Etelä-Sudanin sisällissota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelä-Sudanin sisällissota
Pakolaisleiri Waussa
Pakolaisleiri Waussa
Päivämäärä:

15. joulukuuta 2013 – 22. helmikuuta 2020

Paikka:

Etelä-Sudan

Lopputulos:
  • Yhteishallitus perustettiin
  • Kolme erityishallintoaluetta luotiin
Osapuolet

Etelä-Sudan Hallituksen joukot
Tukijat:
 Egypti[1]
 Etiopia[2]
 Uganda[3]
 YK[4]

Etelä-Sudan Sudanin kansan vapautusliike
Nuer White Army Flag.svg Nuerin valkoinen armeija
Etelä-Sudan Etelä-Sudanin demokraattinen liike
Tukijat:
 Sudan[5]

Komentajat

Etelä-Sudan Salva Kiir Mayardit

Etelä-Sudan Riek Machar

Tappiot

Yhteensä n. 383 000 ihmistä on saanut surmansa

Etelä-Sudanin sisällissota oli konflikti, jossa vastakkain olivat Etelä-Sudanin hallitus ja sitä vastustavat liikkeet. Sodassa hallitusta vastaan taistelivat SPLM-IO eli Sudanin kansan vapautusliike, Nuerin valkoinen armeija, Kansallinen pelastusrintama ja Etelä-Sudanin demokraattinen liike. Hallituksen puolella taistelivat Etelä-Sudan ja sitä tukevat YK, Uganda ja Etiopia.

Sota alkoi joulukuussa 2013, kun presidentti Salva Kiir Mayardit syytti varapresidentti Riek Macharia ja kymmentä muuta vallankaappausyrityksestä. Machar kielsi yrittäneensä vallankaappausta ja loikkasi SPLM-IO-liikkeen johtoon. Taistelut alkoivat aluksi Sudanin kansan vapautusliikkeen ja hallituksen välillä. Ugandalaisia joukkoja osallistui taisteluihin Etelä-Sudanin hallituksen puolelle sodan alettua. Myös YK:n rauhanturvaajia tuli alueelle vuonna 2014.

YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon vasta heinäkuussa 2017.[6]

Etelä-Sudan ja sitä vastaan kapinoivat ovat solmineet useita aselepoja. Syyskuussa 2018 arvioitiin, että sodassa on kuollut ainakin 383 000 ihmistä.[7] Syyskuussa 2018 Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir ja kapinallisjohtaja Riek Machar allekirjoittivat historiallisen rauhansopimuksen Etiopiassa. Sopimus päätti virallisesti Etelä-Sudania viisi vuotta vaivanneen sisällissodan, joka oli vaatinut yli 300 000 kuolonuhria ja oli ajanut yli 3,5 miljoonaa ihmistä kodeistaan.[8]

Helmikuussa 2020 entinen kapinallisjohtaja Riek Machar vannoi virkavalansa Etelä-Sudanin ensimmäisenä varapresidenttinä sinetöiden kuusi vuotta aiemmin alkaneen sodan päättymisen. Samassa yhteydessä astui virkaansa myös kolme muuta varapresidenttiä, joista yksi oli maan "perustajaisän" John Garangin leski Rebecca Garang, Presidenttinä jatkoi maata sen itsenäistymisestä lähtien johtanut Salva Kiir. Uusi siirtymävaiheen yhtenäisyyshallitus aloitti myös toimintansa. Aikaisemmat sopimukset rauhasta olivat nopeasti kaatuneet. Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan ajautui veriseen sisällissotaan sen jälkeen, kun presidentti Salva Kiir erotti joulukuussa 2013 Riek Macharin varapresidentin virasta. Etelä-Sudanin kaksi suurinta etnistä ryhmää dinkat ja nuerit alkoivat tämän jälkeen hyökätä toisiaan vastaan. Sopimus siirtymävaiheen hallituksen luomisesta vuoden 2018 rauhansopimuksen mukaisesti oli aiemmin lykkääntynyt kahdesti ja helmikuu 2020 oli asetettu ehdoton takaraja.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Egypt supports South Sudan to secure Nile share al-monitor.com. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  2. South Sudan’s Ongoing Civil War Tests Ethiopia’s Foreign Policy worldpoliticsreview.com. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  3. Uganda Begins Troop Withdrawal from South Sudan web.archive.org. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  4. UNMISS United Nations Mission in the Republic of South Sudan web.archive.org. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  5. S. Sudan rebels accuse government of backing Ethiopian rebels sudantribune.com. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  6. Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon Maailma.net. 16.7.2018. Viitattu 21.12.2018.
  7. 383,000: Estimated Death Toll in South Sudan’s War NY Times. 26.9.2018. Viitattu 21.12.2018.
  8. Etelä-Sudanin presidentti ja kapinallisjohtaja allekirjoittivat rauhansopimuksen – Viisi vuotta jatkunut tuhoisa sisällissota päättyy Yle Uutiset. Viitattu 26.2.2020.
  9. South Sudan rivals strike power-sharing deal BBC News. 22.2.2020. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.