Pula-aika

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pula-ajaksi kutsutaan Suomessa aikaa, joka seurasi maailmalla 1930-luvun lamana tunnetusta ilmiöstä.[1] Suomessa lama oli melko lyhyt.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen talonpojan näkökulmasta katsottuna aika erosi edeltäneistä vaikeista ajoista. Kun hallayö aiheutti konkreettisen kadon, siitä tiedettiin selviydyttävän lähitulevaisuudessa: maa ja sen tuotta toivat toimeentulon. Pula-aikana pulaa oli kuitenkin maidon ja leivän ostajista, kun raha lakkasi liikkumasta. Esimerkiksi Kalajokilaaksossa todettiin, että "yksi kymppi kiertää kylää". Tuottajahinnat ja kantohinnat putosivat ja väärään aikaan tehdyt investoinnit johtivat ulosmittauksiin, konkursseihin ja maatilojen pakkohuutokauppoihin.[2]

Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931.[1] Pahimmillaan pulakausi oli helmikuussa 1932, jolloin työttömiä oli yli 90 tuhatta. Työttöminä oli noin 5,4 prosenttia työikäisestä väestöstä. Työttömille tarjottiin töitä maanteiden rakennuksessa ja jokien perkauksessa.[3]

Toukokuussa 1932 annetussa laissa asutushallitus sai oikeuden käyttää etuosto-oikeutta pakkomyynneissä eli oikeuden huutaa tiloja valtiolle. Lunastetut tilat oli tarkoitettu tilattomien asutuskäyttöön, mutta maatalousministeriön harkinnan mukaan tila tai osa siitä voitiin luovuttaa myös sen entiselle omistajalle tai hänen omaisilleen. Alkuvuonna 1933 myös Maakiinteistöpankki sai vastaavan lunastusoikeuden. Etuosto-oikeus jatkui vuoteen 1936 saakka. Pakkohuutokaupalla myytävien maatilojen lunastusmahdollisuutta valtiolle pidettiin erittäin tärkeänä, sillä varmistettiin, ettei tiloja voitu myydä alihintaan.[2]

Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.[1]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.