Hosni Mubarak

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muhammad Hosni Said Mubarak
‏محمد حسني السيد مبارك‎
Hosni Mubarak
Hosni Mubarak vuonna 2009
Egyptin 4. presidentti
14. lokakuuta 198111. helmikuuta 2011
Edeltäjä Anwar Sadat
Sufi Abu Taleb (virkaatekevä)
Seuraaja Muhammad Hussein Tantawi (virkaatekevä)
Egyptin pääministeri
7. lokakuuta 19812. lokakuuta 1982
Edeltäjä Anwar Sadat
Seuraaja Ahmad Fuad Mohieddin
Egyptin 15. varapresidentti
16. huhtikuuta 197514. lokakuuta 1981
Edeltäjä Hussein al-Šafei
Seuraaja Omar Suleiman
Sitoutumattomien maiden liikeen pääsihteeri
16. heinäkuuta 200911. helmikuuta 2011
Edeltäjä Raúl Castro
Tiedot
Syntynyt 4. toukokuuta 1928 (ikä 85)
Egyptin kuningaskunta Kafr al-Meselha, Egypti
Puolue Kansallisdemokraattinen puolue
Puoliso Suzanne Mubarak (aviol. 1959–)
Uskonto sunnalaisuus
Allekirjoitus Hosni Mubarak Signature.svg
Muhammad Hosni Said Mubarak
Maa tai osapuoli Egypti
Palvelusvuodet Egyptin ilmavoimat
Ylin sotilasarvo Air Chief Marshal

Muhammad Hosni Said Mubarak (arab. محمد حسني السيد مبارك‎, Muḥammad Ḥusnī Sayyid Mubārak, s. 4. toukokuuta 1928, Kafr al-Meselha) on entinen Egyptin presidentti. Hän tuli valtaan 6. lokakuuta 1981 Anwar Sadatin murhan jälkeen. Mubarak ilmoitti eroavansa tehtävistään 11. helmikuuta 2011 18 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen.[1] Mubarakia pidettiin yhtenä alueen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista. Vuoden 1971 perustuslain ja hätätila-asetusten nojalla hän hallitsi Egyptiä likimain itsevaltiaana. Mubarak tunnetaan neutraalista asenteestaan PalestiinanIsraelin kysymykseen, minkä takia hän oli mukana useimmissa aluetta koskevissa huippuneuvotteluissa. Mubarakin asenteeseen on voinut vaikuttaa Egyptin armeijan Yhdysvalloilta saama miljardituki, sen jälkeen kun sen vihollisuudet Israelin kanssa 1979 päättyivät. Mubarak nousi valtaan armeijasta.[2][3]

Kairolainen tuomioistuin tuomitsi kesäkuussa 2012 Mubarakin elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta mielenosoittajien surmaamiseen vallankumouksen aikana.[4] Myös entinen sisäministeri Habib al-Adly tuomittiin elinkautiseen. Syyttäjä vaati Mubarakille ja Adlylle kuolemantuomiota. Mubarakin pojat Alaa ja Gamal vapautettiin korruptiosyytteistä rikosten vanhennuttua.[5]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mubarak syntyi 1928 Kafr al-Meselhassa al-Minufiyyassa. Koulun jälkeen hän meni sotilasakatemiaan ja suoritti korkeakoulututkinnon sotatieteissä 1949. Vuonna 1950 hän meni ilmavoimien akatemiaan ja suoritettuaan tutkinnon nimitettiin pommittajayksikköön. Hän oli koulutuksessa Neuvostoliiton Frunzessa Kirgisiassa. Hän kohosi viimein tukikohdan komentajaksi ja nimitettiin 1964 valtuuskunnan johtoon Neuvostoliittoon.

Vuosina 1967–1972 käydyssä näännytyssodassa Israelia vastaan Mubarak oli ilmavoimien akatemian johdossa ja ilmavoimien esikuntapäällikkönä. Lokakuun 1973 jom kippurin eli ramadanin sodasta hänet ylennettiin kenraaliksi. Huhtikuussa 1975 hänestä tuli varapresidentti ja 1978 kansallisen demokraattisen puolueen varapuhemies. Edeltäjänsä Anwar Sadatin murhan jälkeen hänestä tuli Egyptin presidentti[3]. Mubarak on selvinnyt urallaan kuudesta murhayrityksestä[3]. Maa on ollut yhtäjaksoisesti hätätilalain alaisuudessa Sadatin murhasta 1981 asti, ja presidentti nautti laajennettuja valtaoikeuksia.[6]

Hosni Mubarak on naimisissa walesilais-egyptiläisen Suzanne Mubarakin kanssa ja heillä on kaksi poikaa, Ala’ ja Gamal.[6]

Alkuvuodesta 2010 Mubarak oli kolme viikkoa Saksassa Heidelbergissa sappirakon leikkauksessa, mikä herätti epäilyjä 82-vuotiaan presidentin terveydentilasta ja spekulaatioita Mubarakin jälkeisestä Egyptistä.[7]

Mubarakin Egypti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitukset Tahririn aukiolla 8. helmikuuta 2011

Mubarak on valittu uudelleen virkaansa 1987, 1993, 1999 ja 2005. Hänellä ei ennen vuotta 2005 ollut vastaehdokkaita, koska parlamentilla on päärooli presidentinvalinnassa. Helmikuussa 2005 kumileimasimena toimiva parlamentti kuitenkin teki perustuslain lisäyksen, joka salli puolueiden asettaa vastaehdokkaita. Syyskuun 2005 vaalissa turvallisuusjoukot ja valtion media olivat kuitenkin pääasiassa presidentin puolella ja seurasivat virallisia kantoja. 7. syyskuuta Mubarakin puolue kuljetti hallituksen ajoneuvoilla valtion virkamiehiä eri äänestyspaikoille äänestämään Mubarakia. Oppositioehdokkaat protestoivat, mutta keskusvaalilautakunta kieltäytyi uusimasta vaalia. Kuitenkin riippumattomien gallupien mukaan 86 % kansasta luottaa tai luotti erittäin paljon Mubarakiin.

Mubarak salli 2. tammikuuta 1985 koptilaisten paavi Shenouda III:n palata karkotuksesta St. Bishoin luostarista Kairoon.[8] Vuonna 2002 koptikristittyjen 7. tammikuuta viettämä joulu julistettiin kansalliseksi pyhäpäiväksi.[9]

Mubarakin poika Ala’ Mubarak on menestyvä liikemies. Valtion yksityistäessä Mubarakin kaudella omistuksiaan hän sai merkittäviä etuuksia, joiden paljastuminen laski Mubarakin suosiota merkittävästi. Hänen toinen poikansa Gamal (s. 1963) nousi puolestaan merkittävään asemaan kansallisessa demokraattisesta puolueessa, ja hänen uskottiin olevan isänsä todennäköinen seuraaja. Gamal luopui tehtävistään puolueessa 5. helmikuuta 2011 yhdessä viiden muun johtohenkilön kanssa.[10]

Egyptin mielenosoitukset Mubarakin itsehallintoa vastaan alkoivat 25. tammikuuta 2011. Mubarak ilmoitti 10. helmikuuta vielä jatkavansa presidenttinä, mutta kansan raivostuneisuuden siivittämänä erosi 11. helmikuuta 2011.[1]

Kairolainen tuomioistuin tuomitsi 2. kesäkuuta 2012 Mubarakin elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta noin 800 mielenosoittajan surmaamiseen vuoden 2011 vallankumouksessa.[4] Oikeudenkäynti alkoi 3. elokuuta 2011 ja loppui 2. kesäkuuta 2012. Korkeasta iästä johtuvan erittäin heikon terveydentilan vuoksi Mubarak tuotiin kuulemaan tuomiotaan ensin helikopterilla ja loppumatka ambulanssilla, lopulta Mubarak sai paareilla maaten kuulla tuomionsa.[11] Kesäkuun loppupuolella 2012 uutisoitiin laajasti Mubarakin olevan erittäin heikossa kunnossa sairaalassa, hänen kerrottiin olevan jopa kliinisesti kuollut, mutta hänen sydämensä saatiin kuitenkin jälleen toimimaan ja Mubarak oli jonkin aikaa myös hengityskoneessa. Uutiset Mubarakin kuolemasta kumottiin melko nopeasti hänen elintoimintojensa elvyttyä ja viikkojen sairaalahoidon jälkeen hänen katsottiin mm. Helsingin Sanomien mukaan toipuneen jo siinä määrin vakavasta sairaskohtauksesta, että hänet voitiin palauttaa takaisin vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Joulukuussa 2012 Mubarakin terveydentila heikentyi jälleen ja 31.12.2012 uutissivusto Venäjän ääni uutisoi Mubarakin tekevän kuolemaa Kairolaisessa sotilassairaalassa.

Mubarakin uusintaoikeudenkäynti alkoi toukokuussa 2013. Elokuussa 2013 oikeus katsoi Mubarakin istuneen enimmäismäärän tutkintavankeudessa ja ilmoitti tämän vapauttamisesta.[12] Egyptin sotilashallintoi kuitenkin päätti asettaa Mubarakin kotiarestiin vedoten väkivaltaisuuksista johtuuneeseen poikkeustilaan. Heikosta kunnosta johtuen Mubarak lennätettiin helikopterilla vankilasta sotilassairaalaan eteläiseen Kairoon.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Egyptin presidentti Hosni Mubarak eroaa Helsingin Sanomat 11.2.2011
  2. Timo Harakka: Meidän Mubarak Yle.fi. Viitattu 12.2.2011.
  3. a b c Heikki Heiskanen: Tausta: Lähi-idän vakauden takuumies joutui eroamaan Yle.fi. Viitattu 12.2.2011.
  4. a b Mubarak tuomittiin elinkautiseen vankeuteen 2.6.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.6.2012.
  5. Mubarak tuomittiin elinkautiseen 2.6.2012. YLE Uutiset. Viitattu 2.6.2012.
  6. a b Profile: Hosni Mubarak 1.2.2011. BBC News. Viitattu 12.2.2011. (englanniksi)
  7. Spéculations sur l’après-Moubarak en Egypte Rfi.fr 27.3.2010
  8. Pope Shenouda III of Alexandria Melbourne Copts
  9. Mubarak announces: Coptic Christmas as a day off Arabic News 2002 18.12.2002
  10. Mubarakin puolueen johto erosi tehtävistään - presidentin asemasta neuvotellaan MTV3 Uutiset 5.2.2011
  11. Mubarak lennätettiin helikopterilla kuulemaan tuomiotaan Satakunnan Kansa 2.6.2012
  12. Nalbantoglu, Minna: Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak pääsi kotiarestiin Helsingin sanomat. 22.8.2013. Viitattu 28.12.2013.
  13. Mubarak vietiin kopterilla vankilasta sotilassairaalaan Helsingin sanomat. 22.8.2013. Viitattu 28.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptin lippu (1984–) Egyptin presidentit
Muhammad Nagib (1953–1954) | Gamal Abdel Nasser (1954–1970) | Anwar Sadat (1970–1981) | Hosni Mubarak (1981–2011) | Mohammed Mursi (2012–2013) | Adli Mansur (väliaikainen) (2013– )