Fanifiktio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fanifiktio on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty jotakin populaarikulttuurin tuotetta, kuten televisiosarjaa, elokuvaa, kirjaa, sarjakuvaa tai julkisuuden henkilöitä. Fanifiktio-aineistossa alkuperäisen tekstin juonta, genreä ja näkökulmaa on yleensä muokattu tai laajennettu. Fanifiktio voi siis poiketa alkuperäisen kirjan juonesta tai luonnekuvauksista.[1]

Kirjoittajat voivat muun muassa sepittää henkilöhahmoille menneisyyden ja tulevaisuuden, jota alkuperäisessa käsikirjoituksessa ei ole tai täydentävää alkuperäistarinan tapahtumia.[1] Alkuperäistä tarinaa voidaan myös muuttaa tai syventää jostakin näkökulmasta. On myös mahdollista luoda uusia henkilöitä tai nostaa esiin sivuhenkilöitä, joiden ympärille kehitetään uusia tarinoita.[2] Kirjoittamisen avulla fanit luovat omia tulkintojaan, ylläpitävät faniuttaan ja rakentavat identiteettiään. Fanien tulkinnat voivat poiketa voimakkaastikin alkuperäisestä tarinasta.[2]

Suosittuja fanifiktion aiheita ovat esimerkiksi televisiosarjat Doctor Who, Buffy, vampyyrintappaja ja Star Trek.[3] Kirjallisuudesta esimerkiksi Harry Potter -sarja ja Taru sormusten herrasta -trilogia ovat olleet suosittuja aiheita.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fandom eli faniyhteisö ja sen toiminnan muodostama kokonaisuus ovat perusta fanifiktion synnylle. Harrastuksen synty on paikallistettu 1960-luvulle, jolloin Star Trek -fanit alkoivat kirjoittaa jatkokertomuksia.[2] Faniyhteisöllisyys siis alkoi yleistyä fanikulttuurin mukana vuoden 1967 tienoilla, kun scifi-televisiosarja Star Trekin ympärille syntyi suuri faniyhteisö. Ilmiön suosion kasvu toi mukaan faneja, joille faniuden perinteet olivat vieraita. Ihmissuhteisiin ja juoneen keskittynyt fanikulttuurin ilmentymismuoto, fanifiktio, sai näin mahdollisuuden kasvaa.

Tarinoita jaettiin aluksi paperimuodossa sekä pienissä, muutaman fanin muodostamissa piireissä, että omakustanteisissa lehdissä (fanzine) suurten fanitapaamisten (engl. convention) yhteydessä. Fanifiktio on pysynyt alakulttuurina yllättävän pitkään, vaikka ilmiö onkin vanha.[2][4] Internetin yleistyminen 1990-luvulla laajensi fan fictionin levitysmahdollisuuksia. Fanikulttuuri ja sen eri ilmenemismuodot näin tulivat näin lähes koko länsimaisen väestön ulottuville harrastajien määrän lisääntyessä nopeasti. Samalla lisääntyi myös kirjoittajien määrä ja sitä on myös alettu tutkimaan enemmän.[2]

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktiota julkaistaan jonkin verran paperijulkaisuina, mutta ennen kaikkea internetissä. Julkaiseminen on keskittynyt arkistoihin, keskustelupalstoille ja kirjoittajien omille sivustoille. Useat sivustot ovat erikoistuneet tiettyyn fandomiin tai sen alalajiin.[3]

Suhde lainsäädäntöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktio -tarina perustuu tekstinä olemassa oleviin populaarikulttuurin teoksiin. Koska teoksia suojelee tekijänoikeus, saattaa suuri osa tästä materiaalista rikkoa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Vaikka kirjoittajat eivät yleensä hyödy tarinoistaan rahallisesti, alkuperäisteosta liian tiiviisti hyödyntävien tekstien julkaiseminen on sinänsä jo tekijänoikeusrikkomus.[5]

Yhdysvaltojen lainsäädäntö sallii tekijänoikeuden suojaaman materiaalin, kuten henkilöhahmojen tunnistettavien nimien, luvattoman käytön silloin, kun kyseessä on parodia tai kritiikki. Tätä oikeutta kuvataan termillä ”fair use” (suom. reilu käyttö). Yhdysvaltalaiset fanikirjoittajat katsovat tekstiensä kuuluvan tämän ”reilun käytön” piiriin. Suomen tekijänoikeuslaki ei tunne ”fair usea”.

On käytännössä tulkintakysymys, onko tarinassa kyse uudesta teoksesta, jota itsessään suojaa tekijänoikeus, vai vain alkuperäisen teoksen tekijään kohdistuvasta tekijänoikeusrikkomuksesta. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Oikeudenkäyntejä harrastaja-kirjoittajia vastaan ei tiettävästi ole vielä vuoteen 2010 mennessä käyty Suomessa tai Yhdysvalloissa.

Monet kirjailijat eivät ole pitäneet siitä, että muut käyttävät heidän luomiaan hahmoja, mutta esimerkiksi J. K. Rowling ei pidä tätä ongelmana.[3]

Kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska harrastajien kirjoittamia tarinoita on tarjolla runsaasti, lukijoiden valintoja helpottamaan on vakiintunut headerien käyttö. Header on tarinan alussa oleva kooste, jossa kerrotaan tarpeellisia tietoja tarinasta. Tyylilajeista kerrotaan vakiintuneilla koodeilla ja lyhenteillä. Vuorovaikutteisuus on kirjoittamisessa tärkeää, samoin kuin muiden tekstien kommentointi, ja kirjoittajat voivat pyytää kommentteja teksteilleen muilta saman foorumin jäseniltä.[6] Fanifiktion kirjoittajat saattavat käyttää myös tunteitaan ilmaisussaan: teksteihin saatetaan purkaa pettymystä suosikkihahmon kuolemasta, turhautumista suosikki-sivuhenkilön syrjäyttämisestä tai ihastusta johonkin hahmoon.[6]

Tyylilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanifiktion tarinat luokitellaan tyylilajeihin, jotka antavat lukijoille suuntaa tekstin tyylistä ja mahdollisesti myös kirjoitustavasta. Tyylilaji ilmoitetaan yleensä otsikon ja ikärajan yhteydessä, mutta joskus se on syystä tai toisesta jätetty pois. Yhdellä tarinalla voi olla useita tyylilajeja. Aiheiden kestosuosikki on rakkaus, usein kirjoittajat tekevät alkuperäiseen teokseen nähden epätavallisia rakkaustarinoita ja pareja.[6]

Kahden hahmon parittamisesta käytetään usein termiä shippaaminen (engl. shipping). Joillekkin ”shipeille” saattaa olla fanien keskuudessa vakiintuneita nimiä. Jos kirjoittaja pitää jotakin paria erottamattomana, eikä hyväksy näille muita pareja, parista saatetaan käyttää nimitystä OTP (englannin sanoista One True Pairing)[7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mulari, Heta: Kirjasta ilmiöksi. Teoksessa Kontio, Tomi ym.: Kuka Harry Potter? Avain fantasian maailmaan. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2008. ISBN 978-952-492-117-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thuren, Julia: Harry Potter raskaana! Demi 4/2009.
  2. a b c d e Mulari 2008, s. 143.
  3. a b c Waters, Darren: Rowling backs Potter fan fiction 27.5.2004. BBC News. (englanniksi)
  4. Tancer, Bill: Life after Potter, Bonanza and Gunsmoke Time. 30.8.2007. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  5. Heikkilä, Annastiina: Fanifiktio koettelee tekijänoikeuksien rajoja Yle Uutiset. 5.10.2009. Viitattu 6.1.2017.
  6. a b c Mulari 2008, s. 144.
  7. Thesslund, Niklas: Harry Potter harrastamassa seksiä? Fanifiktiossa kyllä Image. 16.2.2016. Viitattu 6.1.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bacon-Smith, Camille: Enterprising Women. Television Fandom and the Creation of Popular Myth. University of Pennsylvania Press, 1991. ISBN 978-0-812-21379-9. (englanniksi)
  • Jenkins, Henry: Textual Poachers. Television Fans & Participatory Culture. London, New York: Routledge, 1992. ISBN 0-415-90571-0. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]