Osmo Pertola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kokemäen Uuno lavalla hänelle tyypillisessä "puhelinkeskustelussa".

Osmo Olavi Pertola (25. maaliskuuta 1927 Kokemäki29. lokakuuta 1964 Harjavalta[1]) oli suomalainen koomikko. Hänet muistetaan Kokemäen Uunona, jonka hahmon Pertola loi 1950-luvulla.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmo Pertola syntyi maanviljelijäperheeseen Kokemäen Ylistaron kylässä vuonna 1927. Hän oli nelilapsisen perheen toiseksi nuorin lapsi. Vanhin kolmesta veljestä oli vuonna 1921 syntynyt kotiseutuneuvos Esko Pertola, joka tunnetaan Kokemäellä paikkakunnan kansanperinteen ja historian tallentajana.

Näyttelemisen Pertola aloitti vuonna 1945 Kokemäen nuorisoseurassa, esiintyen useissa erityylisissä näytelmissä. Nuorisoseura käytti tuotannoissaan paljon vierailevia ohjaajia ja näin Pertola pääsikin esiintymään muun muassa näyttelijä Martta Hannulan ja kirjailija Vappu Ouran ohjauksessa. Näyttelemisen lisäksi hän osallistui maakunnallisiin nuorisoseurojen puhekilpailuihin. Niistä saadut lukuisat voitot ja myönteiset arvostelut kannustivat Pertolaa vähentämään näyttelemistä ja esiintymään yksin.

Kokemäen Uuno[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1954 Pertola aloitti esiintymisen Kokemäen Uunona. Nimen syntyyn vaikutti paikallisen osuuskaupan johtaja, joka halusi lainata etunimeään Pertolan taiteilijanimeksi. Aluksi hän esiintyi Kokemäellä ja muualla Satakunnassa. Hahmon suosio kasvoi kuitenkin nopeasti ja esiintymistilaisuuksia tuli yhä kauempaa.

1950-luvun lopulla Kokemäen Uuno pääsi myös radioon sekä juuri aloitettuihin TV-lähetyksiin. Nämä esiintymiset kasvattivat entisestään suosiota eri puolilla maata. Hän esiintyi samoissa iltamissa aikakauden suurten nimien, kuten Reino Helismaan, Tapio Rautavaaran ja Niilo Tarvajärven kanssa. Suosio kasvoi niin, että Pertolalla saattoi olla useita esiintymistilaisuuksia saman päivän aikana. Huippuna oli vappuaatto vuonna 1960, jolloin hänet nähtiin lavalla kolmessatoista eri tapahtumassa Tampereella ja sen ympäristössä.

Ensimmäisen ja ainoaksi jääneen esiintymisensä valkokankaalla Kokemäen Uuno teki vuonna 1961 Veikko Itkosen ohjaamassa ja Reino Helismaan käsikirjoittamassa rillumarei-komediassa Mullin mallin. Siihen oli koottu asemansa jo vakiinnuttaneen tähden Esa Pakarisen rinnalle nousevat koomikot Pertola ja Eemeli. Myös uraansa aloittelevalla Spede Pasasella oli rooli elokuvassa. Mullin mallin ei ole saanut kriitikoilta juurikaan myönteisiä arvioita. Vuonna 2012 se julkaistiin kuitenkin DVD:nä. [2] [3]

Samana vuonna valmistui myös Tamvisiolle tehty 60 minuutin mittainen tv-ohjelma Kokemäen Uunon kaupunkimatka. Siinä esiintyivät Pertolan lisäksi muun muassa Henry Theel ja Carola.

Pertolan huumori oli ystävällistä ja hyväntahtoista. Hän ei jutuillaan halunnut loukata tai pilkata ketään. Kokemäen Uunon tarinoissa seikkaili säännöllisesti erilaisia hänen luomiaan henkilöhahmoja. Niistä merkittävin oli puoliso Amalia. Lavaesiintymiset eivät koostuneet lyhyistä vitseistä, vaan ne olivat pitkiä monologeja. Yksi Pertolan bravuureista oli lavalla esitetyt kuvitteelliset puhelinkeskustelut. Sellaisesta koostuu myös kokonaan hänen esiintymisensä Mullin mallin-elokuvassa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1964 jatkuvien esiintymismatkojen ja kotitilan viljelyn aiheuttama uupumus oli Pertolan terveydelle liikaa. Hän joutui keuhkoahtauman takia hoidettavaksi Satalinnan sairaalaan.

Toipuminen edistyi hyvin, vaikka Pertola ei sairaalassa ollessaan malttanutkaan keskittyä pelkästään lepäämiseen. Hänellä oli sovittuna ainakin parin televisio-ohjelman tekeminen, lisäksi uuden elokuvakäsikirjoituksen oli määrä valmistua seuraavana keväänä. Niiden kirjoittamisen lisäksi Pertola esiintyi säännöllisesti keuhkotautiparantolan omissa illanvietoissa.

Pertolan kuolema tapahtui yllättäen. Lokakuun 29. päivänä puolenyön jälkeen kierroksella ollut hoitaja huomasi hänellä nopeasti kohoavaa kuumetta. Välittömästi paikalle kutsuttu lääkäri ei pystynyt tekemään mitään, vaan Pertola menehtyi aamuyön tunteina. Hän oli kuollessaan vasta 37-vuotias. Kuolinsyyksi paljastui akuutti leukemia.

Vuonna 1983 Osmo Pertolan veli Esko Pertola julkaisi hänen tarinoitaan kirjassa Kokemäen Uuno ja hänen juttunsa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Pertola: Kokemäen Uuno ja hänen juttunsa s. 5.
  2. Mullin mallin 30. marraskuuta 2010. Iltalehti. Viitattu 21.5.2012.
  3. Veikko Itkosen Mullin mallin julkaistaan DVD:llä helmikuussa 1. joulukuuta 2011. Elokuvauutiset. Viitattu 21.5.2012.