Värmdön kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Värmdön kunta
Vaakuna
Vaakuna
Värmdö Municipality in Stockholm County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti ja Södermanland
Keskustaajama Gustavsberg
Kuntakoodi 0120
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 448,12 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 41 107
 – Tiheys 91,7 as./km²









Sandhamnin hotelli Tukholman saaristossa.

Värmdön kunta (ruots. Värmdö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin ja Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Gustavsberg.[3]

Kunnan maapinta-ala on 448,12 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 41 107 henkeä (31.12.2015).[2]

Värmdö sijaitsee Tukholman saaristossa ja koostuu kokonaan saarista. Sen naapurikuntia ovat Haninge, Tyresö, Nacka, Vaxholm, Österåker ja Norrtälje.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Värmdöstä on vuodelta 1314, jolloin se kirjoitettiin muodossa Wermdo. Todennäköisesti nimi liittyy Vindön virtaan, joka oli vanhempina aikoina yksi tärkeimmistä liikennereiteistä. Tämä virta oli tunnettu siitä, että se pysyi pitkään avoinna talvisaikaan, mihin sana värmd todennäköisesti viittaa.

Värmdön ja Norrtäljen kunnissa on eniten saaria koko Ruotsissa; kummassakin niitä noin 11 000 kappaletta, joista 10 500 sijaitsee meressä.[4] Eräitä tunnettuja saaria ovat Sandhamn, Runmarö, Möja ja Grinda.

Vuonna 2007 kunnassa oli 9,81 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Värmdön alueelle muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa viisi maalaiskuntaa, jotka olivat Värmdö, Djurö, Ingarö, Möja ja Nämdö. Vuonna 1902 Gustavsberg erotettiin Värmdöstä omaksi kunnakseen.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa näistä muodostettiin kolme "suurkuntaa":

  • Djurö (Djurö, Möja ja Nämdö)
  • Gustavsberg (Ingarö ja Gustavsberg)
  • Värmdö (ei muutosta)

Nykyinen Värmdön kunta muodostettiin vuonna 1974 yhdistämällä edellä mainitut kolme maalaiskuntaa. Gustavsbergistä tuli uuden kunnan keskustaajama.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kaksi hopeista posliininpolttouunia, jotka on koko leveydeltään asetettu punaisen palkin päälle. (Ruotsiksi I blått två porslinsbrännugnar av silver, i hela sin bredd ställda på en röd stam.)

Vaakuna valittiin alun perin Gustavsbergin maalaiskunnalle vuonna 1960. Vaakunan aihe on saatu alueen posliiniteollisuudesta, jossa käytettiin kahta vaakunassa esiintyvän näköistä uunia. Kuntajakouudistuksen jälkeen 1970-luvulla vaakuna tuli Värmdön kunnan käyttöön.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värmdön kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
8 212
1955
  
8 216
1960
  
8 645
1965
  
10 108
1970
  
12 882
1975
  
16 050
1980
  
17 846
1985
  
19 173
1990
  
22 067
1995
  
26 548
2000
  
31 260
2005
  
34 933
2010
  
38 301
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 4 872 11,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 447 3,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 4 133 10,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 30 655 74,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 380 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 559 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 8,3 prosenttia kunnan väestöstä.

1960-luvun alusta lähtien Värmdön väestönkasvu on ollut koko Ruotsin nopeimpia. Tänä aikana väestön määrä on noussut noin 8 500 asukkaasta jo lähes 39 000 asukkaaseen. Kaunis sijainti saaristossa ja Tukholman läheisyys johtivat omakotitaloalueiden voimakkaaseen kasvuun ja loma-asuntoja on muutettu pysyvään käyttöön soveltuviksi. Gustavsbergin posliinitehtaalle on suuntautunut työperäistä maahanmuuttoa, joka alkoi 1940-luvulla italialaisten saapuessa. Suurimmillaan muutto oli 1970-luvulla, jolloin Gustavsbergin väestöstä suuri osa oli suomalaisia.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 228 866 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 143 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 26,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,5 0,3
  jalostus 20,7 17,0
  palvelut 77,1 81,7
  tuntematon 1,7 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 666 19 452
  työpaikkaomavaraisuus 54,8

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 311 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Gustavsberg 11 333
2 Hemmesta 5 240
3 Skeppsdalsström 1 573
4 Mörtnäs 1 511
5 Fågelvikshöjden 1 043
6 Djurö 967
7 Brunn 950
8 Stavsnäs 810
9 Kopparmora 631
10 Lugnet och Skälsmara 625
11 Björnömalmen och Klacknäset 624
12 Strömma 579
13 Långvik 559
14 Värmdö-Evlinge 559
15 Torsby 477
16 Ängsvik 403
17 Norra Lagnö 332
18 Ingaröstrand 286
19 Hedvigsberg 282
20 Återvall 206

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Hemmestan taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Värmdön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Ingarö och Gustavsberg (27 valtuutettua)
  • Värmdö och Djurö (24 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Värmdön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 7 8 10 12 13 13 15 17 17 13 21 19 17
  Keskustapuolue 8 8 6 4 3 4 3 2 2 2 2 3 2
  Liberaalit 4 4 3 2 5 4 4 2 2 8 4 4 5
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 0 2 4 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 0 2 1 2 2 2 3 5 5
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 19 18 19 19 17 16 14 16 13 19 17 15 15
  Vasemmistopuolue 3 3 3 3 3 2 2 2 3 3 2 1 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä[23] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 51 51 51 51

Sosiaalidemokraatit johtivat kuntaa vuoteen 1985. Vuoden 1985 kunnallisvaaleissa porvarilliset tahot voittivat ja paikallisesti keskusteltiin, että tyytymättömyys rakennuslupien saamiseen olisi ollut pääsyy vallanvaihdokseen. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu, vaan kyse on spekulaatioista.

Porvarillinen koalitio kaatui kevään 2001 aikana ja uusi Vasemmistopuolueesta, Sosiaalidemokraateista, ympäristöpuolueesta, Keskustasta ja Kristillisdemokraateista koostuva sateenkaarikoalitio tuli valtaan. Jos vuoden 2002 vaaleissa Vasemmistopuolue jätti koalition. Ennen vuoden 2006 vaaleja Kristillisdemokraatit päättivät tukea porvallisia sateenkaarikoalition sijasta. Noissa vaaleissa porvarillisen allianssin puolueet saivat enemmistön paikoista. Vuoden 2010 vaalien jälkeen kuntaa ovat johtaneet Kokoomus, Kansanpuolue, Kristillisdemokraatit ja Ympäristöpuolue.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustavsberg on kasvanut vuonna 1825 perustetun posliinitehtaan ympärille. Tehdas oli pitkään Värmdön suurin työnantaja. Nykyisin keraamista valmistusta hallitsevat saniteettitiloihin tehtävät tuotteet, kuten WC-istuimet ja käsienpesualtaat. Muita suuria työnantajia ovat kunta ja Kooperativa Förbundet.

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Värmdön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Värmdö
  • Djurö, Möja och Nämdö
  • Gustavsberg-Ingarö

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Djurö
  • Gustavsberg
  • Ingarö (Pilhamn)
  • Möja
  • Nämdö
  • Värmdö

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Gustavsberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Statistisk årsbok för Sverige 2010 [Årg. 96], s. 10. Stockholm: Statistiska centralbyrån. ISBN 978-91-618-1496-1.
  5. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Värmdön kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Värmdö kommun