BP (yritys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee öljy-yhtiötä BP. Lyhenteen muista merkityksistä kertoo täsmennyssivu.
BP plc

BP-n logo.svg

Osake LSE: BP
NYSE: BP
FWB: BPE
Toimitusjohtaja Robert Dudley (CEO)
Puheenjohtaja Carl-Henric Svanberg
Kotipaikka Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kotisivu www.bp.com

BP (aiemmilta nimiltään British Petroleum ja BP Amoco) on Lontoossa pääkonttoriaan pitävä kansainvälinen energia-alan yritys. Yhdessä Shellin, ExxonMobilin ja Totalin kanssa BP kuuluu maailman neljän suurimman öljyntuottajan joukkoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 1998 yritys, joka silloin tunnettiin vielä nimellä British Petroleum, fuusioitui yhdysvaltalaisen Amocon kanssa ja muutti nimensä muotoon BP Amoco. Varsin pian fuusion jälkeen yritys otti viralliseksi nimekseen BP ja on käyttänyt esimerkiksi mainoskampanjoissaan termiä "Beyond Petroleum" osoittaakseen, että lyhenteellä BP ei enää tarkoiteta British Petroleumia.

Suomeen British Petroleum tuli vuonna 1960 ostamalla Petkon, joka myi polttoöljyä. BP osti loputkin yhteisyrityksestä vuonna 1965. Ensimmäinen BP:n tunnuksin aloittanut asema avattiin Pietarsaareen 1961.[1] Vuonna 1979 Suomen BP-huoltamot siirtyivät Unionille, johon BP:n Suomen-tytäryhtiö fuusioitiin lopullisesti vuonna 1983.[2] Nykyisin Castrol-öljyt kuitenkin kuuluvat BP:n konserniin.

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texas Cityn jalostamon räjähdys 2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BP tuomittiin 50,6 milj. $ (40 milj. €) sakkoihin Texas Cityn jalostamon puutteellisista turvatoimista. Vuoden 2005 räjähdyksessä kuoli 15 ja haavoittui yli 170 BP:n työntekijää.[3]

Meksikonlahden öljyonnettomuus 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transocean-yhtiön omistama ja BP:n vuokraama Deepwater Horizon-öljynporauslautta syttyi räjähtäen palamaan 20. huhtikuuta 2010 noin 70 kilometrin päässä Louisianan rannikosta. Lautta upposi kaksi päivää myöhemmin. Yhdentoista onnettomuudessa kadonneen ihmisen oletetaan kuolleen. Räjähdyksen jälkeen merenpohjalle romahtaneesta porausputkesta alkoi vuotaa suuria määriä raakaöljyä mereen. Vuotoa ei saatu tukittua yrityksistä huolimatta viikkoihin.

TNK-BP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BP omistaa puolet venäläisestä TNK-BP -yhtiöstä. Yhtiö on yksi Venäjän suurimmista öljyn ja maakaasun tuottajista. Viime aikoina yhtiöllä on ollut vaikeuksia Venäjän viranomaisten kanssa porauslupien kanssa.

Venäläisen öljy-yhteisyrityksen TNK-BP toimitusjohtaja Robert Dudley ei saanut uusia viisumiaan Moskovassa heinäkuussa 2008 voimassa olevan työsopimuksen puuttumisen varjolla. Yhtiön venäläisen omistajan mukaan ongelmat johtuvat näkemyseroista strategiassa ja osingonjaossa. Yritys on kolmanneksi suurin Venäjällä ja tuottaa neljänneksen BP:n öljystä.[4]

Vuonna 2007 BP luopui Venäjällä maakaasuesiintymän enemmistöosuudesta valtiojohtoisen Gaspromin hyväksi.[5] Nykyisin Venäjän laki kieltää ulkomaista yritystä ostamasta enemmistöä maakaasu- tai öljyesiintymästä.[4]

Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BP vastaa Azerbaidžanin Bakusta lähtevästä öljyputkesta. BP omistaa putkesta 30 prosenttia. Muina omistajia on useita amerikkalaisyhtiöitä. Putkessa kulkee miljoona barellia päivässä eli hieman yli prosentti globaalista tarjonnasta. Euroopan unionin tavoite öljyputkella on luoda vaihtoehtoinen väylä Venäjän kontrolloimille maakaasu- ja öljyreiteille Eurooppaan. Rakentaminen alkoi 2003. Osa on jo käytössä, mutta putki on lopullisesti valmis vuonna 2009. Putki on maailman toiseksi pisin 1 770 km. Se kulkee Tbilisin kautta 250 km Georgiassa ja 1 100 km Turkissa Ceyhanin satamaan. Maanpuolustuskorkeakoulun kenraalimajuri Pertti Salmisen mukaan Georgian konfliktin 2008 taustalla oli Venäjän halu kontrolloida Kaukasuksen kaasua ja öljyä.[6]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2000 ja 2005 BP oli listalla “10 huonointa yritystä” ympäristö- ja ihmisoikeustoimien perusteella. Vuonna 2009 BP oli Viherpesijä-palkintoehdokas ympäristötietojen liioittelusta (Greenwash Awards). Greenpeacen mukaan BP investoi vuonna 2008 20 miljardia dollaria fossiilisiin polttoaineisiin ja 1,5 miljardia uusiutuvaan energiaan. Tammi-syyskuussa 2009 BP käytti yli 7,5 miljoonaa dollaria Yhdysvaltojen kongressin ja liittovaltion lobbaukseen.[7]

Center for Public Integrity raportin (2010) mukaan BP sai jalostamoissaan Texasissa ja Ohiossa 6/2007- 2/2010 välisenä aikana 862 huomautusta, joista tutkimuksen mukaan 760 oli "törkeitä" puutteita turvatoimissa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Huoltoasemakirja, Jukka Vesterinen, sivu 138, Alfamer, ISBN 978-952-472-086-1
  2. Vesterinen, Jukka: Huoltoasemakirja, s. 184, 186. Alfamer, 2009
  3. BP:lle jättisakot puutteellisista turvatoimista yle 13.8.2010
  4. a b Jäljet pelottavat Venäjällä, Helsingin Sanomat 2.8.2008 A2
  5. Venäjä, Kovan linjan energiajätti, Anne Kuorsalo, Ilmari Susiluoto, Martti Valkonen, Edita 2007, s. 177
  6. Kaukasian sota uhkaa lännelle tärkeää Kaspianmeren öljyputkea, Tausta: Sota voi vaarantaa Nabucco-kaasuhankkeen, Helsingin Sanomat 12.8.2008 B3
  7. Carbon Scam: Noel Kempff Climate Action Project and the Push for Sub-national Forest Offsets Sub-prime carbon brought to you by AEP, BP, and Pacificorp, Greenpeace 10/2009 s.4-5
  8. Tutkijat löysivät BP:n jalostamoista suuria puutteita yle 13.8.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.