Aurora Aspegren

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aurora Aspegren.

Maria Aurora Olivia Aspegren (omaa sukua Gullstén, 30. heinäkuuta 1844 Kuru19. tammikuuta 1911 Ruovesi) oli suomalainen näyttelijä ja Suomalaisen Teatterin ensimmäinen naisnäyttelijä. Hänen vahvinta osaamisalaansa oli tragedia.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aspegrenin vanhemmat olivat Gustaf Adolf Gullstén ja ruotsalaissyntyinen Birgitta Katarina Södergren. Hänen äitinsä päivitteli tavan takaa tytärtään, joka lapsuudessaan leikitteli eri roolihahmoilla. Aspegren suoritti Westermarckin käytännön teatterikoulun, joka tosiasiassa oli kiertävä ruotsinkielinen teatteriseurue. Toisinaan seurue esitti myös suomenkielisiä näytelmiä.

Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun Kaarlo Bergbom perusti sen Helsinkiin vuonna 1872, ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä Oskari Vilhon kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna 1873 hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja August Aspegrenin kanssa. Vuonna 1875 taiteilija teki opintomatkan Tanskaan ja Ranskaan. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin näyttelijänä vuoteen 1887, jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen esitys pidettiin Tampereella 11. syyskuuta 1887. Aspegren näytteli Kansanteatterissa kymmenen vuotta.

Sekä Aspegren itse että yleisö ja arvostelijat pitivät hänen huomattavimpana näyttämötulkintanaan Katrin roolia Josef Julius Wecksellin murhenäytelmässä Daniel Hjort. Sitä hän näytteli vuodesta 1876 alkaen parinkymmentä vuotta. Näytelmässä Porvari aatelismiehenä hän näytteli Nicolen roolin. Aleksis Kiven näytelmässä Kihlaus hän oli Eeva. Teoksessa Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi".lähde?

Teatteriuransa jälkeen Aspegren antoi näyttelijöille yksityisopetusta. Hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa Mimmi Lähteenoja. Reuman vuoksi hänen luomisvoimansa alkoi hiipua. Avioliitto kariutui August Aspegrenin löydettyä uuden kumppanin. Lopun elämänsä Aurora Aspegren vietti Tampereen lisäksi Ruoveden Muroleessa, josta hän osti isänsä kotitilan Toikan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Kustannusliike Opas, Viipuri 1930.
  • Sainoo, Venla: Aspegren, Aurora (1844–1911). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]