Klaukkalan ortodoksinen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klaukkalan ortodoksinen kirkko
Puinen Klaukkalan ortodoksinen kirkko.
Puinen Klaukkalan ortodoksinen kirkko.
Sijainti Klaukkala, Nurmijärvi
Koordinaatit 60°22′25.6″N, 024°44′37″E
Seurakunta Helsingin ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1995 (kirkoksi 1997)
Suunnittelija Ritva Westermark
Materiaali puu
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Klaukkalan ortodoksinen kirkko, viralliselta nimeltään Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko on Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva, vuonna 1997 käyttöön otettu ortodoksinen kirkko. Rakennus toimii eräänä ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan, Helsingin ortodoksisen seurakunnan Keski- ja Itä-Uudenmaan alueen pyhäkkönä. Kirkon pappina toimii isä Jyrki Penttonen ja kanttorina Minna Bovellan-Järvinen.[1]

Tsasounan synty ja kirkoksi vihkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klaukkalan ortodoksinen, itseään Nektarios-ryhmäksi kutsunut ystäväpiiri keräsi vuodesta 1986 lähtien rahaa omaa kirkkoa varten. Vuonna 1993 hankittiin Klaukkalan Kuonomäentien varrelta kirkkotontti.[2] Tontille rakennettiin paljolti keräysvaroin ja talkootyöllä arkkitehti Ritva Westermarkin suunnittelema hirsinen tsasouna. Matkamiehen ristin, tsasounan kupolit, kellotornin ja kuistin pilarit valmisti puuseppä Johannes Andrejev. Ikonostaasin ikonit ja alttari-ikonin maalasi Aleksander Wikström.[3]

Helsingin metropoliitta Tiihon vihki rakennuksen käyttöön 3.9.1995 ja rukoushuone pyhitettiin piispa Nektarios Eginalaisen (1846–1920) muistolle. Runsas kaksi vuotta myöhemmin Helsingin hiippakunnan piispa Leo vihki rakennuksen kirkoksi (9.11.1997). Kirkossa säilytetään vuonna 1961 kanonisoidun Nektarioksen pyhäinjäännöstä. [3] Kirkko siirtyi Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (Klaukkalan ortodoksisen kirkon sivut) Helsingin ortodoksinen seurakunta (hos.fi). Viitattu 13.5.2010.
  2. a b Siitonen, S. & Sorsa, J.: Seurakunnan kiinteistötoimi ja nykyinen tilanne. Teoksessa Piiroinen, Petri (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827–2002, s. 243–244. Helsinki: Helsingin ortodoksinen seurakunta, 2002. ISBN 951-95511-6-6.
  3. a b Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Klaukkalan alueportaali. 26.02.2008. Klaukkala.fi. Viitattu 13.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]