Ransu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ransu Karvakuono on TV2:n lastenohjelmassa Pikku Kakkosessa esiintyvä koirahahmoinen käsinukke. Rodultaan Ransun sanotaan olevan keskikokoinen videonoutaja.[1] Hahmon äänenä on alusta asti ollut Pertti Nättilä.

Hahmon loi Eevaliisa Holma-Kinnunen vuonna 1977 Sysmän Onkiniemen kylän Musta & Valkea Ratsu -nukketeatterin tarpeisiin. Hän nimesi hahmon aluksi Franciscus Assisilaisen mukaan Fransiscukseksi. Ensiesiintyminen Yleisradion Pikku Kakkosessa oli 4. lokakuuta 1978. Lasten oli hankala ääntää hahmon nimeä, joten nimi muutettiin Ransuksi.[1]

Ransu on kuulunut Pikku Kakkosen vakiohahmoihin vuodesta 1978. Tuolloin ohjelman juontajalle etsittiin paria, ja tekijät päättivät ihmisjuontajan sijasta hankkia nuken. Ohjelmassa on tällä hetkellä käytössä toinen Ransu-nukke ensimmäisen kuluttua käytön seurauksena loppuun.

Paitsi Pikku Kakkosen juontajana, Ransu on esiintynyt myös osana Karvakuonot-kolmikkoa. Myös kaksi muuta karvakuonoa, Riku ja Eno-Elmeri ovat Eevaliisa Holma-Kinnusen luomuksia. Ransu on yksi Pikku Kakkosen tunnetuimpia hahmoja, ja hänestä on vuosikymmenien varrella muodostunut ohjelman symboli. Ransu on esiintynyt satunnaisesti myös Pikku Kakkosen ulkopuolella: hän on muun muassa vieraillut Uutisvuodon kilpailijana sekä haastatellut tasavallan presidenttejä Mauno Koivistoa ja Tarja Halosta. Ransu on uransa aikana haastatellut myös monia muita julkisuuden hahmoja, muun muassa eduskunnan puhemiehiä Kalevi Sorsaa ja Ilkka Suomista. Valtioneuvos Johannes Virolaisen hän tapasi Vironperässä. Lukuisia taiteilijoita, kirjailijoita ja muita julkisuuden henkilöitä on lähes kolmenkymmenen vuoden aikana kuulunut Ransun tuttavapiiriin.

Ransun sukulaisiksi mainitaan Tosca-äiti, Berhand-setä, Mauri Mosso, Risto Lupus, Aaro ja nuorin veli Pahnanpohjimmainen.

Ransulle on omistettu leikkipuisto Pirkkalassa nukettajansa Pertti Nättilän asuinkunnan mukaan. Vuonna 1998 avatussa Ransupuistossa on akateemikko Kain Tapperin muotoilema pronssiin valettu Ransun näköispatsas.[2] Patsaan toinen versio sijaitsee TV2:n toimipisteen aulassa Tampereen Ristimäessä.[3]

Yleisradio uutisoi syyskuussa 2010, että Ransu alkaa isännöidä lasten kulttuuri- ja toimintakeskusta Ransulaa Pirkkalassa. Ransulaa suunnitellaan Pyhäjärven rannassa sijaitsevaan Juhlatalo Rantaniittyyn, ja keskuksen arvioidaan avattavan vuonna 2012.[4]

Eräs merkittävimmistä tapauksista Ransun elämässä sattui ohjelmantekomatkalla Berliinissä 1989, kun Berliinin muuri murtui yllättäen kesken matkaa. Tapaus saatiin taltioiduksi osittain videolle ja valokuviin. Ransu kommentoi murtumista myöhemmin Pikku Kakkosessa.

Ransu esiintyy myös pelastustoimintaan liittyvistä videoista ja muusta materiaalista koostuvassa Ransun pelastuskoulussa.[5]


Ransu CD:llä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karvakuonot: Luusoppaa (1993)
  • Karvakuonot: Joulutuulella (1998)

Ransu DVD:llä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karvakuonot DVD (1988-2003)

Ransu kirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rekinen, Jyri-Jussi: Suomen tunnetuin karvakuono Kaleva. Viitattu 4.10.2008.
  2. Ransupuisto pirkkala.fi. Pirkkalan kunta. Viitattu 4.4.2010.
  3. Ransu ei luovu hatustaan, eikä Pertti Nättilä Ransustaan kirppis.yle.fi. 13.12.2008. Yleisradio. Viitattu 4.4.2010.
  4. Helsingin Sanomat 27.9.2010. Pikku Kakkosen Ransu saa oman talon Pirkkalaan. [1] viitattu 27.9.2010.
  5. Kajan, Veijo: Ransu-koiran pelastuskoulu avattu tampere.fi. 13.3.2013. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 8.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]