Nuorisovaltuusto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nuorisovaltuusto (lyhennetään usein Nuva) on valtakunnallisesti käytettävä yleisnimi kaikille Suomessa toimiville nuorten vaikuttajaryhmille, jotka toimivat omissa kunnissaan tai kaupungeissaan paikallisten nuorten etuja ajaen. Nuorten vaikuttajaryhmiä kutsutaan myös nimillä nuorisoparlamentti[1][2], nuorisofoorumi, Nuorten Ääni [3]yms. Monet ryhmät ovat muuttaneet nimensä nuorisovaltuustoiksi ajan myötä (esim. Oulun alueen ryhmät, sekä tuoreimpana Tampere vuonna 2015).

Nuorisovaltuustoja ei ole kahta samanlaista, siksi on vaikea antaa mitään yleispäteviä raameja sille, mikä nuorisovaltuusto on. Tähän artikkeliin onkin kerätty yleisesti päteviä toimintamalleja, joista kuitenkin on useita poikkeuksia.

Suomessa on toista sataa toimivaa nuorisovaltuustoa.

Nuorisovaltuustojen asema on myös turvattu laissa: Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain äänin 119-69. Jatkossa kuntalaki velvoittaa jokaista kuntaa asettamaan nuorisovaltuuston turvaamaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet.[4]

Nuorisovaltuusto yleisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisovaltuustossa toimii kuntakohtaisesti vaihdellen noin 13-20-vuotiaita nuoria, joissa on niin yläkoululaisia, lukiolaisia kuin ammatillisenkin puolen opiskelijoita sekä myös satunnaisesti korkeakouluopiskelijoita.

Nuorisovaltuuston jäsenet valitaan usein kouluvaaleilla, joissa vaalipiirinä voi olla kyseinen koulu tai koko kunnan/kaupungin alue. Esimerkiksi Espoossa käytetään mallia, jossa Espoossa koulua käyvät espoolaiset yläkoulu- ja lukio-ikäiset äänestävät kouluissaan kaikkia Espoon alueella ehdokkaina olevia. Ne espoolaiset äänioikeutetut, jotka eivät käy koulua Espoossa, voivat äänestää kaupungin yhteispalvelupisteissä.

Nuorisofoorumit valitsevat usein jäsenensä ns. Suurkokouksessa, joka järjestetään vuosittain.

Joissakin paikoissa (esim. Vihti aiemmin) valtuutetut valitaan haastattelemalla hakijat, joista koottu "raati" valitsee uudet jäsenet. Joissakin paikoissa (esim. Vihti aiemmin [5], jokseenkin samantapaisesti Helsinki) nuorisovaltuusto on taas jaettu useampiin, nuorille avoimiin ryhmiin joiden jäsenet hakevat nuorisovaltuuston ydinryhmään.

Nuorisovaltuustojen toimikausi kestää vuoden tai kaksi vuotta, ja kausi määräytyy joko kouluvuoden tai kalenterivuoden mukaan.

Nuorisovaltuustoilla on usein kunnan nuorisotyöstä vastaavasta organisaatiosta oma "tukityöntekijä" joka auttaa nuorisovaltuustoa aherruksessaan. Mm. Espoossa on palkattu työntekijä pelkästään nuorisovaltuuston pääsihteeriksi.

Nuorisovaltuuston historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu nuorisovaltuusto perustettiin Kangasalle vuonna 1995. Samoihin aikoihin sai alkunsa myös toinen yhä olemassa oleva nuorisovaltuusto Lapualle. Vuoden 1996 lopussa starttasi ensimmäinen eteläisen Suomen nuorisovaltuusto Vihtiin ja pian sen jälkeen alkoivat nuorisovaltuustot vallata myös isommat kaupungit, kun Kuopio ja Espookin saivat omansa.

Nuorisovaltuustojen toiminnan väkevöityminen alkoi pitkälti siitä, kun Vihdissä annettiin ensimmäisenä puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan lautakuntiin, kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen.

Nuorisovaltuustojen keskenäisen yhteistyön tekeminen alkoi niin ikään heti alkuvaiheessa. Ensimmäinen valtakunnallinen NUPPI – Nuorten päättäjien huipputapaaminen järjestettiin Vihdissä keväällä 1997.

Nuorisovaltuustojen kattojärjestö Nuoret Vaikuttajat ry. perustettiin Allianssiristeilyllä keväällä 1998. Nuoret Vaikuttajat ry. vaihtoi nimensä Suomen Nuorisovaltuustojen liitto - Nuva ry:ksi vuoden 2004 vuosikokouksessaan Raahessa, ja edelleen Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:ksi vuoden 2015 vuosikokouksessaan Tampereella.[6]

Nuorisovaltuustokokeiluja on toki ollut aiemminkin: ensimmäinen nuorisovaltuusto perustettiin Varkaudessa vuonna 1963, mutta tämä lopetti ensimmäisen kautensa 1964 jälkeen. Varkauden nuorisovaltuusto heräsi jälleen henkiin vuonna 2003.

Nuorisovaltuuston toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman kaupunkinsa/kuntansa nuorten edunvalvojana. Monet nuorisovaltuustot ovat saaneet puhe- ja läsnäolo-oikeudet kunnan/kaupungin lautakuntiin sekä kunnan/kaupunginvaltuustoon. Lisäksi ne saattavat tehdä eri toimielimille aloitteita ja kannanottoja.

Nuorisovaltuustot ovat monilla paikkakunnalla alkaneet myös tuottaa tapahtumia alueen nuorille. Ne saattavat olla toteuttamassa konsertteja, diskoja, nuorisomessuja ja monenlaisia muita tapahtumia ja tempauksia, joita he kokevat alueensa nuorten tarvitsevan. Nuorisovaltuustotoiminnan laatu on useimmiten kiinni kunnan päättäjistä tai virkamiehistä. Usein nuorisovaltuustoille ei kuitenkaan anneta kunnissa heille kuuluvaakenen mukaan? asemaa vaan nuorisovaltuutettuja pidetään alempiarvoisina.

Nuorisovaltuusto on vakaumuksellisesti sekä puoluepoliittisesti sitoutumaton toimielin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorisovaltuustojen jäsenet eivät saa tuoda nuorisovaltuuston nimissä esiin esimerkiksi omaa puoluekantaansa. Näin ollen nuorille taataan parempi mahdollisuus vaikuttaa, koska heitä ei sido minkään puolueen näkemykset.

Nuorisovaltuusto on hyvä mahdollisuus nuorelle opetella politiikkaa ja vastuunkantokykyä.

NUPPI -nuorten päättäjien huipputapaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NUPPI -tapahtuma oli vuosina 1997-2006 järjestetty valtakunnallinen nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttajaryhmien kaksi päiväinen koulutus- ja verkostoitumisviikonloppu, joka oli vuosina 1997-2003 keväisin, vuosina 2004-2006 syksyisin. Lohjan NUPPI järjestettiin poikkeuksellisesti Allianssi-risteilyn vuoksi viikolla, koska osa osallistujista jatkoi suoraan Allianssi -risteilylle.

NUPPI -tapahtuma järjestettiin alkuvuosina Allianssi ry:n vetämänä yhteistyössä paikallisten nuorisovaltuustojen kanssa. Vuonna 2001 Nuoret Vaikuttajat ry. (nyk. Suomen Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry) otti suuremman roolin järjestelyissä ja siitä eteenpäin se olikin kyseisen järjestön järjestämä tapahtuma. Tästä vuodesta lähtien NUPPI -viikonlopun ohjelmassa oli myös yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous.

Vuodesta 2007 lähtien NUPPI -tapahtuma on korvaantunut vuosikokouspainotteisella Huipputapaamisella sekä osallistujien kokemustasoon painottuvilla Aktiivipäivillä

Nuppi -paikkakunnat

  • 1997- Vihti
  • 1998 - Kangasala
  • 1999 - Lapua
  • 2000 - Lohja
  • 2001 - Kajaani
  • 2002 - Kuopio
  • 2003 - Espoo
  • 2004 - Tampere
  • 2005 - Raahe
  • 2006 - Järvenpää

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nuorisoparlamentti 12.3.2014. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 22.3.2014.
  2. Nuorisoparlamentti Mynämäen kunta. Viitattu 22.3.2014.
  3. Jyväskylän Nuorten Ääni -ryhmä Facebookissa facebook.com. Viitattu 2.7.2015.
  4. Suomen nuorisovaltuutetut: uusi kuntalaki vie nuvat lakiin nuva.fi. Viitattu 2.7.2015.
  5. Nuorisofoorumi : Vihti web.archive.org. 14.11.2017. Viitattu 12.5.2020.
  6. http://www.nuva.fi/tiedotteet/2016/1/11/liitolla-uusi-nimi-suomen-nuorisovaltuustojen-liitto-ry