Norrtäljen kunta

Norrtäljen kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Tukholman lääni
Maakunta	Uplanti
Keskustaajama	Norrtälje
Kuntakoodi	0188
Pinta-ala  ()
– Maa	2 015,35 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	64 762
– Väestötiheys	32,1 as./km²
www.norrtalje.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Norrtäljen kunta (ruots. Norrtälje kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Norrtälje.

Kunnan maapinta-ala on 2 015,35 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 64 762 henkeä (31.12.2021).

Norrtäljen naapurikuntia ovat Värmdö, Österåker, Vallentuna, Sigtuna, Knivsta, Uppsala ja Östhammar. Märketin saaresta osa kuuluu Norrtäljen kuntaan ja saarella Norrtäljen naapuri on lisäksi ahvenanmaalainen Hammarland.

Norrtäljen kuntaan kuuluu useita isoja Itämeren rannikon saaria kuten Blidö, Vätö ja Väddö. Lisäksi kuntaan kuuluu myös Kapellskärin satama, josta on laivaliikennettä Suomeen ja Viroon, sekä Grisslehamn, josta liikennöi autolautta Ahvenanmaalle.

Vuonna 2007 kunnassa oli 263,82 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 13,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Norrtäljen kunta on Tukholman läänin suurin ja kattaa melkein kolmanneksen läänin pinta-alasta. Vuonna 1863 Ruotsissa perustettiin nykyaikainen kunnallishallinto, ja kunnan alueella sijaitsi Norrtäljen kaupungin lisäksi 25 maalaiskuntaa. Vuonna 1914 rautatiepaikka Rimbosta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta, joka kuului samannimiseen maalaiskuntaan.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Norrtäljen alueella sijaitsivat kokonaan tai osittain seuraavat 9 suurkuntaa:

• Blidö (ei muutosta)
• Frötuna (Frötuna ja Rådmansö)
• Häverö (Edebo, Häverö, Singö ja Ununge)
• Knutby (Bladåker, Edsbro, Faringe ja Knutby)
• Lyhundra (Estuna, Lohärad, Malsta, Roslags-Bro, Söderby-Karl ja Vätö)
• Roslags-Länna (Länna, Riala ja Roslags-Kulla)
• Sjuhundra (Fasterna, Husby-Lyhundra, Rimbo, Rö ja Skederid)
• Skepptuna (Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo)
• Väddö (Björkö-Arholma ja Väddö)

Vuonna 1967 Skepptunan kunta jaettiin, jolloin Gottröra ja Närtuna liitettiin Sjuhundran kanssa Rimbon maalaiskunnaksi. Rimbon taajaväkinen yhdyskunta oli lakkautettu jo vuonna 1958. Vuonna 1967 Roslags-Lännan kunnasta siirrettiin Roslags-Kullan seurakunta osaksi Österåkerin kuntaa.

Nykyinen Norrtälje muodostettiin vuonna 1971, jolloin Norrtäljen kaupunkiin yhdistettiin Blidö, Frötuna, Häverö, Lyhundra, Rimbo, Roslags-Länna, Väddö ja osa Knutbyn kuntaa. Knutby jaettiin uudistuksella niin, että Edsbron seurakunta liitettiin osaksi Norrtäljeä, mutta loput osat kunnasta liitettiin Uppsalan kuntaan ja samalla ne vaihtoivat lääniä Tukholman läänistä Uppsalan lääniin.

Vaakuna

Norrtäljen kunnan vaakuna on kuulunut alun perin Norrtäljen kaupungille, jonka vaakuna kuvattiin vuoden 1622 privilegiokirjeessä. Ankkurin sijoittaminen vaakunassa ylösalaisin saattaa johtua yrityksestä kuvata liikkeessä olevaa laivaa tai pyrkimyksestä esittää ankkurilla historiallisen paikannimen alkukirjain T. Kaupungin vaakuna vahvistettiin vuonna 1942 ja rekisteröitiin kunnan käyttöön vuonna 1974. Alueella aiemmin sijainneista kunnista Häveröllä ja Rimbolla oli omat vaakunat.

• 
  Sjuhundran maalaiskunta
  (1959–1966)
  Rimbon maalaiskunta
  (1967–1970)
• 
  Häverön maalaiskunta
  (1962–1970)

Väestönkehitys

Norrtäljen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			36 933
1955			36 559
1960			36 112
1965			36 927
1970			38 238
1975			39 193
1980			40 842
1985			42 204
1990			46 165
1995			50 295
2000			52 611
2005			54 596
2010			56 080
2015			58 669
2020			63 673
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	6 599	11,2
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 570	2,7
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	4 374	7,5
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	46 126	78,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 065 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 909 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 4,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 821 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 145 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 18,4 %
• 18–64-vuotiaat: 57,5 %
• 65 vuotta täyttäneet: 24,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	3,2	2,5
	jalostus	22,9	22,4
	palvelut	72,5	73,9
	tuntematon	1,4	1,2
	Työpaikkoja ja työllisiä	20 687	26 314
	työpaikkaomavaraisuus	78,6

Taajamat

Linja-autoasema

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 56,7 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 24 258 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Norrtälje	17 275
2	Rimbo	4 629
3	Hallstavik	4 476
4	Älmsta	1 097
5	Bergshamra	749
6	Svanberga	501
7	Edsbro	488
8	Rånäs	428
9	Herräng	422
10	Skebobruk	282
11	Södersvik	281
12	Östhamra	255
13	Grisslehamn	249
14	Finsta	244
15	Söderby-Karl	231
16	Riala	215

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Spillersboda

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Alby
• Asplund
• Backa + Björknäs
• Baltora
• Bergshamra (eteläosa)
• Björkholmen + Bylet*
• Björnö + Björknäs
• Blidö
• Bro + Björkhagen
• Byle
• Drottningdal + Näs
• Edebo
• Ekebyholm norra
• Flemmingsberg + Västra Eka
• Frihamra
• Frubol
• Furusund
• Grovsta
• Gräddö
• Gunnedet + Sjöändan
• Gåsvik
• Harg
• Harka
• Husby
• Husinge (länsiosa)
• Hysingsvik
• Häverö
• Kaggeboda
• Karlsängen
• Källsmora
• Köpmanholm
• Libby
• Malsta
• Midsjö
• Nabbo
• Nibble + Ösby
• Norra Nånö
• Norrsjön + Maren + Knuvskogen
• Nysättra
• Ortalalund
• Paris och Wien
• Rådmanby
• Rånäs
• Rävsnäs
• Röcksta
• Röcksta + Kvilunda
• Smara
• Spersboda
• Spillersboda
• Svensboda
• Sättra (pohjoisosa)
• Sättra (eteläosa)
• Söderby + Norrvreta
• Söderby + Råby
• Söderbybacken
• Tomta
• Tranvik + Kattnäs
• Utveda
• Vettershaga
• Vika och Simpnäs
• Vreta
• Väsby + Härsby
• Västanvik (eteläosa)
• Åkerö

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Björkholmen + Bylet kuuluu osin myös Vallentunan kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Finnby
• Finsta
• Riala
• Sundsta fritidsområde

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrtäljen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Norrtälje Första (36 valtuutettua)
• Norrtälje Andra (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norrtäljen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	8	8	10	12	12	9	11	12	13	11	18	20	16	14	{{{m2022}}}
	Keskustapuolue	16	17	14	14	11	11	13	13	12	10	8	7	6	6	{{{c2022}}}
	Liberaalit	5	5	5	3	6	6	5	3	3	7	5	5	3	5	{{{fp2022}}}
	Kristillisdemokraatit	1	0	1	0	0	0	2	0	4	3	3	2	1	2	{{{kd2022}}}
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	3	1	3	3	3	3	5	4	3	{{{mp2022}}}
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	23	25	24	25	25	25	20	27	22	24	21	18	20	16	{{{s2022}}}
	Vasemmistopuolue	2	2	2	2	2	2	2	3	4	3	3	2	3	3	{{{v2022}}}
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	6	10	{{{sd2022}}}
	Muut	2	0	1	1	1	1	3	0	0	0	0	0	2	2	{{{övr2022}}}
	Yhteensä	57	57	57	57	57	57	57	61	61	61	61	61	61	61

Piirit

Kartta Norrtäljen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Björkö-Arholman piiri
• Blidön piiri
• Edebon piiri
• Edsbron piiri
• Estunan piiri
• Fasternan piiri
• Frötunan piiri
• Gottröran piiri
• Husby-Sjuhundran piiri
• Häverön piiri
• Lohäradin piiri
• Lännan piiri (Uplanti)
• Malstan piiri
• Norrtäljen piiri
• Närtunan piiri
• Rialan piiri
• Rimbon piiri
• Roslags-Bron piiri
• Rådmansön piiri
• Rön piiri
• Singön piiri
• Skederidin piiri
• Söderby-Karlin piiri
• Unungen piiri
• Väddön piiri
• Vätön piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Norrtälje-Malsta
• Björkö-Arholma
• Väddö
• Häverö-Edebo-Singö
• Edsbro-Ununge
• Fasterna
• Rimbo
• Husby, Skederid och Rö
• Gottröra
• Närtuna
• Lohärad
• Estuna och Söderby-Karl
• Roslagsbro-Vätö
• Rådmansö
• Frötuna
• Blidö
• Länna
• Riala

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Björkö-Arholma
• Blidö
• Bro
• Edebo
• Edsbro
• Estuna
• Fasta* (Säbohärad)
• Fasterna (Esterna)
• Frötuna
• Gottröra
• Husby-Sjuhundra (Husby, Husby-Lyhundra)
• Häverö
• Karlskyrka*
• Lohärad
• Länna
• Malsta
• Norrtälje
• Norrtälje tyska*
• Närtuna
• Riala
• Rimbo
• Roslags-Bro
• Rådmansö
• Rö
• Singö
• Skederid
• Söderby-Karl (Söderby)
• Ununge
• Väddö
• Vätö

Kirkot

• 
  Arholman kirkko
• 
  Björkö-Arholman kirkko
• 
  Blidön kirkko
• 
  Edebon kirkko
• 
  Edsbron kirkko
• 
  Estunan kirkko
• 
  Fasternan kirkko
• 
  Frötunan kirkko
• 
  Gottröran kirkko
• 
  Grisslehamnin kappeli
• 
  Hallstavikin kirkko
• 
  Husby-Sjuhundran kirkko
• 
  Häverön kirkko
• 
  Karlin kirkonrauniot
• 
  Lohäradin kirkko
• 
  Lännan kirkko
• 
  Malstan kirkko
• 
  Norrtäljen kirkko
• 
  Närtunan kirkko
• 
  Rialan kirkko
• 
  Rimbon kirkko
• 
  Roslags-Bron kirkko
• 
  Rådmansön kirkko
• 
  Rånäsin kappeli
• 
  Rön kirkko
• 
  Singön kirkko
• 
  Skederidin kirkko
• 
  Söderbykarlin kirkko
• 
  Unungen kirkko
• 
  Väddön kirkko
• 
  Vätön kirkko

Nähtävyyksiä

• Ekebyholmin linna

Aiheesta muualla

• Norrtäljen kunnan kotisivut

Tukholman läänin kunnat