Supersankari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Supersankari on sarjakuvien, television, elokuvien ja tietokonepelien fiktiivisissä maailoissa seikkaileva henkilöhahmo, jolla on yli-inhimillisiä tai jopa yliluonnollisia kykyjä. Supersankari taistelee pahuutta ja erilaisia konnia tai yli-inhimillisiä kykyjä omaavia superroistoja vastaan.[1]

Supersankarit ovat erityisesti yhdysvaltalaiselle sarjakuvalle tyypillinen ilmiö, ja ovat äärimmäisen suosittuja Yhdysvalloissa. Supersankarit ovat hyvin suosittuja myös Japanissa. Supersankareista on tehty lukemattomia elokuvia ja televisiosarjoja.

Supersankarisarjakuvien pääteema on klassinen hyvän ja pahan taistelu, jossa supersankari edustaa ehdotonta hyvyyttä. Supersankarilla on yleensä vertaisensa arkkivihollinen, superroisto, joka pyrkii tavallisesti alistamaan koko maailman valtansa alle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teräsmies, yksi tunnetuimmista supersankareista.

Supersankarien edeltäjiä esiintyi jo 1800-luvun kirjallisuudessa. Näihin kuuluivat esimerkiksi Sherlock Holmes, Zorro ja Tarzan sekä myöhemmin radion Green Hornet. Vuonna 1938 DC Comics -sarjakuvayhtiö esitteli Action Comics No. 1 -lehdessä Jerry Siegelin ja Joe Shusterin luoman Teräsmiehen, supersankareista ensimmäisen ja tunnetuimman. Teräsmiehen myötä supersankarisarjakuvista kehittyi kokonaan oma lajityyppinsä. Teräsmies loi pohjan supersankarin tunnusmerkeille, joihin kuuluivat kaksoiselämä, yli-inhimilliset voimat, pyyteetön hyvyys sekä värikäs asu, jota täydensivät viitta ja helposti tunnistettava symboli.[1]

Teräsmiehen saaman suosion myötä DC Comics alkoi julkaista uusia supersankareita, joista merkittävimpiin kuuluivat Batman ja hänen apurinsa Robin, Salama, Ihmenainen, Haukkamies, Vihreä Lyhty ja Vesimies. DC:n ensimmäinen supersankariryhmä oli Oikeuden Puolustajat (The Justice Society of America), joka oli myös maailman ensimmäinen supersankariryhmä. 1940-luvulla ilmestyneestä Kapteeni Marvelista tuli aikoinaan jopa Teräsmiestäkin suositumpi.

Toisen maailmansodan jälkeen supersankarisarjakuvat alkoi menettää suosiotaan. Syihin kuuluivat silloisten supersankarien liiallinen hyveellisyys. He olivat niin voimakkaita, etteivät heidän vihollisensa tarjonneet heille haastetta, eikä heillä ollut minkäänlaisia ongelmia. 1950-luvulla ainoastaan Teräsmies, Batman ja Ihmenainen kykenivät säilyttämään suosionsa. Samaan aikaan Timely Comics muutti nimensä Marveliksi ja ryhtyi kilpailemaan DC Comicsin kanssa.

1960-luvulla Marvelille työskentelevät sarjakuvien piirtäjät ja käsikirjoittajat, joista merkittävimmät olivat Stan Lee, Jack Kirby ja Steve Ditko, alkoivat kehittää supersankareita joilla oli henkilökohtaisia ongelmia, ihmissuhteita ja kaappiluurankoja, ja jotka eivät siis kärsineet edeltäjiensä ongelmista. Näihin kuuluivat Hulk, Thor, Rautamies, Daredevil, Tohtori Outo ja sekä Marvelin tunnetuin supersankari Hämähäkkimies. Marvelin piirtäjät ja käsikirjoittajat kehittivät myös supersankariryhmiä, kuten Ihmeneloset ja Ryhmä-X:n.

1970-luvulla supersankarisarjakuvat olivat jälleen suosittuja. DC Comics ja Marvel kehittivät silti uusia supersankareita, kuten Wolverinen. Nykyisin supersankarisarjakuvat ovat suosituimpia amerikkalaisia sarjakuvia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Peter Sanderson, Gina Misiroglu and Michael Eury: Superhero Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]