Tappara

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Tampereen Tappara)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tamperelaista urheiluseuraa. Tappara on myös kirves: katso Tappara (ase).
Tappara
Tapparan SM-liigakausi 2017–2018
Tapparan logo.svg
Perustettu 1955
Entiset nimet TBK
1934–1955
Kaupunki Suomen lippu Tampere, Suomi
Kotiareena Tampereen jäähalli
– kapasiteetti 7 300
Sarja SM-liiga
Värit               
Tappara Uniform.png
Toimitusjohtaja Suomen lippu Mikko Leinonen
Puheenjohtaja Suomen lippu Heikki Penttilä
Päävalmentaja Suomen lippu Jukka Rautakorpi
Kapteeni Suomen lippu Jukka Peltola
Yhteistyöseurat LeKi
Media Radio City
SM-mitalit
Kultaa 17 (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003, 2016, 2017)
Hopeaa 12 (1958, 1960, 1963, 1974, 1976, 1978, 1981, 2001, 2002, 2013, 2014, 2015)
Pronssia 11 (1946, 1947, 1948, 1950, 1951, 1956, 1957, 1962, 1973, 1990, 2008)

Tappara on vuonna 1955 perustettu tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura, jonka jääkiekon edustusjoukkue pelaa SM-liigassa. Tapparan kotihallina toimii Hakametsän jäähalli, jonne mahtuu 7 300 katsojaa.

Tappara on voittanut Suomen mestaruuden 17 kertaa, kun mukaan lasketaan sen edeltäjän TBK:n saavuttamat kolme mestaruutta:[a] neljästi 1950-luvulla (1953–55 TBK:na) (1953, 1954, 1955, 1959), kahdesti 1960-luvulla (1961, 1964), kolmesti 1970-luvulla (1975, 1977, 1979), viidesti 1980-luvulla (1982, 1984, 1986, 1987, 1988), kerran 2000-luvulla (2003)[4] ja kaksi kertaa 2010-luvulla (2016, 2017). Tappara on eniten jääkiekon pääsarjatason mestaruuksia saavuttanut joukkue. SM-liigan mestaruustilastossa Tappara on Turun Palloseuran kanssa jaetulla ensimmäisellä sijalla, mutta yhden hopean enemmän voittaneena ykköstila on Tapparan hallussa. Pääsarjatason maratontaulukossa Tappara on ensimmäisenä (2014).[5] Lisäksi sillä oli vuonna 1970 sarjassa mukana kaksi joukkuetta, kun myös Tapparan kakkosjoukkue Hilpara pelasi SM-sarjassa. Tapparalla on ollut myös jalkapallotoimintaa, mutta tällä nimellä joukkue pelasi ainoastaan yhden kauden.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika TBK:na[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammerfors Bollklubb (TBK) aloitti toimintansa vuonna 1932, jolloin seura toimi Svenska samskolan i Tammerforsin omana seurana. TBK:n ohjelman ensimmäisenä lajina oli jääkiekko. Ensimmäisen ottelun TBK pelasi 1934, ja nousi Suomi-sarjaan kaudeksi 1942–1943.[6] Kaudella joukkue sijoittui sarjassa kuudenneksi voittaen yhden, pelaten kerran tasapelin ja viisi kertaa häviten.[7] Ensimmäinen voitto SM-sarjassa tuli 27. tammikuuta 1943 Tarmosta maalein 0–1, ainoan maalin teki Vasif Ahsen-Böre.[8]

Ensimmäisen SM-sarjassa saavutetun mitalin TBK sai kaudella 1945–1946, kun joukkue oli kolmas yhdeksän joukkueen sarjassa.[6] Kyseisellä kaudella TBK pelasi kaksi paikallisottelua,[9] kun joukkue hävisi mestari Ilvekselle 19–4, mutta voitti Tampereen Palloilijat maalein 13–2.[10]

TBK ehti voittaa viisi pronssimitalia, kunnes kaudella 1952–1953 TBK voitti ensimmäisen mestaruutensa.[6] TBK voitti oman lohkonsa pelaten kaksi tasapeliä (Tampereen Pallo-Veikkoja vastaan 1–1 ja Helsingin Jalkapalloklubia vastaan 3–3) ja häviten yhden (Hämeenlinnan Pallokerholle 2–3). Voittoja kertyi seitsemän. TBK voitti kahdessa loppuottelussa Tarmon ensin 5–4 ja toisessa maalein 2–3.[11]

TBK voitti vielä kaksi mestaruutta putkeen.[6] Kaudella 1953–1954 se voitti lohkonsa (tasapeli HJK:ta vastaan ja tappio HPK:lle). Loppuotteluissa vastaan asettui Helsingin Karhu-Kissat. K-Kissat eivät onnistuneet tekemään maaleja loppuotteluissa, vaan TBK voitti avausottelun 0–4 ja toisen samoilla lukemilla.[12] Kolmannen mestaruutensa joukkue otti kaudella 1954–1955, jolloin se pelasi lohkossa tasapelin HIFK:n kanssa, voittaen muut ottelunsa. Finaaleissa TBK kohtasi Turun Palloseuran, ja mestaruuden TBK voitti maalein 5–2 ja 4–7.[13]

Tappara SM-sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esko Niemi pelasi urallaan 148 ottelua TP-V:ssä, TBK:ssa, Tapparassa ja Turun Palloseurassa.

Seuran nimeksi vaihdettiin Tappara vuonna 1955, jotta seura saisi uusia, suomenkielisiä pelaajia. Ruotsalaisesta koulusta ei enää tullut seuralle tarpeeksi pelaajia.[6] Kaudella 1955–1956 Tappara oli oman lohkonsa toinen jäätyään Tarmosta vain pisteen päähän. Pronssiottelussa Tappara voitti Ilveksen yhteismaalein 7–4, voittaen siis ensimmäisellä kaudellaan pronssia.[9] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi. Yrjö Hakala voitti Tapparan sisäisen pistepörssin tehoilla 12+1,[14] mutta koko sarjan tehokkain oli Tarmon Keijo Kuusela tehoin 10+10.[15]

Seuraavalla kaudella Tappara oli jälleen oman lohkonsa toinen, tälle kertaa Turun Palloseura vei lohkovoiton voitettuaan Tapparan uusintaottelussa 8–1.[15] Tappara oli pari päivää aikaisemmin voittanut TPS:n maalein 8–2.[16] Tappara kohtasi pronssiottelussa Tarmon, jonka Tappara voitti kaksiosaisessa pronssiottelussa maalein 4–7. Kyseisellä kaudella Ilves voitti mestaruuden.[15] Tapparan maalilla Esko Niemi pelasi seitsemän (päästettyjen maalien keskiarvo 2,29) ja Markku Pussinen kolme (PMK 2,67) ottelua. Tapparan tehokkain pelaaja oli Aulis Hirvonen tehoin 8+7,[16] sarjan pistepörssin voitti Ilveksen Jorma Salmi tehoilla 15+10.[15]

Kaudella 1957–1958 Tappara voitti oman lohkonsa viiden pisteen erolla Turun Palloseuraan.[15] Tapparan ainoa häviö tuli lohkon viimeiseksi jääneelle Kokkolan Jymylle. Tappara eteni ensimmäistä kertaa loppuotteluihin, joissa mestaruuteen tarvitsi kaksi voittoa toisen lohkon voittajasta, joka oli Ilves. Tappara voitti ensimmäisen ottelun maalein 4–6, mutta seuraavissa otteluissa Ilveksen maalivahti Juhani Lahtinen päästi yhteensä vain kaksi maalia: Ilves voitti toisen ottelun 1–7 ja ratkaisevan kolmannen ottelun maalein 3–1.[17] Viimeistä loppuottelua oli seuraamassa 3 865 katsojaa.[18] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi, joka päästi ottelua kohden 3,36 maalia.[17] Tapparan tehokkain pelaaja oli Yrjö Hakala, joka oli tehoillaan 12+11 sarjan kolmanneksi paras pistemies.[15]

Tappara SM-liigassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 2007–2008 oli Tapparalle jo 64. pääsarjatasolla, ja se päättyi pronssiin, kaikkien aikojen 35. mitaliin. Kausi 2008–2009 oli Tapparalta pohjanoteeraus. Mestarisuosikiksi nimetty Tappara ei päässyt playoffeihin ja joutui pelaamaan playoutteja vastassaan Porin Ässät. Alun tuskailun jälkeen Tapparan maalihanat aukesivat ja Tappara pudotti Ässät otteluvoitoin 3–0. Kausi 2009–2010 oli Tapparalta täyttä vuoristorataa. Tapparasta löytyi liigan paras pelaaja, Jori Lehterä, joka voitti SM-liigan pistepörssin tehoilla 19+50=69. Hänen tutkaparinsa Jonas Enlund oli jaetulla kärkipaikalla maalipörssissä yhdessä Jukka Hentusen ja Juhamatti Aaltosen kanssa tehtyään 28 maalia. Tappara päätyi runkosarjassa lopulta sijalle 7 vain kolmen pisteen päähän sittemmin mestaruuden voittaneesta Turun Palloseurasta jääneenä. Tappara voitti pudotuspelikarsinnoissa suurin satsauksin kauteen lähteneet Jokerit voitoin 2–1, mutta taipui runkosarjassa toiseksi sijoittuneelle KalPalle lopulta voitoin 4–2.

Kaudella 2012–2013 Tapparan edellisen kauden huonot menestykset muuttuivat selvästi positiivisempaan suuntaan. Tappara oli runkosarjassa toinen ja keräsi 108 pistettä ja jäi runkosarjan voittaja Jokereille ainostaan kolme pistettä. Tappara kohtasi villi kortti -kierroksella SaiPan pudottaneen Helsingin IFK:n. Tuon sarjan Tappara voitti otteluvoitoin 4–1. Semifinaaleissa vastaan asettui runkosarjavoittajan ja suuren mestarisuosikin Jokerit pudottanut Rauman Lukko. Tappara vei sarjan puhtaasti 4–0 ja eteni ensimmäistä kertaa SM-liigan finaaleihin sitten kevään 2003. Vastaan asettui Porin Ässät. Ensimmäinen ottelu Hakametsässä sai erikoisen ratkaisun, kun Tapparan Jukka Peltola iski voittomaalin 5 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Porissa Ässät tasoitti finaalisarjan 1–1:een voittamalla Tapparan 5–1. Kolmas peli Hakametsässä toi saman ratkaisun. Tällä kertaa Tapparan Niclas Lucenius iski voittomaalin ajassa 59:59 ja Tappara voitti ottelun 3–2. Porissa Ässät oli kuitenkin jälleen ylivoimainen ja tasoitti 4–0 -voitolla sarjan 2–2:een. Hakametsässä Ässät voitti Tapparan jatkoajalla 1–2 ja lopulta porilaiset juhlivat SM-kultaa voitettuaan kuudennen pelin 3–2 ja finaalisarjan 4–2. Tapparalle hopea oli seurahistorian kymmenes. Edellinen mitali oli vuoden 2008 pronssi.

Kaudella 2013–2014 Tappara jatkoi menestystä ja oli runkosarjassa jälleen toinen 116 pisteellä. Tappara kohtasi neljännesfinaaleissa Lahden Pelicansin. Tappara voitti lahtelaisjoukkueen otteluvoitoin 4–2. Semifinaaleissa se sai vastaansa edellisen kauden tapaan Lukon. Tappara johti sarjaa 3–1, mutta Lukko onnistui tasoittamaan sarjan 3–3:een. Tappara voitti Lukon seitsemännessä pelissä 2–1 ja eteni jälleen finaaliin, jossa se kohtasi runkosarjan ylivoimaisesti voittaneen Oulun Kärpät. Kärpät voitti ensimmäisen finaalin 2–1, mutta Tappara siirtyi sarjassa ensin tasoihin voittamalla toisen finaalin 4–3 ja sitten johtoon voittamalla kolmannen ottelun Oulussa 2–3 ja neljännen Hakametsässä 3–2 jatkoajalla. Tapparalla oli mahdollisuus ratkaista Suomen mestaruus ensin Oulussa ja sitten Tampereella kotiyleisön edessä, mutta Kärpät onnistui voittamaan ottelut 2–1 ja 3–2 ja näin siis tasoittamaan finaalisarjan 3–3:een. Ensimmäistä kertaa Liigan historiassa mestaruus ratkaistaisiin seitsemännessä pelissä. Ratkaiseva ottelu oli tasainen ja Tapparan ja Kärppien maalivahdit Juha Metsola ja Tomi Karhunen pitivät nollat kuudenkymmenen peliminuutin jälkeen.Tapparan Olli Palola sai unelmapaikan iskeä voittomaali ollessaan vapaana Karhusen edessä, mutta tämä esti Palolan yrityksen. Lopulta Kärppien Juhamatti Aaltonen iski voittomaalin ja Kärpät juhli Suomen mestaruutta ensimmäistä kertaa sitten kevään 2008. Tappara joutui tyytymään jälleen hopeaan.

Kaudella 2014–2015 Tapparan menestys sai jatkoa ja joukkue oli runkosarjassa jälleen toinen 106 pisteellä. Neljännesfinaalissa Tappara kohtasi IFK:n, jonka Tappara voitti otteluvoitoin 4–2. Semifinaaleissa se kohtasi jälleen Lukon, jossa pelasi myös lopulta samana keväänä pelaajauransa lopettanut Tappara-ikoni Ville Nieminen. Tappara eteni finaaleihin voitoin 4–3 ja kohtasi jälleen Kärpät. Tappara voitti ensimmäisen finaalin Oulussa 2–3 Teemu Aallon jatkoaikamaalilla. Kärpät voitti kuitenkin kolme seuraavaa peliä ja johti finaalisarjaa 3–1. Tappara onnistui kuitenkin tasoittamaan sarjan 3–3:een ja jo toisena keväänä peräkkäin Oulussa pelattaisiin seitsemäs finaaliottelu. Kärppien Joonas Donskoi vei Kärpät 1–0 johtoon ajassa 02:41. Kolmannessa erässä Tappara tasoitti ottelun 1–1:een Olli Palolan maalilla. Varsinainen peliaika ei tuonut taaskaan ratkaisua ja edessä oli jatkoerä. Ratkaisu nähtiin vasta toisessa jatkoerässä, kun Kärppien Ivan Humlin pitkä syöttö tavoitti vapaana olleen Sebastian Ahon, joka iski Kärpät Suomen mestariksi ajassa 81:00. Tappara jäi kolmatta kertaa peräkkäin hopealle.

Kahdeksalla hopeallaan Tappara on nykymuotoisen SM-liigan eniten finaaleja hävinnyt joukkue.

Kaudeksi 2015–2016 Tappara menetti monta pelaajaa: Olli Palola, Jarkko Malinen, Pekka Jormakka, Josh Green, Antti Erkinjuntti ja aiempien kausien tähtivahti Juha Metsola nimekkäimpinä. Joukkueeseen kuitenkin saapui kovia pelimiehiä kuten Tomi Karhunen, Jani Lajunen, Veli-Matti Savinainen, Nick Plastino ja kesken kauden Juhani Jasu sekä Tuukka Mäntylä. Tappara jatkoi hyvää runkosarjamenestystään ja sijoittui kolmanneksi 110 pisteellä. Puolivälierissä vastaan asettui Rauman Lukko. Tappara ei antanut Lukon vieläkään yllättää vaan kampesi raumalaiset tieltään voitoin 4–1. Välierissä Tappara kohtasi Oulun Kärpät. Sarja päättyi tamperelaisten hyväksi voitoin 4–3. Tappara voitti Oulussa peräti kolmesti, vaikka se teki runkosarjassa siellä vain yhden maalin kahdessa ottelussa. Sarjassa isoimmat otsikot keräsi Patrik Laine, joka iski peräti kuusi maalia. Tappara pääsi finaaleihin neljättä kertaa peräkkäin. Vastaan asettui Helsingin IFK. Tapparan osalta finaalit alkoivat surkeasti. Avausfinaalin se hävisi Helsingissä lukemin 4–0. Tappara onnistui tasoittamaan sarjan Tampereella 2–1-voitolla, mutta IFK voitti kolmannen pelin peräti 6–0. Tappara kuitenkin käänsi sarjan 3–0-kotivoitolla, 1–2-vierasvoitolla ja 2–1-kotivoitolla. Näin Tappara voitti vihdoin Suomenmestaruuden 13 vuoden tauon jälkeen.

Lokakuussa 2016 seura ilmoitti että kaudelle 2017–2018 Jukka Rautakorpi palaa joukkueen valmentajaksi ja Jussi Tapola siirtyy silloin seuran urheilu- ja kehitysjohtajaksi.[19]

Tappara pelasi finaaleissa jo viidettä kertaa peräkkäin kaudella 2016–2017. Finaaleissa se kohtasi kauden yllätysjoukkue KalPan. Tappara aloitti finaalit kotihallistaan runkosarjan voittajana. Ensimmäisessä pelissä KalPa oli Tampereella parempi lukemin 2-3 sekä toisessa pelissä Kuopiossa 3–2. Tappara onnistui tasoittamaan finaalisarjan otteluvoitot 2–2 voittamalla Kalpan Tampereella kolmannessa pelissä 2–1 ja Kuopiossa neljännessä pelissä 2–5. Tamperelaisten voitot eivät jääneet siihen vaan Tappara voitti seuraavan viidennen pelin kotonaan 2–1 sekä heille katkolla olleen kuudennen pelin 1–3. Tappara pääsi juhlimaan toista peräkkäistä mestaruutta torstaina 27.4.2017 Kuopiossa.

Mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan joukkue 1961.

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tappara pelaa kotipelinsä sini-oranssi-valkoisella paidalla, oransseilla housuilla ja tummansinisillä sukilla. Vieraspelinsä Tappara pelaa valko-sini-oranssilla paidalla, oransseilla housuilla ja valkoisilla sukilla. Tappara pelaa kaikki pelinsä sinisillä kypärillä. Tiettyjä vaaleasävytteisiä kotipaitoja käyttäviä vastustajia vastaan Tappara pelaa vieraskentällä kotipeliasussaan.

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimustilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan kokoonpano n · k · m
Kokoonpano Valmentajat
Maalivahdit
Hyökkääjät
Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 15.10.2017


Tappara lämmittelee ennen HIFK-ottelua helmikuussa 2008.

Valmentajat 2017–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt pelinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan jäädytetyt pelinumerot. Kuva on otettu ennen Janne Ojasen numeron 8 jäädytystä.

Tappara on jäädyttänyt viiden entisen pelaajansa numeron.

[22]

Seuran muut tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto ja omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan toiminnasta vastaa Tamhockey Oy. Tapparan suurin osakkeenomistaja on Lontoossa asuva yrittäjä ja miljardööri Chaim "Poju" Zabludowicz, joka omistaa vajaan neljäsosan Tamhockeystä. Hänen omistuksensa kulkevat Liechtensteinin veroparatiisissa sijaitsevan Zabludowicz Trust  −trusti-omistusjärjestelyn kautta.[23] Seuraavaksi suurimpia omistajia tässä järjestyksessä ovat Peko-konsernin perustaja ja entinen omistaja Erkki Peltonen, hänen poikansa Antti Peltonen, Matkapojat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Penttilä, sekä yhtä paljon osakkeita omistavat Pihlajalinna Oy:n liiketoimintajohtaja Sirkka Hagman ja TW-Laskentapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tommy Westerberg. Pääosakkaat muodostavat myös Tapparan hallituksen.[24]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteenit SM-liigassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannattajatoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiga-Tappara Fan Club järjestää jäsenilleen erilaisia etuja ja kannattajamatkoja vieraspeleihin sekä julkaisee jäsenlehteä.[25] Vuonna 2011 jäseniä oli 3 172, mikä teki siitä suurimman faniyhdistyksen selvällä erolla seuraavaan.[26]

Vuonna 2011 perustettiin kannattajaryhmä Sinioranssit, joka tunnetaan myös nimellä SO11. Sen missio on kehittää katsomokulttuuria ja tukea joukkuetta Tapparan otteluissa.[27] Sinioranssien organisoima kannattajajoukko sijoittuu Hakametsän jäähallin C1-kulmauksen seisomakatsomoon.

Tappara-laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan maalilauluna on ollut noin vuodesta 1986 lähtien itävaltalaisen Opus-yhtyeen ”Live is Life”. Sen taustasta on kaksi erilaista tarinaa. Toisen mukaan se olisi omistettu vuonna 1986 kuolleelle Tappara-huoltajalle, jonka valinta kappale olisi ollut. Sen sijaan 1990-luvun puolivälissä kotiin jaetuissa Tappara-lehdissä sanottiin, että sekä Ilves että Tappara aikoivat ottaa ”Live Is Lifen” maalilaulukseen 1980-luvun loppupuolella. Ilves ilmoitti ottavansa sen maalilaulukseen, mikäli kappaletta ei soitettaisi Tapparan elokuisessa harjoitusottelussa Neuvostoliiton maajoukkuetta vastaan. Kahden erän jälkeen Neuvostoliitto johti 9–0, ja tilanteesta huolestuneena ”Live Is Lifea” soitettiin erätauolla, jotta Ilves ei pääsisi ottamaan kappaletta itselleen. Lopulta ottelun lopulla Tappara onnistui maalinteossa. Tästä hetkestä lähtien ”Live Is Life” on ollut Tapparan maalilaulu.[28]

Muita Tapparasta tehtyjä lauluja ovat Juha VainionTappara on terästä”, Popedan ”Mää ja Tapparan mies”, Jösse Järvenpään ”Tää on Tappara”, Aurinkosirkuksen ”Tappara on”, Cardiantin "Kirves rinnassa" sekä Ilkka Vainion "Tapparasta Tärähtää". Myös entisen Tappara-pelaajan Olli Palolan "Zambonilta Vasemmalle" on Tapparan nimikkobiisi. Keväällä 2016 Mansesteri julkaisi kappaleen "Saravon Pekka", joka kertoo Tappara-ikoni Pekka Saravosta.

Jäähallin äänimiehet vastasivat Tapparan kotiottelujen musiikista kevääseen 2002 asti. Sen jälkeen Tappara palkkasi Ilveksen esimerkkiä seuraten ammatti-DJ:t.[28]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan kotiotteluiden kuuluttajana toimii Petri Kääriäinen.

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tappara – Liiga SM-liiga. Viitattu 9.6.2016.
  2. a b Tappara on taas Suomen mestari! Nousi kaikkien aikojen kärkeen ohi Ilveksen 27.4.2017. Yle. Viitattu 27.4.2016.
  3. a b c Kultakirves heilahti! Tappara kauhoi mestaruuden trillerin jälkeen 27.4.2017. MTV3. Viitattu 27.4.2016.
  4. a b c d e Tappara Liiga.fi. SM-liiga. Viitattu 27.4.2016.
  5. [1]
  6. a b c d e Tappara Online: Historia tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  7. Kausikertomus 1942-43 tappari.fi. Tamhockey oy. Viitattu 11.10.2009.
  8. 27.1.1943: Tarmo-TBK 0–1 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  9. a b Suikki, Reijo; s. 179
  10. Kausikertomus 1945-46 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  11. Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  12. Kausikertomus 1953-54 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  13. Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  14. Kausikertomus 1955-56 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  15. a b c d e f Suikki, Reijo; s. 180
  16. a b Kausikertomus 1956-57 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  17. a b Kausikertomus 1957-58 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  18. 20.2.1958 Tappara–Ilves tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  19. Tappara pudotti uutispommin: Rautakorpi palaa valmentajaksi, Tapola siirtyy taustalle mtv.fi. Viitattu 19.10.2016.
  20. Tappara on Suomen mestari 2016! SM-liiga. Viitattu 27.4.2016.
  21. a b Ei enää hopeaa! yle.fi. YLE Urheilu. Viitattu 28.4.2016.
  22. Tappara – Jäädytetyt pelinumerot Tappara.fi. Viitattu 9.3.2014.
  23. Miljardööri omistaa osuuden Tapparasta Liechtensteinin veroparatiisin kautta Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2016.
  24. Liigayhtiöiden mesenaatit – tässä ovat kiekkounelman ylläpitäjät ja toiminnan rahoittajat yle.fi. Viitattu 9.6.2016.
  25. Tappara Fan Clubin jäsenedut Viitattu 4. kesäkuuta 2017.
  26. KalPa jyrää kaukalossa – Tappara kuittaa kannattajamäärissä Viitattu 4. kesäkuuta 2017.
  27. Sinioranssit 2011 Viitattu 4. kesäkuuta 2017.
  28. a b Jäähallimusiikit: Tappara Jäähallimusiikot. Viitattu 19.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tappara.