Tradenomi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tradenomi on kaupallisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (140 opintoviikkoa) eli kolmen ja puolen vuoden opinnot. Suomessa tradenomeja kouluttavat kaikki ammattikorkeakoulut paitsi Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Tradenomi-tutkinnon virallinen englanninkielinen nimitys on Bachelor of Business Administration (BBA).[1]

Vuonna 2012 11 eri koulutusohjelmaa tarjosi tradenomitutkintoon johtavia opintoja:[2]

  • Finanssi- ja talousasiantuntijan ko.
  • Johdon assistenttityön ja kielten ko.
  • Kansainvälisen kaupan ko.
  • Kirjasto- ja tietopalvelun ko.
  • Liiketalouden ko.
  • Liiketoiminnan logistiikan ko.
  • Myyntityön ko.
  • Pk-yrittäjyyden ko.
  • Tietojenkäsittelyn ko.
  • Turvallisuusalan ko.
  • Yritystoiminnan kehittämisen ko.

Ensimmäiset tradenomit vuonna 1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muista ammattikorkeakoulututkinnoista poiketen tradenomin tutkintonimikkeeseen ei kuulu lyhennettä "(AMK)", sillä tutkintonimike otettiin käyttöön vasta ammattikorkeakoulujen myötä.[3] Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995.

Tällä hetkellämilloin? tradenomeja on noin 30 000. Vuosittain tradenomitutkintoon johtavien koulutusohjelmien aloittavia opiskelijoita on noin 7500 opiskelijaa (nuoriso- ja aikuiskoulutus)[4]. Tutkinnon suorittaneista naisia oli vuonna 2012 noin 71%.[5]

Korkeakoulututkinto, kelpoisuudet, tradenomi (ylempi AMK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina. Ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan ole yliopistoja.[6] Ammattikorkeakoulut lasketaan korkeakouluiksi, kun taas esimerkiksi kauppatieteiden maisterin tutkintoon tähtäävät tiedekorkeakoulut eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Turun yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu lasketaan yliopistoiksi.[7]

Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia virkoja ja julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.

Vastaavan alan jatko-opinnot eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat tuottavat tutkinnon Tradenomi (ylempi AMK). Se on laajuudeltaan 90 op ja tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin ylempi korkeakoulututkinto. Ylempi amk-tutkinto oikeuttaa käyttämään tradenomi (ylempi AMK) ja Master of Business Administration -tutkintonimikkeitä. Hakuedellytyksenä on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus sen suorittamisen jälkeen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei oikeuta suoraan lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin yliopistolla.

Tradenomin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea lukuisiin MBA-ohjelmiin, joita Suomessa toteuttaa muun muuassa Aalto-yliopisto[8] ja Hanken[9] sekä Henley Business School. Tutkinnon lisäksi pääsyvaatimuksina on ohjelman järjestäjästä riippuen esimerkiksi usean vuoden työkokemus, kielikokeen suorittaminen ja suositukset. MBA-ohjelmat Suomessa maksavat suorittajalle kymmenen ja viidenkymmenen tuhannen euron väliltä.

Sijoittuminen työmarkkinoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työelämässä tradenomi toimii usein johto-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi- ja koulutustehtävissä. Vuonna 2011 teknologiateollisuus (mukaanlukien tietotekniikan palveluala), tukku- ja vähittäiskauppa, finanssiala, valtio ja kunnat olivat toimialoista tradenomivoittoisimmat.[10] Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat muun muassa projektipäällikkö, kirjanpitäjä, myyjä, myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö, järjestelmäasiantuntija, it-konsultti, toimistosihteeri ja palveluasiantuntija.[11] [12] [13]

Tradenomiliiton (TRAL) mukaan tradenomeja koulutetaan liikaa, sillä huomattava määrä valmistuneista sijoittuu koulutusta vastaamattomiin tehtäviin tai ei työllisty lainkaan. Vuonna 2004 tradenomit olivat toiseksi suurin ryhmä Akavan työttömyystilastoissa. Kokonaisuutta tarkastellessa tradenomimiesten ja -naisten välillä on selvä ero sekä asemassa että palkkauksessa. Naistradenomeista vain 38 prosenttia sijoittuu esimies- ja asiantuntijatehtäviin, kun miesten vastaava luku on jopa 70 prosenttia.[14]

Vaikka tradenomien ammattirakenteessa työntekijöiden osuus on suuri, on tradenomeissa toisaalta myös johtajia hieman enemmän esimerkiksi insinööreihin (AMK) ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin nähden.[15]

Tradenomien sijoittumista työelämään ja keskiansioita ei voi vertailla luotettavasti muihin ammatteihin muuten kuin uran alkuvaiheen osalta, sillä tutkinnon tuoreuden takia tradenomien keski-ikä (34 vuotta vuonna 2012)[5] on verrokkeja matalampi (Akavan jäsenten keski-ikä vuonna 2011 oli 42 vuotta[16] ja kaikkien palkansaajien keski-ikä vuonna 2009 41 vuotta[17]).

Tradenomin keskeisimpiä osaamisalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradenomi voi toimia markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistiikan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntija- sekä johtotehtävissä - niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Koulutus luo hyvät edellytykset myös oman yritystoiminnan harjoittamiselle.

Tradenomiliiton vuonna 2005 suorittaman tutkimuksen mukaan 60 % tradenomiopiskelijoista koki pystyvänsä soveltamaan oppimaansa opintoihinsa kuuluvassa työharjoittelussa vain vähän tai ei ollenkaan, mikä saattoi mediassa esitettyjen arvioiden mukaan johtua siitä, ettei opintosisältö vastannut työelämän tarpeita.[18][19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352 Viitattu 4.4.2011.
  2. Tradenomi Tral.fi. Viitattu 14.12.2013.
  3. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352
  4. "Tradenomikoulutus" Tradenomiliitto (luettu 1.10.2010)
  5. a b Tradenomin profiili Tradenomiliitto.fi. Viitattu 14.12.2013.
  6. Yliopistolaki 645/1997
  7. Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 426/2005
  8. MBA-koulutus Aalto-yliopisto. Viitattu 14.12.2013.
  9. Executive MBA Hanken. Viitattu 14.12.2013. (englanniksi)
  10. Tradenomien sijoittuminen eri toimialoilla Tradenomiliitto. Viitattu 14.12.2013.
  11. Liiketalouden koulutusohjelma, tradenomi: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  12. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  13. Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  14. Naistradenomien palkkaus jälkeenjäänyttä, Digitoday 10.2.2005
  15. Liiten, Marjukka: Tradenomeista suuri osa työntekijätason ammateissa HS.fi. 21.5.2007. Viitattu 14.12.2013.
  16. Akava Akava.fi. Viitattu 14.12.2013.
  17. Ammattiryhmittäiset erot suuret 55 vuotta täyttäneiden palkansaajien osuuksissa 21.12.2009. Tilastokeskus. Viitattu 14.12.2013.
  18. Tradenomit vaativat lisää resursseja koulutukseen Digitoday. 28.11.2005. Viitattu 14.12.2013.
  19. Tradenomi paiskii usein rutiinihommia Talouselämä. 26.8.2004. Viitattu 14.12.2013.