Tradenomi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tradenomi on kaupallisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (140 opintoviikkoa) eli kolmen ja puolen vuoden opinnot. Suomessa tradenomeja kouluttavat kaikki ammattikorkeakoulut paitsi Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Tradenomi-tutkinnon virallinen englanninkielinen nimitys on Bachelor of Business Administration (BBA).[1]

Vuonna 2012 11 eri koulutusohjelmaa tarjosi tradenomitutkintoon johtavia opintoja:[2]

  • Finanssi- ja talousasiantuntijan ko.
  • Johdon assistenttityön ja kielten ko.
  • Kansainvälisen kaupan ko.
  • Kirjasto- ja tietopalvelun ko.
  • Liiketalouden ko.
  • Liiketoiminnan logistiikan ko.
  • Myyntityön ko.
  • Pk-yrittäjyyden ko.
  • Tietojenkäsittelyn ko.
  • Turvallisuusalan ko.
  • Yritystoiminnan kehittämisen ko.

Ensimmäiset tradenomit vuonna 1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muista ammattikorkeakoulututkinnoista poiketen tradenomin tutkintonimikkeeseen ei kuulu lyhennettä ”(AMK)”, sillä tutkintonimike otettiin käyttöön vasta ammattikorkeakoulujen myötä.[3] Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995.

Tällä hetkellämilloin? tradenomeja on noin 30 000. Vuosittain tradenomitutkintoon johtavien koulutusohjelmien aloittavia opiskelijoita on noin 7 500 opiskelijaa (nuoriso- ja aikuiskoulutus)[4]. Tutkinnon suorittaneista naisia oli vuonna 2012 noin 71 %.[5]

Korkeakoulututkinto, kelpoisuudet, tradenomi (ylempi AMK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina. Ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan ole yliopistoja.[6] Ammattikorkeakoulut lasketaan korkeakouluiksi, kun taas esimerkiksi kauppatieteiden maisterin tutkintoon tähtäävät tiedekorkeakoulut eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Turun yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu lasketaan yliopistoiksi.[7]

Tradenomin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 11§). Tutkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia virkoja ja julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakouluissa suoritettava tradenimitutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä (yliopistoissa suoritettavat eri alojen kandidaatin tutkinnot ovat laajuudeltaan 180 opintopistettä). Ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistojen kandidaatin tutkinnot ovat vaativuustasolla 6 eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaisesti, jota Suomessa käytetään.

Ylemmät korkeakulututkinnot ovat tasoa 7. Ylemmän korkeakoulututkinnon raja on vähintään 300 op. Liiketalouden ja hallinnon jatko-opinnot eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat tuottavat tutkinnon Tradenomi (ylempi AMK). Opinnot ovat laajuudeltaan 90 op. Tradenomi opiskelee 90 op aikaisemmin suoritetun 210 op:n lisäksi (210 op + 90 op = 300 op). (Vastaavasti yliopistoissa kandidaatti opiskelee maisteriopinnoissa 120 op, jotta ylemmän korkeakoulututkinnon raja täyttyy (180 op + 120 op = 300 op)).

Ylempi amk-tutkinto oikeuttaa käyttämään tradenomi (ylempi AMK) ja Master of Business Administration -tutkintonimikkeitä. Hakuedellytyksenä on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus sen suorittamisen jälkeen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden hakea lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin (vaativuustaso 8).

AMK Tradenomi (AMK) on ammattikorkeakoulututkinto (210 op), Bachelor of Business Administration (BBA), joka rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon (vaativuustaso 6) esimerkiksi virkoja haettaessa.

YAMK Tradenomi (YAMK) on ammattikorkeakoulututkinto ((210 op) + 90 = 300 op), Master of Business Administration (MBA), joka rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon (vaativuustaso 7) esimerkiksi virkoja haettaessa.

Tradenomin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea lukuisiin MBA-ohjelmiin, joita Suomessa toteuttaa muun muassa Aalto-yliopisto[8] ja Hanken[9] sekä Henley Business School. Tutkinnon lisäksi pääsyvaatimuksina on ohjelman järjestäjästä riippuen esimerkiksi usean vuoden työkokemus, kielikokeen suorittaminen ja suositukset. eMBA-ohjelmat Suomessa maksavat suorittajalle kymmenen ja viidenkymmenen tuhannen euron väliltä.

Executive Master of Business Administration (eMBA) ei ole virallisen koulutusjärjestelmän mukainen tutkinto, se on jatkokoulutusta.

Sijoittuminen työmarkkinoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työelämässä tradenomi toimii usein johto-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi- ja koulutustehtävissä. Vuonna 2011 teknologiateollisuus (mukaanlukien tietotekniikan palveluala), tukku- ja vähittäiskauppa, finanssiala, valtio ja kunnat olivat toimialoista tradenomivoittoisimmat.[10] Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat muun muassa projektipäällikkö, kirjanpitäjä, myyjä, myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö, järjestelmäasiantuntija, it-konsultti, toimistosihteeri ja palveluasiantuntija.[11] [12] [13]

Tradenomiliiton (TRAL) teettämän tutkimuksen mukaan tradenomin palkkaus ja uranäkymät paranevat merkittävästi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen myötä. 90 opintopisteen laajuisen jatkokoulutuksen tradenomitutkintoonsa hankkineiden palkka kohosi jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen keskimäärin 400 euroa kuussa.

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli 3 729 euroa kuukaudessa, kun tavallisen tradenomitutkinnon suorittaneiden keskipalkka on 2 970 euroa kuukaudessa. Tutkimuksen vastaajista neljännes ylsi yli 4 250 euron kuukausipalkkaan, kun vastaavan työkokemuksen omaavat tradenomitutkinnon suorittaneet ansaitsevat keskimäärin 343 euroa vähemmän.

TRAL:n mukaan tutkimukseen vastanneista jopa 80 prosenttia kokee tutkinnon vaikuttaneen merkittävästi asematasoon sekä työtehtävien sisältöön. Muutos näkyy selkeästi työtehtävissä: toimihenkilötehtävissä työskentelevien määrä väheni 20 prosentista 9 prosenttiin ja samalla johdon ja asiantuntijatehtävien saralla työskentelevien määrä kasvoi. Lisäksi keskijohdosta asiantuntijatehtäviin siirtyi 28 prosenttia vastaajista.

- Keskijohdosta asiantuntijatehtäviin siirtyneiden palkka kuitenkin nousi keskimäärin 809 euroa, mikä viittaa siirtymän tapahtuneen vaativampiin asiantuntijatehtäviin, jotka edellyttävät korkeaa substanssiosaamista, sanoo TRAL:n asiamies Johanna Tuovinen.

Tuovisen mukaan ylempi AMK-tutkinto tunnetaan sen eduista huolimatta vielä heikosti työelämässä.

TRAL:n mukaan opinnäytetyönä teetetty tutkimus tuo ensimmäistä kertaa esille ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden kokemuksia. Vastaajista 91 prosentilla oli pohjakoulutuksena tradenomitutkinto ja heillä oli työkokemusta koulutusta vastaavista tehtävistä keskimäärin 10 vuotta.

Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto on tavallisten tradenomiopintojen jatkokoulutus, jonka keskimääräinen suorittamisaika on 2–3 vuotta. Opinnot suoritetaan pääosin töiden ohella. Pääsyvaatimuksina tutkintoa opiskelemaan on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta.

Kokonaisuutta tarkastellessa tradenomimiesten ja -naisten välillä on selvä ero sekä asemassa että palkkauksessa. Naistradenomeista vain 38 prosenttia sijoittuu esimies- ja asiantuntijatehtäviin, kun miesten vastaava luku on jopa 70 prosenttia.[14]

Vaikka tradenomien ammattirakenteessa työntekijöiden osuus on suuri, on tradenomeissa toisaalta myös johtajia hieman enemmän esimerkiksi insinööreihin (AMK) ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin nähden.[15]

Tradenomien sijoittumista työelämään ja keskiansioita ei voi vertailla luotettavasti muihin ammatteihin muuten kuin uran alkuvaiheen osalta, sillä tutkinnon tuoreuden takia tradenomien keski-ikä (34 vuotta vuonna 2012)[5] on verrokkeja matalampi (Akavan jäsenten keski-ikä vuonna 2011 oli 42 vuotta[16] ja kaikkien palkansaajien keski-ikä vuonna 2009 41 vuotta[17]).

Tradenomin keskeisimpiä osaamisalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradenomi voi toimia markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistiikan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntija- sekä johtotehtävissä – niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Koulutus luo hyvät edellytykset myös oman yritystoiminnan harjoittamiselle.

Tradenomiliiton vuonna 2005 suorittaman tutkimuksen mukaan 60 % tradenomiopiskelijoista koki pystyvänsä soveltamaan oppimaansa opintoihinsa kuuluvassa työharjoittelussa vain vähän tai ei ollenkaan, mikä saattoi mediassa esitettyjen arvioiden mukaan johtua siitä, ettei opintosisältö vastannut työelämän tarpeita.[18][19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352 Viitattu 4.4.2011.
  2. Tradenomi Tral.fi. Viitattu 14.12.2013.
  3. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352
  4. "Tradenomikoulutus" Tradenomiliitto (luettu 1.10.2010)
  5. a b Tradenomin profiili Tradenomiliitto.fi. Viitattu 14.12.2013.
  6. Yliopistolaki 645/1997
  7. Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 426/2005
  8. MBA-koulutus Aalto-yliopisto. Viitattu 14.12.2013.
  9. Executive MBA Hanken. Viitattu 14.12.2013. (englanniksi)
  10. Tradenomien sijoittuminen eri toimialoilla Tradenomiliitto. Viitattu 14.12.2013.
  11. Liiketalouden koulutusohjelma, tradenomi: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  12. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  13. Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  14. Naistradenomien palkkaus jälkeenjäänyttä, Digitoday 10.2.2005
  15. Liiten, Marjukka: Tradenomeista suuri osa työntekijätason ammateissa HS.fi. 21.5.2007. Viitattu 14.12.2013.
  16. Akava Akava.fi. Viitattu 14.12.2013.
  17. Ammattiryhmittäiset erot suuret 55 vuotta täyttäneiden palkansaajien osuuksissa 21.12.2009. Tilastokeskus. Viitattu 14.12.2013.
  18. Tradenomit vaativat lisää resursseja koulutukseen Digitoday. 28.11.2005. Viitattu 14.12.2013.
  19. Tradenomi paiskii usein rutiinihommia Talouselämä. 26.8.2004. Viitattu 14.12.2013.