Doksaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Doksaus eli doksaaminen (myös doxaus, doxaaminen)[1][2] [3] (engl. doxing tai doxxing < docs < documents ’asiakirjat’[4]) on internet-slangin ilmaus, joka tarkoittaa toisten ihmisten henkilötietojen etsimistä ja luvatonta jakelemista julkisuuteen.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielen sana doxing on johdettu sanasta docs, joka on lyhenne sanasta documents. 1990-luvulla samasta asiasta käytettiin käytettiin verbi-ilmaisua to drop dox, ja se lyhentyi myöhemmin verbiksi to dox. Wired-lehden mukaan käsitettä käytettiin esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Zero Cool pissed me off, so I’m dropping his dox in IRC.”[4]

Doksaus yhdistetään usein yksityisyyden suojan rikkomiseen, minkä takia sillä on kielteinen merkitys.[5]

Menetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakkerit ja harrastelijasalapoliisit keräävät toisinaan internetistä henkilötietoja. Ei ole mitään tiettyä doksauksen tapaa, vaan tekijä voi hakea mitä tahansa tietoa, mikä liittyy kohteeseen.

Tavanomainen verkkohaku voi tuoda tuloksia henkilötietoja etsittäessä. Sosiaalisen median sivustot, kuten Facebook, Twitter ja LinkedIn tarjoavat paljon tietoa yksityishenkilöistä, koska monet palveluiden käyttäjät jakavat paljon omia henkilökohtaisia tietojaan (kuten valokuvia, tiedon työpaikastaan, puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen), ja niiden tietoturva on vähäinen. Puhelinnumeroiden yhteystietohakupalvelut[6] ja käyttäjän manipulointi[7] ovat yleisiä tapoja henkilötietojen keräämisessä.

Verkkotunnuksen IP-osoitteen tarkistus (whois) tai henkilökohtaisen IP-osoitteen perusteella tehty maantieteellisen sijainnin paikannus on myös yleistä henkilötietoja etsittäessä.[8]

Kun henkilön tiedot on julkaistu, häntä voidaan häiritä muun muassa paikan päällä kiusaamisella, hänen nimillään tehtyjä valeprofiileja tekemällä, väärällä nimellä tehtyjä pizzatilauksia tekemällä ja ”swattauksilla”.[7]Swattausta” tapahtuu lähinnä Yhdysvalloissa[9]. Se merkitsee virheellisen ilmoituksen tekemistä henkilön vaarallisuudesta niin, että hänen kimppuunsa saadaan lähetettyä poliisin erikoisjoukot.

On tähdennettävä, että hakkeri ei välttämättä julkista tietoja, vaan hän voi myös kerätä tietoja murtautuakseen jonkun käyttäjätiliin.[4]

Tapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bostonin maraton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 Bostonin maratonien jälkeen Reddit-sivustolla osa käyttäjistä turvautui oman käden oikeuteen, ja he tunnistivat vääriä henkilöitä epäillyiksi pommi-iskun tekijöiksi.[10]

Anonymous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Anonymous (ryhmä)

Anonymous-ryhmä on turvautunut usein doksaamiseen. Joulukuussa 2011 se julkaisi tiedot 7 000:sta poliisin työntekijästä vastavedoksi hakkerointitutkimuksiin.[11]

MV-lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: MV-lehti

Suomenkielinen MV-lehti on yrittänyt hiljentää kriitikoitaan julkaisemalla heidän henkilötietojaan.[12]

Toimittajien arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madventures-yrittäjä ja toimittaja Riku Rantala esitteli joulukuussa 2016 aamu-tv:ssä pakolaisille suunnatun kaarnaveneprojektin, joka herätti arvostelua sosiaalisessa mediassa. Päivän Byrokraatti -blogi oli virheellisesti kirjoittanut, että Rantalan Startup Refugees -projekti olisi saanut 150 000 euroa verorahoja kaarnalaivan suunnitteluun, vaikka hanke sai kyseiset 150 000 vasta vuodelle 2017. Rantala hyökkäsi blogia vastaan Helsingin Sanomien kolumnissaan, syytti sitä vihapuheeksi, valemediaksi ja uhkasi oikeustoimilla. Hän paljasti, että nimettömän blogin taustalla olevalla henkilöllä on yhteys helsinkiläiseen asianajotoimistoon.[13]

Ylen toimittaja ja Pressiklubi-ohjelman juontaja Sanna Ukkola otti häntä Twitterissä arvostelleen henkilön työnantajan selville ja otti yhteyttä tämän esimiehiin. Tviittejä luettiin Etelä-Pohjanmaan opiston johtoryhmän aamupalaverissa, ja Ukkolaa arvostellut opettaja joutui opiston vararehtorin puhutteluun, mutta esimies ei löytänyt toiminnasta mitään huomautettavaa eikä ymmärtänyt miten koko asia liittyy työnantajaan. [14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaatoiko 17-vuotias suomalaisteini Facebookin? – Vihjaa lentoyhtiömurrostakin (Doxaus-määritelmä löytyy.) Digitoday. 27.1.2015. Viitattu 29.12.2015. tarvitaan parempi lähde
  2. Jantunen, Saara: Sotilasaikakauslehti, 2016, nro 10. Artikkelin verkkoversio.
  3. Thurén, Sofia: Mikä kaatoi Facebookin? Tunnettu hakkeriryhmä ilmoittautui tekijäksi 27.1.2015. Ylex. Viitattu 29.12.2015.
  4. a b c Honan, Mat: What Is Doxing? 6.3.2014. Wired. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  5. Honan, Mat: Doxing: An Etymology 6.3.2014. The Atlantic. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  6. Ramesh, Srikanth: What is Doxing and How it is Done? 2013. GoHacking. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  7. a b Fagone, Jason: The Serial Swatter 24.11.2015. The New York Times. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  8. Blechschmidt, B.: Guide to doxing: Tracking identities across the web 9.11.2014. Blog Blechschmidt.Saarland. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  9. Pullinen, Jussi: Krp tutkii: Suomesta hälytetty poliisin iskuryhmä viattoman kimppuun ulkomailla 2.4.2015. Nyt. Viitattu 29.12.2015.
  10. Valdes, Manuel: Innocents accused in online manhunt 22.4.2013. 3NewsNZ. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  11. Goodrich, Ryan: What Is Doxing? 2.4.2013. TechNewsDaily. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  12. Teksti: Sallinen, Paula kuvitus: Turunen, Marko: Paskamyrsky 21.5.2015. Journalisti. Viitattu 29.12.2015.
  13. Helsinginuutiset.fi: Kaarnaveneitä, nimimerkkejä ja valemediasyytöksiä – Päivän Byrokraatti tarjoaa nyt kiinnostavinta julkista keskustelua internetissä helsinginuutiset.fi. Viitattu 10.10.2017.
  14. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710092200449195_u0.shtml
    http://blogit.image.fi/paivystavaanarkisti/ala-twiittaa-ukkolasta-saatat-saada-potkut/

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]