Nuorisovaltuusto
Nuorisovaltuusto (lyhennetään usein Nuva) on valtakunnallisesti käytettävä yleisnimi kaikille Suomessa toimiville nuorten vaikuttajaryhmille, jotka toimivat omissa kunnissaan tai kaupungeissaan paikallisten nuorten etuja ajaen. Suomessa on toista sataa toimivaa nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuustojen asema on turvattu vuonna 2015 säädetyssä kuntalaissa.[1] Kuntalaki velvoittaa jokaista kuntaa asettamaan nuorisovaltuuston turvaamaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet.[2]
Nuorten vaikuttajaryhmiä on kutsuttu myös nimillä nuorisoparlamentti[3][4], nuorisofoorumi tai Nuorten Ääni[5]. Monet ryhmät olivat muuttaneet nimensä nuorisovaltuustoiksi jo ennen vuotta 2015, esimerkiksi Oulun alueen ryhmät.
Nuorisovaltuustot ovat keskenään hyvin erilaisia, joten on vaikea tehdä yleispätevää määritelmää sille, mikä nuorisovaltuusto on.
Nuorisovaltuusto yleisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuorisovaltuustossa toimii kuntakohtaisesti vaihdellen noin 13–20-vuotiaita nuoria, mutta pienemmät kunnat saattavat laajentaa ikähaarukkaa. Jäseniin kuuluu yläkoululaisia, lukiolaisia kuin ammatillisenkin puolen opiskelijoita sekä myös satunnaisesti korkeakouluopiskelijoita.
Kunkin nuorisovaltuuston säännöissä on päätetty, kuinka monta jäsentä NuValla saa olla kerrallaan. Nuorisovaltuuston jäsenet valitaan usein kouluvaaleilla, joissa vaalipiirinä voi olla kyseinen koulu tai koko kunnan/kaupungin alue. Esimerkiksi Espoossa käytetään mallia, jossa Espoossa koulua käyvät espoolaiset yläkoulu- ja lukio-ikäiset äänestävät kouluissaan kaikkia Espoon alueella ehdokkaina olevia. Ne espoolaiset äänioikeutetut, jotka eivät käy koulua Espoossa, voivat äänestää kaupungin yhteispalvelupisteissä.
Joissakin paikoissa (esim. aiemmin Vihti) valtuutetut valitaan haastattelemalla hakijat, joista koottu ”raati” valitsee uudet jäsenet. Joissakin paikoissa (myös aiemmin Vihti[6], ja jokseenkin samantapaisesti Helsinki) nuorisovaltuusto on taas jaettu useampiin, nuorille avoimiin ryhmiin, joiden jäsenet hakevat nuorisovaltuuston ydinryhmään.
Pienemmissä kunnissa, joissa suurin sallittu jäsenmäärä ei täyty, edellisen toimikauden jäsenet lukevat läpi lyhyet esittelyt ehdokkaista.
Nuorisovaltuustojen toimikausi kestää vuoden tai kaksi vuotta, ja kausi määräytyy joko kouluvuoden tai kalenterivuoden mukaan.
Nuorisovaltuustoilla on usein kunnan nuorisotyöstä vastaavasta organisaatiosta oma ”tukityöntekijä”, joka auttaa nuorisovaltuustoa aherruksessaan. Muun muassa Espoossa on palkattu työntekijä pelkästään nuorisovaltuuston pääsihteeriksi.
Nuorisovaltuuston historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu nuorisovaltuusto perustettiin Kangasalla vuonna 1995. Samoihin aikoihin sai alkunsa myös toinen yhä olemassa oleva nuorisovaltuusto Lapualla. Vuoden 1996 lopussa perustettiin eteläisen Suomen nuorisovaltuusto ensimmäinen Vihdissä, ja pian sen jälkeen niitä perustettiin isompiinkin kaupunkeihin, kuten Kuopioon ja Espooseen.
Nuorisovaltuustojen toiminnan väkevöityminen alkoi pitkälti siitä, kun Vihdissä annettiin ensimmäisenä puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan lautakuntiin, kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen.
Nuorisovaltuustojen keskinäisen yhteistyön tekeminen alkoi niin ikään heti alkuvaiheessa. Ensimmäinen valtakunnallinen NUPPI – Nuorten päättäjien huipputapaaminen järjestettiin Vihdissä keväällä 1997.
Nuorisovaltuustojen kattojärjestö Nuoret Vaikuttajat ry perustettiin Allianssi-risteilyllä keväällä 1998. Nuoret Vaikuttajat vaihtoi nimensä Suomen Nuorisovaltuustojen liitto – Nuva ry:ksi vuoden 2004 vuosikokouksessaan Raahessa, ja edelleen Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:ksi vuoden 2015 vuosikokouksessaan Tampereella.[7]
Nuorisovaltuustokokeiluja on ollut aiemminkin. Turkuun valittiin nuorisovaltuusto viikoksi vuonna 1961.[8] Varkaudessa perustettiin nuorisovaltuusto vuonna 1963, mutta se lopetti ensimmäisen kautensa 1964 jälkeen. Varkauden nuorisovaltuusto heräsi jälleen henkiin vuonna 2003.
Nuorisovaltuuston toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman kaupunkinsa tai kuntansa nuorten edunvalvojana. Monet nuorisovaltuustot ovat saaneet puhe- ja läsnäolo-oikeudet kunnan lautakuntiin sekä kunnanvaltuustoon. Lisäksi ne saattavat tehdä eri toimielimille aloitteita, kannanottoja ja lausuntoja.
Nuorisovaltuustot ovat monilla paikkakunnalla alkaneet myös tuottaa tapahtumia alueen nuorille. Ne saattavat olla toteuttamassa konsertteja, diskoja, nuorisomessuja ja monenlaisia muita tapahtumia ja tempauksia, joita he kokevat alueensa nuorten tarvitsevan. Nuorisovaltuustotoiminnan laatu on useimmiten kiinni kunnan päättäjistä tai virkamiehistä. Usein nuorisovaltuustoille ei kuitenkaan anneta kunnissa heille kuuluvaa asemaa vaan nuorisovaltuutettuja pidetään alempiarvoisina.
Nuorisovaltuusto on vakaumuksellisesti sekä puoluepoliittisesti sitoutumaton toimielin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorisovaltuustojen jäsenet eivät saa tuoda nuorisovaltuuston nimissä esiin esimerkiksi omaa puoluekantaansa. Näin ollen nuorille taataan parempi mahdollisuus vaikuttaa, koska heitä ei sido minkään puolueen näkemykset.
Nuorisovaltuusto on hyvä mahdollisuus nuorelle opetella politiikkaa ja vastuunkantokykyä.
Nuorten päättäjien huipputapaaminen NUPPI[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
NUPPI-tapahtuma oli vuosina 1997–2006 järjestetty valtakunnallinen nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttajaryhmien kaksi päiväinen koulutus- ja verkostoitumisviikonloppu, joka oli vuosina 1997–2003 keväisin ja vuosina 2004–2006 syksyisin. Lohjan NUPPI järjestettiin poikkeuksellisesti Allianssi-risteilyn vuoksi viikolla, koska osa osallistujista jatkoi suoraan Allianssi-risteilylle.
NUPPI-tapahtuma järjestettiin alkuvuosina Allianssi ry:n vetämänä yhteistyössä paikallisten nuorisovaltuustojen kanssa. Vuonna 2001 Nuoret Vaikuttajat ry. (nyk. Suomen Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry) otti suuremman roolin järjestelyissä ja siitä eteenpäin se olikin kyseisen järjestön järjestämä tapahtuma. Tästä vuodesta lähtien NUPPI -viikonlopun ohjelmassa oli myös yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous.
Vuodesta 2007 lähtien NUPPI-tapahtuma on korvaantunut vuosikokouspainotteisella Huipputapaamisella sekä osallistujien kokemustasoon painottuvilla Aktiivipäivillä.
- NUPPI-paikkakunnat
- 1997: Vihti
- 1998: Kangasala
- 1999: Lapua
- 2000: Lohja
- 2001: Kajaani
- 2002: Kuopio
- 2003: Espoo
- 2004: Tampere
- 2005: Raahe
- 2006: Järvenpää
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen nuorisovaltuutetut: uusi kuntalaki vie nuvat lakiin nuva.fi. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Kuntalaki 410/2015, 26 § Nuorisovaltuusto Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö.
- ↑ Nuorisoparlamentti 12.3.2014. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Nuorisoparlamentti Mynämäen kunta. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Jyväskylän Nuorten Ääni -ryhmä Facebookissa facebook.com. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Nuorisofoorumi : Vihti web.archive.org. 14.11.2017. Viitattu 12.5.2020.
- ↑ http://www.nuva.fi/tiedotteet/2016/1/11/liitolla-uusi-nimi-suomen-nuorisovaltuustojen-liitto-ry
- ↑ Turun juhlavuoden nuorisovaltuusto koolla ts.fi. 14.3.2011. Viitattu 26.5.2021.