Suomen kauppakeskukset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomessa toimi 99 kauppakeskusta alkuvuonna 2017.[1] Kauppakeskusten kokonaismyynti vuonna 2016 oli yli kuusi miljardia euroa ja kävijämäärä yli 385 miljoonaa.[1] Vuonna 2013 kokonaismyynti oli vuonna 2013 noin 5,8 miljardia euroa, kävijämäärä 356 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,84 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 14,97 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Suurin osa Suomen kauppakeskuksista on rakennettu 1990-luvulta alkaen tähän päivään saakka.[2]

Suurin osa kauppakeskuksista sijaitsee keskustoissa, lukumääräisesti 97,6 %. Vuoden 2013 kauppakeskusasioinneista 96,9 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 92,8 %.[2]

Kauppakeskuksista 32 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla.[2]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta vuonna 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2019) Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan[3]
Kauppakeskus Vuokrattava liikepinta-ala (m2) Vuokrattava kokonaisliikeala (m2) Kävijämäärä (milj.), 2018 Myynti (M€), 2018 Myynti / Liikepinta-ala (€/m2) Myynti/Kävijämäärä (€/hlö) Kunta
Ideapark 103 027 104 117 7,1 275,0 2 669 38,7 Lempäälä
Sello 91 700 102 000 24,0 393,0 4 286 16,4 Espoo
Jumbo 85 000 86 100 11,7 411,6 4 842 35,2 Vantaa
Iso Omena 84 400 100 900 20,0 371,0 4 396 18,6 Espoo
Itis 78 562 101 452 17,1 319,0 4 061 18,7 Helsinki
REDI 59 000 64 000 * * * * Helsinki
Mylly 58 695 60 890 5,7 227,0 3 867 39,8 Raisio
Hansa 51 688 53 368 12,0 220,0 4 256 18,3 Turku
Willa 51 101 54 839 7,3 183,0 3 581 25,1 Hyvinkää
Ratina 50 896 53 051 5,3 82,2 1 615 15,5 Tampere
Kaari 45 302 45 616 7,4 229,0 5 055 30,9 Helsinki
Flamingo 44 875 45 401 4,5 72,6 1 618 16,1 Vantaa
Veturi 40 876 48 500 3,2 123,8 3 029 38,7 Kouvola
Forum 39 950 81 250 13,9 217,7 5 449 15,7 Helsinki
Puuvilla 35 683 41 287 5,1 85,8 2 405 16,8 Pori
Skanssi 35 228 41 421 3,6 125,6 3 565 34,9 Turku
Karisma 33 500 33 500 2,9 92,0 2 746 31,7 Lahti
Matkus 31 701 31 701 3,0 93,1 2 937 31,0 Kuopio
Kamppi 31 573 42 285 32,7 241,0 7633,1 7,4 Helsinki
Myyrmanni 31 100 40 400 8,2 154,4 4 965 18,8 Vantaa
Yhteensä 1 083 856 1 232 077 192 3 825 3902 24,3
  • = tietoa ei ole julkaistu

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta vuonna 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2017) Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan[1]
Kauppakeskus Vuokrattava
liikepinta-ala m2
Vuokrattava
kokonaisliikeala m2
Myynti vuonna 2017,
miljoonaa euroa
Kävijämäärä vuonna 2017,
miljoonaa kävijää
Kunta
Sello 97 900 102 000 &&&&&&&&&&&&0397.&&&&00397,0 24,3 Espoo
Ideapark 91 712 92 463 &&&&&&&&&&&&0250.&&&&00250,0 7,0 Lempäälä
Jumbo 85 000 86 100 &&&&&&&&&&&&0419.0600000419,6 12,1 Vantaa
Iso Omena 84 700 100 900 &&&&&&&&&&&&0317.0200000317,2 11,5 Espoo
Itis 78 559 100 679 &&&&&&&&&&&&0328.&&&&00328,0 17,6 Helsinki
Matkus 65 000 65 000 &&&&&&&&&&&&&084.&&&&0084,0 3,0 Kuopio
Mylly 58 149 60 344 &&&&&&&&&&&&0223.&&&&00223,0 5,5 Raisio
Willa 53 415 54 839 &&&&&&&&&&&&0186.&&&&00186,0 7,5 Hyvinkää
Hansa 49 121 55 664 &&&&&&&&&&&&0227.&&&&00227,0 12,4 Turku
Veturi 48 500 48 500 &&&&&&&&&&&&0124.0500000124,5 3,3 Kouvola
Kaari 47 445 48 708 &&&&&&&&&&&&0215.0400000215,4 6,9 Helsinki
Forum 39 950 81 250 &&&&&&&&&&&&0218.&&&&00218,0 14,9 Helsinki
Skanssi 38 010 41 555 &&&&&&&&&&&&0123.&&&&00123,0 3,3 Turku
Kamppi 34 075 44 787 &&&&&&&&&&&&0250.&&&&00250,0 42,8 Helsinki
Puuvilla 34 072 41 562 &&&&&&&&&&&&&081.010000081,1 4,9 Pori
Karisma 33 500 33 500 &&&&&&&&&&&&&091.010000091,1 2,9 Lahti
Trio 32 900 45 900 &&&&&&&&&&&&&051.060000051,6 5,3 Lahti
Myyrmanni 31 800 40 200 &&&&&&&&&&&&0152.0900000152,9 8,0 Vantaa
Ideapark Oulu 30 150 31 000 &&&&&&&&&&&&&0-2.01000000- 4,0 Oulu
Ainoa 29 425 30 778 &&&&&&&&&&&&0113.0600000113,6 5,0 Espoo
Yhteensä 1 063 383 1 205 729 &&&&&&&&&&&03853.&&&&003 853 202

- = tietoa ei ole julkaistu

Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:[2]

  • Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
  • Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
  • Kauppakeskus kokonaisuus muodostuu vähintään kymmenestä myymälästä
  • Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
  • Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
  • Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
  • Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia

Uudet kauppakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiljattain avattu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingissä sijaitseva Easton Helsinki avattu 26. lokakuuta 2017.[4]
  • Helsingissä sijaitseva Redi avattu 20. syyskuuta 2018[5]

Tulevia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysähtyneet hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusien kauppakeskusten ja niiden rakentaminen keskusta-alueiden ulkopuolelle saattaa vähentää keskustojen elinvoimaa. Kuluttajien kannalta palvelut supistuvat, erikoisliikkeiden määrä vähenee ja palvelut ovat kauempana.[11]

Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet ovat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä käy ilmi että uusiin kauppakeskuksiin on suunnitteilla kaksi kertaa niin paljon liiketilaa kuin arvioidaan tarvittavan vuonna 2020.[12]

Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan uusi ilmiö jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.[12] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa,[13] koska ne muun muassa lisäävät liikennettä ja energiankulutusta.[11]

Kuvia kauppakeskuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkokaupan kasvun vaikutukset kauppakeskuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]