Nynäshamnin kunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nynäshamnin kunta
vaakuna
vaakuna
Nynäshamn Municipality in Stockholm County.png
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Nynäshamn
Kuntakoodi 0192
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 358,75 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 27 500
 – Tiheys 76,7 as./km²









Näkymä Nynäshamnin kaupunkiin.
Nynäshamnin satama ja rautatieasema.
Dragetin kanava.
Landsortin majakka.

Nynäshamnin kunta (ruots. Nynäshamns kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nynäshamn.[3]

Kunnan maapinta-ala on 358,75 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 27 500 henkeä (31.12.2015).[2]

Nynäshamnin naapurikuntia ovat Haninge, Botkyrka, Södertälje ja Trosa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 54,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Nynäshamnin alueella on sijainnut kolme pitäjää, joista sittemmin muodostettiin Sorundan, Torön ja Ösmon maalaiskunnat. Kaikki kuuluivat Sotholmin kihlakuntaan. Vuonna 1913 Ösmon maalaiskunnasta erotettiin Nynäshamnin kauppala, josta tuli kaupunki vuonna 1946. Vuoden 1952 kuntauudistukseen Torö liitettiin Ösmohon, mutta Sorunda ja Nynäshamnin kaupunki jäivät ennalleen. Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon kaupungista tuli Nynäshamnin kunta. Nykyinen kunta muodostettiin 1974, jolloin Nynäshamniin liitettiin Sorunda ja Ösmo.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nynäshamnin vaakuna valittiin kilpailun perusteella, ja se viittaa merenkulkuun ja teollisuuteen. Vaakuna valittiin Nynäshamnin kaupungille vuonna 1946, ja se vahvistettiin nykyiselle Nynäshamnin kunnalle vuonna 1977. Myös Sorundalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nynäshamnin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
13 255
1955
  
13 760
1960
  
14 383
1965
  
15 882
1970
  
18 227
1975
  
19 100
1980
  
20 333
1985
  
20 857
1990
  
21 992
1995
  
22 786
2000
  
23 965
2005
  
24 648
2010
  
26 032
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 4 303 15,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 098 4,0
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 308 8,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 19 791 72,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 737 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 668 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 889 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 46 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,9 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,1
  jalostus 23,9 24,5
  palvelut 73,5 73,6
  tuntematon 1,1 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 7 117 12 110
  työpaikkaomavaraisuus 58,8

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 124 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Nynäshamn 13 510
2 Ösmo 3 911
3 Sorunda 1 307
4 Stora Vika 651
5 Segersäng 608
6 Grödby 340
7 Lidatorp och Klövsta 340
8 Landfjärden 241

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Grödbyn taajaman nimi oli aiemmin Trollsta.[17]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nynäshamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 4 6 8 8 7 11 10 12 8 10 12 10
  Keskustapuolue 11 10 8 5 3 4 3 3 3 2 2 1 2
  Liberaalit 4 5 4 2 4 4 3 2 2 5 2 3 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 1 1 1 3 3 2 1 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 6 6 3 4 3 2 2 2 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 23 23 22 25 20 19 17 21 16 18 17 15 11
  Vasemmistopuolue 3 3 4 3 4 4 3 3 5 4 2 2 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 4
  Muut 0 0 1 0 0 0 4 1 1 2 3 3 4
  Yhteensä[21] 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 41 41 41

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueella sijaitseva Landsortin kivimajakka on rakennettu vuonna 1689 ja nykyisen muotonsa se sai 18691870.[22] Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi rautatiemuseo ja kotiseutumuseot.[23] Kunnassa on useita kirkkoja, joista vanhimmat ovat 1100-luvulta ja uusimmat on rakennettu 1930-luvulla.[24]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkaa Nynäshamnista Tukholmaan on noin 50 kilometriä ja Södertäljeen 45 km. Nynäshamnin taajamassa on Tukholman lähijunalinjan 35 pääteasema. Kunnassa sijaitsee Nynäshamnin satama, josta pääsee muun muassa Gotlantiin.

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Nynäshamnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Nynäshamn
  • Sorunda
  • Ösmo-Torö

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Nynäshamn
  • Sorunda
  • Torö
  • Ösmo

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Nynäshamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Byggnadsminnen Nynäshamns kommun. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
  23. Museum Nynäshamns kommun. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
  24. Kyrkor Nynäshamns kommun. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nynäshamnin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nynäshamns kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna käännöstä.