Suomen kauppakeskukset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomessa toimi 99 kauppakeskusta alkuvuonna 2017.[1] Kauppakeskusten kokonaismyynti vuonna 2016 oli yli kuusi miljardia euroa ja kävijämäärä yli 385 miljoonaa.[1] Vuonna 2013 kokonaismyynti oli vuonna 2013 noin 5,8 miljardia euroa, kävijämäärä 356 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,84 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 14,97 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Suurin osa Suomen kauppakeskuksista on rakennettu 1990-luvulta alkaen tähän päivään saakka.[2]

Suurin osa kauppakeskuksista sijaitsee keskustoissa, lukumääräisesti 97,6 %. Vuoden 2013 kauppakeskusasioinneista 96,9 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 92,8 %.[2]

Kauppakeskuksista 32 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla.[2]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta vuonna 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2017) Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan[1]
Kauppakeskus Vuokrattava
liikepinta-ala m2
Vuokrattava
kokonaisliikeala m2
Myynti vuonna 2017,
miljoonaa euroa
Kävijämäärä vuonna 2017,
miljoonaa kävijää
Paikkakunta
Sello 97 900 102 000 &&&&&&&&&&&&0397.&&&&00397,0 24,3 Espoo
Ideapark 91 712 92 463 &&&&&&&&&&&&0250.&&&&00250,0 7,0 Lempäälä
Jumbo 85 000 86 100 &&&&&&&&&&&&0419.0600000419,6 12,1 Vantaa
Iso Omena 84 700 100 900 &&&&&&&&&&&&0317.0200000317,2 11,5 Espoo
Itis 78 559 100 679 &&&&&&&&&&&&0328.&&&&00328,0 17,6 Helsinki
Matkus 65 000 65 000 &&&&&&&&&&&&&084.&&&&0084,0 3,0 Kuopio
Mylly 58 149 60 344 &&&&&&&&&&&&0223.&&&&00223,0 5,5 Raisio
Willa 53 415 54 839 &&&&&&&&&&&&0186.&&&&00186,0 7,5 Hyvinkää
Hansa 49 121 55 664 &&&&&&&&&&&&0227.&&&&00227,0 12,4 Turku
Veturi 48 500 48 500 &&&&&&&&&&&&0124.0500000124,5 3,3 Kouvola
Kaari 47 445 48 708 &&&&&&&&&&&&0215.0400000215,4 6,9 Helsinki
Forum 39 950 81 250 &&&&&&&&&&&&0218.&&&&00218,0 14,9 Helsinki
Skanssi 38 010 41 555 &&&&&&&&&&&&0123.&&&&00123,0 3,3 Turku
Kamppi 34 075 44 787 &&&&&&&&&&&&0250.&&&&00250,0 42,8 Helsinki
Puuvilla 34 072 41 562 &&&&&&&&&&&&&081.010000081,1 4,9 Pori
Karisma 33 500 33 500 &&&&&&&&&&&&&091.010000091,1 2,9 Lahti
Trio 32 900 45 900 &&&&&&&&&&&&&051.060000051,6 5,3 Lahti
Myyrmanni 31 800 40 200 &&&&&&&&&&&&0152.0900000152,9 8,0 Vantaa
Ideapark Oulu 30 150 31 000 &&&&&&&&&&&&&0-2.01000000- 4,0 Oulu
Ainoa 29 425 30 778 &&&&&&&&&&&&0113.0600000113,6 5,0 Espoo
Yhteensä 1 063 383 1 205 729 &&&&&&&&&&&03853.&&&&003 853 202

- = tietoa ei ole julkaistu

Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:[2]

  • Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
  • Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
  • Kauppakeskus kokonaisuus muodostuu vähintään kymmenestä myymälästä
  • Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
  • Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
  • Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
  • Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusien kauppakeskusten ja niiden rakentaminen keskusta-alueiden ulkopuolelle saattaa vähentää keskustojen elinvoimaa. Kuluttajien kannalta palvelut supistuvat, erikoisliikkeiden määrä vähenee ja palvelut ovat kauempana.[3]

Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet ovat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä käy ilmi että uusiin kauppakeskuksiin on suunnitteilla kaksi kertaa niin paljon liiketilaa kuin arvioidaan tarvittavan vuonna 2020.[4]

Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan uusi ilmiö jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.[4] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa,[5] koska ne muun muassa lisäävät liikennettä ja energiankulutusta.[3]

Kuvia kauppakeskuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkokaupan kasvun vaikutukset kauppakeskuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kauppakeskukset 2018 (PDF) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 27.4.2017.
  2. a b c d Kauppakeskukset 2014 (PDF) 7.3.2014. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 27.5.2014.
  3. a b Erikoiskaupat pelkäävät uusia kauppakeskushankkeita 10.07.2008. MTV3. Viitattu 22.11.2009.
  4. a b Ympäristöministeriö: Kaupan hankkeet rajusti ylimitoitettu 21.10.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2009.
  5. Seppälä, Jarmo & Savolainen, Tomi: Vapaavuori kaataa Vanhasen unelmaa paperiläjällä 20.10.2008. Tekniikka&Talous. Viitattu 22.11.2009.
  6. https://ehandel.fi/kauppakeskusbarometri-2018-verkkokauppa-haastaa-kauppakeskukset/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]