Veli Seppä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veli Esko Seppä on suomalainen taidemaalari, entinen hitsaaja, joka tuomittiin vuonna 2017 kaikkiaan 104 taideväärennöksestä vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon.[1][2][3] Sepän on sanottu olleen Suomen taidehistorian taitavin ja tuotteliain väärentäjä.[4]

Seppä väärensi vuosikymmenten mittaan taidekauppiaiden tilauksesta satoja teoksia, muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Reidar Särestöniemen, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin, Ellen Thesleffin ja Maria Wiikin töitä. Tuotteliain kausi sijoittui vuosiin 2008–2013. Vuonna 2011 Sepän väärennös Fernand Légerin maalauksesta Le cirque myytiin 2,2 miljoonalla. Saman taiteilijan Composition murale Sepän väärentämänä myytiin Bukowskin huutokaupassa Bukowskin omistajalle 440 000 eurolla.[2][1] Schjerfbeckiä Seppä väärensi ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Helsinkiläinen keräilijä maksoi vuonna 2008 Sepän väärentämästä Schjerfbeckin Markkinaomenasta 350 000 euroa. Samalle keräilijälle oli myyty muitakin Sepän väärennöksiä.[4]

Poliisin pojaksi 1940-luvun lopulla syntynyt Seppä oli nuoruudessaan Eero Nelimarkan maalausoppilaana, ja hän on sen jälkeen käynyt muitakin alan lyhytkursseja. Hän lähti tuhansien suomalaisten tavoin siirtolaiseksi Ruotsiin, jossa hän työskenteli hitsaajana ja alkoholisoitui. Sepällä on takanaan neljä avioliittoa. Hän asuu Lempäälän Sääksjärvellä avoliitossa ex-puolisonsa kanssa.[2]

Keskusrikospoliisi sai Sepän kiinni tammikuussa 2014, minkä jälkeen hän tunnusti lähes 200 taideväärennöstä.[4] Hänet tuomittiin Suomen siihen asti suurimman taidehuijausjutun yhteydessä, jonka päätekijät, Galerie Vision Oy:n yrittäjät, saivat neljä ja viisi vuotta ehdotonta vankeutta ja määrättiin miljoonien eurojen korvausten maksajiksi. Jutussa tuomittiin vankeusrangaistuksiin seitsemän muutakin henkilöä, mutta kuuden syytteet hylättiin. Käräjäoikeuden tuomiot eivät ole lainvoimaisia, koska niistä on valitettu hovioikeuteen.[1][5] Seppä itse sai vain vajaan kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion, sillä hän oli tehnyt yhteistyötä poliisin kanssa eikä ollut saanut suurta taloudellista hyötyä väärennöksistä. Suurin osa voitoista oli mennyt taidekauppiaille.[4]

Monet Sepän väärennöksistä ovat edelleen liikkeellä taidemarkkinoilla eikä niiden nykyisiä omistajia tunneta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jokinen, Juha Veli: Omiin nimiin Iltalehti. 2.7.2019. Viitattu 7.7.2019.
  2. a b c Nousiainen, Anu: Huijari ja mestari Helsingin Sanomat. 7.7.2019. Viitattu 7.7.2019. (Tilaajille.)
  3. Niiranen, Jussi: Kuvat väärennöksistä: Miljoonaluokan taidehuijaus Suomessa – todisteita haettiin jopa kaatopaikalta Ilta-Sanomat. 1.3.2018. Viitattu 7.7.2019.
  4. a b c d e Nousiainen, Anu: ”Tämä teos on aito väärennös”, HS Teema 4/2018, s. 72–78.
  5. Tanner, Matti: Kymmenelle tuomiot Suomen historian suurimmasta taideväärennösvyyhdistä - galleriaa pitänyt pariskunta joutuu maksamaan miljoonien korvaukset Iltalehti. 31.10.2018. Viitattu 7.7.2019.