Tämä artikkeli kertoo kylästä Pusulassa Lohjalla. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Ikkala on kylä ja taajamaLohjalla. Ikkalan postinumeroalueella 03810 asuu 595 asukasta. Lisäksi Ikkalassa on paljon kesäasukkaita. Kesämökkejä Ikkalassa on 187 (31.12.2017).[1] Ikkalan työpaikkaomavaraisuus on nykyisin pieni. Ikkalasta käydään töissä muun muassa Karkkilassa, Lohjalla, Vihdissä, Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Ikkala sijaitsee Karkkilan rajan tuntumassa. Ikkalan postinumeroalueeseen kuuluvat Ikkala, Koivula, Suopelto, Viitaankulma, Alhonpää, Paikkari, Tausta, Palanne, Viiala, Härkämäki, Syrjälä, Pyöli ja Ratinkulma. Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä. Marttilan suunnassa kylä loppuu Viitaankulmaan ja Karkkilaan ajettaessa kylän – ja nykyisen Lohjan raja – osuu entisen kunnalliskodin eli entisen Hotelli Oivan[2] eli nykyisen Kaislakodin[3] paikkeille.[4]
Ikkalan kyläsuunnitelma[4] valmistui vuonna 2014. Kyläsuunnitelman mukaan Ikkalan kylän visio on:
Kevätmaisema Ikkalassa"Ikkalan kylä on hyvä, turvallinen ja yhteisöllinen paikka asua. Arkea helpottavat seikat kuten kulkumahdollisuudet palveluiden luo toimivat. Liikenneturvallisuus on parantunut ja luontoon ja vapaa-aikaan liittyviä virkistysmahdollisuuksia on kehitetty. Koulu sekä nykyiset ja mahdolliset uudet yrittäjät toimivat kylän elinvoiman ylläpitäjinä."
Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsin vallan alkuajoista lähtien myös kruunu pyrki uudisasuttamaan sitä. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan.[4]
Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerollekin. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uudenkylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä.[4]
Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uudessakylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina 1600–1700 -luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu.[4]
Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon Karjalan evakkoja. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä.
Ikkala on perinteinen maa- ja metsätalousvaltainen kylä. Pellot ovat edelleen viljelykäytössä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on nykyisin tyypillisesti myös jokin liitännäiselinkeino tai työsuhteeseen perustuvaa ansiolähde. Kotieläintalous on Ikkalassa vähäistä.[4] Lähinnä on kyse harrastehevosten ylläpidosta ja rotukoirien jalostuksesta.
Ensimmäisen oman teollisuuslaitoksen, Pellin höyrykonesahan, kylä sai jo vuonna 1912. Se meni konkurssiin, kun laivalastillinen sahan toimittamaa puutavaraa katosi laivoineen jäljettömiin. Aikoinaan kylää palveli silloisen ajan hengen mukaisesti kaksi osuuskauppaa, SOK:n Jyvä ja OTK:n Tuki. Oli myös säästöpankki, posti, meijeri, teurastamo, puhelinkeskus ja kolme kioskia. Muita Ikkalassa toimineita yrityksiä ovat olleet Nurmi Hydraulics Oy, Ikkalan saha, Leino-Kaluste Oy ja Kataisen taimitarha.[4] Nykyisen Ikkalan yritystoiminta on pienyritysvaltaista.
Kylässä toimii pieni yksityisen ylläpitämä Nahkion maatalousmuseo.
Ikkalassa on kyläkoulu. Ikkalan koulu on aloittanut toimintansa 1912. Nykyinen ala-asteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1982. Pihan puukoulu, jossa on teknisen käsityön luokka, on valmistunut 1938. Ikkalan koulua käy tällä hetkellä runsaat 50 oppilasta.[5]
Hiiden Opisto järjestää kursseja Ikkalan koulussa.
Kylässä sijaitsee Kotojärvi. Kotojärvi on noin 10 hehtaarin kokoinen pikkujärvi, jonka eteläpäässä on uimaranta.[6][7] Uimaranta on ikkalalaisten talkootyönä kunnostama kesällä 2019, jolloin rannalle asennettiin ponttonilaituri. Uimarannan ympäristö sukellettiin puhtaaksi kesällä 2018, kyläyhdistyksen kustannuksella. Kahtena viime kesänä kyläyhdistys on järjestänyt järvellä kalastuskilpailut lapsille. Kotojärven ympärille ja Korpimäen kallioille rakennetaan parhaillaan luontopolkua Live 3 -hankerahoituksella. Hankkeen toteuttaa Ikkalan kyläyhdistys.
Ikkalan kyläyhdistyksessä on noin 112 jäsentä, eli noin joka viides ikkalalainen kuuluu kyläyhdistykseen. Kyläyhdistys on vuodesta 2009 alkaen järjestänyt suosittua Elopäivää, joka pidetään elokuisin Juhlatalo Kokin pihapiirissä. Vuosina 2016–2018 kyläyhdistys tuotti kesäistä harrastajanäytelmää, "Peikko-oopperaa". Kesällä 2019 esitettiin kesänäytelmä Äiti Äkäinen Pippurimaassa, ja näytelmän jatko-osa esitetään kesällä 2020. Toukokuisin kyläyhdistys järjestää "lasten olympialaiset" Ikkalan koulun urheilukentällä. Kyläyhdistys järjestää monia muitakin tapahtumia Ikkalassa, kuten konsertteja, pikkujoulujuhlan ja retkiä kulttuuritapahtumiin. Ikkalan kyläyhdistys hallinnoi Ikkalan luontopolkuhanketta.
