Siirry sisältöön

Edvin Wahlstén

Wikipediasta
Edvin Wahlstén
Edvin Wahlstén 1930-luvulla.
Edvin Wahlstén 1930-luvulla.
Kansanedustaja
20.10.1926–1.9.1927
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt2. maaliskuuta 1872
Turku
Kuollut15. joulukuuta 1945 (73 vuotta)
Turku
Ammatti toimittaja, juristi

Edvin Gregorius Wahlstén (2. maaliskuuta 1872 Turku15. joulukuuta 1945 Turku) oli suomalainen toimittaja, juristi ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1926–1927. Hän työskenteli muun muassa Turussa ilmestyneen Sosialistin päätoimittajana.[1]

Virkamiehenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edvin Wahlsténin vanhemmat olivat räätälimestari August Wahlstén (1840-1900) ja Eva Maria Henrikintytär (1833-1903).[2] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta 1893 ja suoritti ylemmän hallintotutkinnon Helsingin yliopistossa 1899. Wahlstén oli Ålandin toimittajana Maarianhaminassa 1897–1898, jonka jälkeen hän siirtyi senaatin ylimääräiseksi kopistiksi Helsinkiin. Vuodesta 1901 lähtien Wahlstén työskenteli Turun ja Porin läänin lääninhallituksen arkistonhoitajana. Hän toimi myös lääninhallituksen vt. henkikirjoittajana, vt. kruununvoutina ja apukamreerina sekä Åbo Underrättelserin ja Turun Lehden avustajana.[1][3] Ensimmäisen sortokauden aikana Wahlstén osallistui passiiviseen vastarintaan levittämällä kiellettyjä painotuotteita, minkä johdosta hän oli erotettuna virastaan 1903–1906.[4]

Sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wahlstén omaksui sosialismin jo 1910-luvun vaihteessa, mutta liittyi Turun työväenyhdistyksen ja SDP:n jäseneksi vasta helmikuun vallankumouksen jälkeen keväällä 1917 hoitaessaan puolueen mandaatilla vt. lääninsihteerin virkaa. Wahlstén oli myös Turun poliisitoimesta vastanneen järjestystoimikunnan jäsen ja kesällä hänet nimitettiin poliisimestari Oskar Nikanderin apulaiseksi. Nikander pidätettiin marraskuun yleislakon aikana, mutta Wahlstén kiisti osallisuutensa tapahtumiin. Yleislakon jälkeen hänet valittiin kaupungin miliisilaitosta organisoineen komitean jäseneksi.[5] Vuodenvaihteessa Walhstén kieltäytyi Turun ja Porin läänin kuvernöörin virasta.[6] Sisällissodan sytyttyä hän jatkoi työssään arkistonhoitajana opastaen samalla punaisten valtaaman lääninhallituksen uusia virkailijoita. Wahlstén ryhtyi lopulta J. H. Saariston taivuttelemana lääninhallituksen tilalle perustetun lääninvaltuuskunnan kansliapäälliköksi. Sodan aikana Wahlstén yritti saada miliisipäällikkö William Lundbergia vapauttamaan punaisten vankina olleen parooni Åke Maximillian Carpelanin.[5] Maaliskuun lopussa Arbetet-lehdessä julkaistiin Wahlsténin kirjoitus ”En fredsröst” (Rauhan ääni), joka oli tiettävästi ensimmäinen punaisten suunnalta esitetty ajatus rauhan solmimisesta. Rauhansopimuksen lähtökohdaksi hän tarjosi kansanvaltuuskunnan hallitusmuotoa. Wahlstén ei yksilöinyt sotaa kenenkään syyksi, vaan piti sitä "luonnonvälttämättömyytenä" ja "tapahtumien väistämättömänä seurauksena". Hän ennusti myös sodan aineellisten ja henkisten tuhojen korjaamisen vievän vuosikymmeniä.[7][8][9] Wahlstén hoiti kansliapäällikön tehtäviä huhtikuun alkuun punaisten vetäytymiseen saakka. Kaupunkiin jäänyt Wahlstén pidätettiin toukokuussa ja toimitettiin Turun vankileirille. Hän sai viisi vuotta kuritushuonetta avunannosta valtiopetokseen, mutta armahdettiin vielä samana syksynä.[5]

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan päätyttyä Wahlsténilla ei ollut paluuta virkamieheksi, joten hän ryhtyi jälleen toimittajaksi. Vuonna 1919 Wahlstén oli herättämässä henkiin sodan seurauksena lakkautettua Sosialistia, joka ilmestyi aluksi nimellä Demokraatti. Wahlsten työskenteli Punanen Viesti -kulttuurilehden päätoimittajana 1920 ja Sosialistin päätoimittajana 1924–1925, jonka jälkeen hän keskittyi perustamansa asianajotoimiston hoitamiseen.[1][10][11] Wahlstén oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1922 lähtien ja toimi myöhemmin sen varapuheenjohtajana. Hän kuului myös kaupunginhallitukseen.[12][13] Syksyllä 1926 Wahlstén nousi varasijalta eduskuntaan Valentin Annalan kuoltua.[1] Hän oli muun muassa Turun sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Varsinais-Suomen sosialidemokraattisen piiritoimikunnan ja SDP:n puolueneuvoston jäsen sekä Turun Työväen Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja.[3] Vuonna 1937 Wahlstén sai kunnallisneuvoksen arvonimen.[1]

Wahlsténin harrastuksiin kuuluivat vapaapalokunta ja teatteri. Hän liittyi Turun VPK:n jäseneksi jo 1890 ja toimi myöhemmin muun muassa VPK:n talon isännöitsijänä sekä kaupungin palolautakuntien jäsenenä. Sisällissodan seurauksena Wahlstén sai kenkää VPK:sta, mutta hänet kutsuttiin takaisin kunniajäseneksi 1942.[14] Wahlsten oli pitkäaikainen Turun Työväen Teatterin johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja.[15] Lisäksi hän toimi Työväen Näyttämöiden Liiton julkaiseman Työväen Näyttämötaide -lehden avustajana sekä Sosialistin ja Åbo Underrättelserin teatterikriitikkona.[12][16]

Edvin Wahlstén kuoli 73-vuotiaana joulukuussa 1945. Hänet on haudattu Turun hautausmaahan.[17]

Edvin Wahlsténin puoliso oli Maarianhaminassa syntynyt Hilja Edit Rostén (1875-1950), jonka kanssa hän avioitui 1903. Pariskunta oli lapseton.[2][5]

  • Instruktion för F. B. K. i Åbo. Åbo: F. B. K., 1913.
  • Från andra raden : teaterminnen och studier. Åbo: Åbo tryckeri och tidnings Ab, 1936.
  • Työväen säästöpankki Turussa 1914-1939 : katsaus laitoksen neljännesvuosisadan toimintaan. Turku: Turun Työväen Säästöpankki, 1939.
  • Kaupungissa palaa. Tulentorjujain työmaalta : palo- ja palokuntalaismuistelmia 1. Turku: Aura, 1943.
  • Kaupungissa palaa. Tulentorjujain työmaalta : palo- ja palokuntalaismuistelmia 2. Turku: Aura, 1943.
  1. 1 2 3 4 5 Edvin Wahlstén Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 20.12.2011.
  2. 1 2 Autio, Veli-Matti: Wahlstén, Edvin Gregorius Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Akatemiasampo. Viitattu 14.8.2025.
  3. 1 2 Edvin Wahlstén. Sosialisti, 26.3.1924, nro 72, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.8.2025.
  4. Orrman, Eljas: ”Länsarkivarierna, en liten tjänstemanna kategori vid länsstyrelserna under den autonoma tiden”, Historisk Tidskrift för Finland 2023 : 1, s. 19–20. Vasa: Historiska Föreningen, 2023. ISSN 0046-7596 Journal.fi. (ruotsiksi)
  5. 1 2 3 4 Valtiorikosylioikeuden akti 20888 – Wahlsten, Edvin Gregorius Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto. 27.9.1918. Digihakemisto. Viitattu 14.8.2025.
  6. Sosialistien kuvernööriehdokas. Uusi Aura, 6.1.1918, nro 5, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.8.2025.
  7. Aho, Juhani: Hajamietteitä kapinaviikoilta III : loppuviikot, s. 83. Porvoo: WSOY, 1919. Kansalliskirjasto.
  8. Bondestam, Anna: Arbetet : sanomalehti 1910-luvun Turussa ja ihmiset sen ympärillä, s. 313. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2022. ISBN 978-952-7466-13-1 Teoksen verkkoversio (PDF).
  9. Hapuli, Ritva; Ollitervo, Sakari: Rauhan ääni Edvin Wahlstén Elämää Turussa 1917–1918. 21.3.2018. Turun yliopisto. Viitattu 14.8.2025.
  10. 65 vuotta. Suomen Sosialidemokraatti, 2.3.1932, nro 61, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.8.2025.
  11. Lehtinen, Eino: Punanen Viesti. Suomen Turku : Åbo, vår stad, 1969, nro 2, s. 16–17. Turku: Turkuseura – Åbosamfundet. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2025.
  12. 1 2 Edvin Wahlsten 60-vuotias. Sosialisti, 2.3.1932, nro 51, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.8.2025.
  13. Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi uudelleen maanviljelysneuvos Kontu. Turun Sanomat, 3.1.1936, nro 2, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.8.2025.
  14. Pajula, Raili: Portsassa palaa 1905 Portsa ry. Viitattu 20.12.2011.
  15. Sinisalo, Fr. E. (toim.): ”Turun Työväen Teatterin puheenjohtajina”, Turun Työväen Teatterin 20-vuotisjuhlajulkaisu 1916–1936, s. 17. Turku: Turun Työväen Teatteri, 1936. Kansalliskirjasto.
  16. Työväen Näyttämötaide. Ilmestyy v. 1922 vakinaisesti kerran kuukaudessa. Työväen Näyttämötaide, 1921, nro 0, s. 62. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.8.2025.
  17. Haku | Wahlsten, Edvin Gregorius Hautakartta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 14.8.2025.