Seksuaalinen häirintä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Yhdenvertaisuus · Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen ahdistelu ovat tarkoituksellista, ei-toivottua, yksipuolista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Se voi olla fyysistä koskettelua tai puhetta, jonka kohde tuntee vastenmieliseksi [1] Häirinnästä saatetaan vaieta, koska kohde pelkää leimautumista ja häpeän tuntoa. Myös kollegat saattavat vaieta tai kieltää koko ongelman ja kohteen saattaa olla vaikea saada apua.

Häiritsijän asemasta riippuu, miten häirintä koetaan. Ylemmässä asemassa olevan harjoittama häirintä koetaan pahempana kuin kollegan, sillä siihen voi liittyä uhkaa, lausumatontakin, esimiehen valta-aseman vuoksi. Flirttaamista ja häirintää voi olla vaikea joskus erottaa, sillä ihmisten sietokyky ja kokemukset ovat erilaiset.

Häirinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalinen ahdistelu ja häirintä määritellään Suomen laissa asianomistajarikoksiksi, jotka edellyttävät, että asianomistaja nostaa kanteen epäiltyä vastaan. Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan Suomessa tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Seksuaalinen ahdistelu työpaikalla on tasa-arvolain 6.–8. pykälän vastaista, minkä vuoksi työnantajan on puututtava asiaan. Asian käsittelyyn on saatava asianomaisen henkilön lupa tai sitten kolmannen osapuolen kertoma, joka on luotettavasti varmennettu todeksi.

Potilaiden on lisäksi mahdollista valittaa lääkärin tai muun terveydenhoitoalan työntekijän harrastamasta seksuaalisesta ahdistelusta Valviraan. Toistuvakaan kiinni jääminen seksuaalisesta ahdistelusta ei johda kuitenkaan yleensä terveydenhuollon työntekijän irtisanomiseen tai lääkärinoikeuksien menettämiseen.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. SYL.fi
  2. Johanna Mattinen ja Kati Pehkonen: IL paljastaa: Plastiikkakirurgi ahdisteli potilaitaan - jatkaa yhä huippupalkatussa työssä. Iltalehti 3.11.2016, sivut 2-3. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110322555175_uu.shtml

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaltonen, Sanna: Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-690-4.
  • Vilkka, Hanna: Seksuaalinen häirintä. Jyväskylä: PS-kustannus, 2011. ISBN 978-952-451-506-1.