus, usein kirjoittajat tekevät alkuperäiseen teokseen nähden epätavallisia rakkaustarinoita ja pareja.[4] Genrejä on kymmeniä erilaisia ja uusia syntyy jatkuvasti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heta Mulari: Kirjasta ilmiöksi. Kirjassa Kuka Harry Potter? Avain fantasian maailmaan. Minerva, 2008.
  • Darren Waters: Rowling backs Potter fan fiction 27.5.2004. BBC News.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Julia Thuren: Harry Potter raskaana! Demi 4/2009.
  2. a b c d e Mulari 2008, s. 143.
  3. a b c Waters 2004.
  4. a b c Mulari 2008, s. 144.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jenkins, Henry 1992. Textual Poachers Television Fans & participatory Culture. London, New York: Routledge.
  • Bacon-Smith, Camille 1991. Television Fandom and the Creation of Popular Myth. University of Pennsylvania Press.