Suomen kauppakeskukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomessa toimi 112 kauppakeskusta vuonna 2020. Vuonna 2019 kokonaismyynti oli noin 6,95 miljardia euroa, kävijämäärä 428 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 2,46 miljoonaa neliömetriä. Kauppakeskusten markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 17,5 %.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Erikoiskaupan Liitto pelkäsi uusien kauppakeskuksien ja niiden rakentamisen keskusta-alueiden ulkopuolelle voivan vähentää keskustojen elinvoimaa, kun erikoisliikkeiden määrä vähenee. Suomessa oli noin 70 kauppakeskusta, mutta niiden määrä oli jopa kolminkertaistumassa, sillä suunnitteilla oli yhteensä 165 uutta kauppakeskusta.[2] Myös Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet olivat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä kävi ilmi, 196 kaupan suunnitteilla olevaa suurhanketta olivat kooltaan yhteensä yli viisi miljoonaa neliöitä, mikä vastasi kolmannesta vähittäiskaupan silloisesta liiketilasta.[3] Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan ilmiö, jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.[3] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa.[4]

Vuonna 2011 Suomessa toimi 80 kauppakeskusta, jotka täyttivät Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän kauppakeskukselle. Niiden kokonaismyynti oli noin 5,3 miljardia euroa, kävijämäärä 326 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,57 miljoonaa m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 13,7 %.[5]

Vuonna 2013 kokonaismyynti oli noin 5,8 miljardia euroa, kävijämäärä 356 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,84 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 14,97 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Vuonna 2013 suurin osa kauppakeskuksista sijaitsi keskustoissa, lukumääräisesti 97,6 %. Vuoden 2013 kauppakeskusasioinneista 96,9 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 92,8 %. Kauppakeskuksista 32 % sijaitsi pääkaupunkiseudulla.[6]

Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin.[7]

Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:[6]

  • Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
  • Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
  • Kauppakeskus kokonaisuus muodostuu vähintään kymmenestä myymälästä
  • Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
  • Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
  • Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
  • Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia

Uudet kauppakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiljattain avattu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysähtyneet hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingissä sijaitsevan Easton Helsingin kakkosvaihe (laajennus)[13]

Suomen suurimmat kauppakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2020) Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan[1]
Kauppakeskus Vuokrattava
liikepinta-ala (m²)
Vuokrattava
kokonaisliikeala (m²)
Kävijämäärä
(milj., 2020)
Myynti
(milj. €, 2020)
Myynti / Liike-
pinta-ala (€/m²)
Myynti / Kävijä-
määrä (€/hlö)
Kunta
Ideapark Lempäälä 116 017 117 107 6,3 280,0 2 413 44,4 Lempäälä
Jumbo-Flamingo 115 900 140 700 10,0 410,1 3 538 40,8 Vantaa
Sello 91 900 102 000 18,6 341,6 3 717 18,4 Espoo
Tripla 86 279 190 279 17,5 223,2 2 587 12,8 Helsinki
Iso Omena 85 200 101 300 14,7 343,1 4 027 23,3 Espoo
Itis 78 562 101 452 13,0 290,5 3 698 22,3 Helsinki
Ideapark Seinäjoki 69 000 69 000 4,2 160,0 2 319 38,1 Seinäjoki
Redi 59 000 64 000 6,9 104,5 1 771 15,1 Helsinki
Mylly 58 695 60 890 4,7 208,9 3 559 44,4 Raisio
Hansakortteli 53 038 54 718 9,5 191,0 3 601 20,1 Turku
Willa 51 994 55 196 7,1 189,0 3 635 26,6 Hyvinkää
Ratina 49 500 53 100 5,0 116,8 2 360 23,2 Tampere
Kaari 45 665 48 218 6,8 244,5 5 354 36,0 Helsinki
Ainoa 45 484 47 971 6,3 153,0 3 356 24,3 Espoo
Veturi 41 745 42 807 2,8 113,0 2 707 40,4 Kouvola
Forum 40 500 77 200 7,2 159,5 3 938 22,1 Helsinki
Skanssi 36 850 41 933 3,2 118,0 3 202 36,9 Turku
Puuvilla 36 498 42 102 4,9 85,3 2 337 17,4 Pori
Karisma 33 500 33 500 2,6 87,0 2 597 33,5 Lahti
Kamppi 32 662 43 374 17,7 154,0 4 715 8,4 Helsinki
Yhteensä 1 228 089 1 486 847 169 3 973 3 272 27

Suomalaisia kauppakeskuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia kauppakeskuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kauppakeskukset 2021 (PDF) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 14.7.2021.
  2. Erikoiskaupat pelkäävät uusia kauppakeskushankkeita mtvuutiset.fi. 10.7.2008. Viitattu 1.7.2020.
  3. a b Ympäristöministeriö: Kaupan hankkeet rajusti ylimitoitettu Helsingin Sanomat. 21.10.2008. Viitattu 1.7.2020.
  4. Jarmo Seppälä: Vapaavuori kaataa Vanhasen unelmaa paperiläjällä Tekniikkatalous. Viitattu 1.7.2020.
  5. Kauppakeskukset 2012 (pdf) Suomen kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 4.4.2012.
  6. a b Kauppakeskukset 2014 (PDF) 7.3.2014. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 27.5.2014.
  7. https://ehandel.fi/kauppakeskusbarometri-2018-verkkokauppa-haastaa-kauppakeskukset/
  8. Laine, Sirkka: Avajaisten suosio ruuhkautti Eastonin kauppakeskuksen – ovet jouduttiin jopa sulkemaan liian pitkien jonojen takia 26.10.2017. Mtv Oy. Viitattu 26.10.2017.
  9. Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa Yle Uutiset. 16.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  10. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006275492.html
  11. Leiwo, Hanne: Seinäjoen Ideapark avattiin – Toivo Sukari: "Näin mahtipontinen kauppakeskus ei tule ihan puhaltamalla" Yle Uutiset. 14.11.2019. Viitattu 4.3.2020.
  12. Sirén, Ines: Kauppakeskus Lippulaivan rakentaminen alkaa vihdoin Espoossa – Vaikeuksiin ajautuneelle hankkeelle uusi urakoitsija Helsingin Sanomat. 29.10.2019. Viitattu 4.3.2020.
  13. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006030480.html