Kellokosken kirkko
| Kellokosken kirkko | |
|---|---|
| Mariefors kyrka | |
_-_panoramio.jpg) Kellokosken kirkko vuonna 2015. |
|
| Sijainti | Männistöntie 5, Kellokoski, Tuusula |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Tuusulan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1800 |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | noin 150 |
 |
|
Kellokosken kirkko (ruots. Mariefors kyrka) on Tuusulan Kellokosken taajamassa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkkorakennus. Kirkko sijoittuu taajamassa Keravanjoen länsirannalle.
Kirkko kuuluu nykyään Tuusulan seurakunnalle, joka järjestää kirkossa sunnuntaisin jumalanpalveluksia. Vieressä sijaitsee seurakuntatalo.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kellokosken kirkon historia liittyy vahvasti läheisen Kellokosken ruukin historiaan. Kirkko rakennettiin 1800-luvun taitteessa Kellokosken ruukkiseurakunnan käyttöön, jolla oli oma pappi. Kirkko on saattanut olla alun perin hiilivarasto tai makasiini, mikä selittäisi sen omalaatuista arkkitehtuuria. Kirkon alkuperä ei ole täysin tiedossa, kuten ei myöskään kirkon tarkka valmistumisvuosi. Se on kuitenkin Kellokosken vanhimpia rakennuksia. Ruukinseurakunnan toiminta oli kaksikielistä. Vuonna 1869 ruukinseurakunnan toiminta päättyi ja seurakuntatoimintaa alettiin toteuttaa Tuusulasta käsin. Kirkko siirtyi Tuusulan seurakunnalle vuonna 1964 ja yli sadan vuoden tauon jälkeen kirkko sai oman papin vuonna 1971. Vuonna 1978 kirkon viereen rakennettiin arkkitehti Heikki Korpi-Tommolan suunnittelema seurakuntakeskus.[2][3]
Kirkkoon on tehty laajempia korjauksia vuosina 1930 ja 1989. Vuoden 1930 korjauksessa kirkon ulkoasu sai nykyiset koristeensa ja torninsa.[4] Kirkko on kirkkolain perusteella suojeltu.[3]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkko on suorakaiteen muotoinen ja rakennettu puusta. Istumapaikkoja kirkossa on noin 150. Pitkäkirkolla on taitekatto ja sen pohjoispäädyssä on pieni torni, jossa oleva kello on vuodelta 1930.
Kirkossa ei ole alttaritaulua vaan sen sijaan iso, puinen ja kullattu risti. Kunnostuksen yhteydessä se sai taivaansinisen taustan ja molemmille puolilleen valkoiset pylväät. Kirkon kattokruunut ja lampetit ovat 1800-luvulta. Penkit ovat alkuperäiset[2].
Ensimmäiset urut kirkkoon lahjoitti Nummenkylän neulomaseura vuonna 1930. Vuonna 1964 kirkossa otettiin käyttöön urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat urut. Nykyiset urut on rakentanut saksalainen Paschen Kiel Orgelbau GmbH 2005 ja niissä on 17 äänikertaa.
Kirkon pitkillä sivuilla olevien ikkunoiden päällä ulkopuolella on suuret maalatut kruunut. Ne muistuttavat Ruotsi-Suomen ajasta. Kirkon katolla olevassa viirissä on tehtaan nimeen viittaavat kirjaimet MB (Mariefors bruk = Kellokosken ruukki) sekä vuosiluku 1800, jota pidetään kirkollisen toiminnan alkamisvuotena Kellokoskella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kellokoski Tuusulan seurakunta. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ a b Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ a b Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 27.3.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kellokosken kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Tuusulan seurakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuusulan kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sijainti kartalla (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kellokosken kirkko Wikimedia Commonsissa
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti