Lars Hordeel

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lars Henrikinpoika Hordeel (joskus myös Lasse tai Lauri, myös Hordel), (viimeistään 1540-luvulla Kokemäki - 6. kesäkuuta 1591 Kangasala)[1] oli Ylä-Satakunnan ja Turun linnan vouti. Hän oli lähtöisin Kokemäen Ylistarosta ja kuului talonpoikaissukuun, joka nykyisin käyttää nimeä Horelli.[1][2]

Syntymäkoti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen isänsä oli Henrik Henrikinpoika Hordeel ja äitinsä Brita Juhanantytär, jonka suku kuului kokemäkiläiseen rälssiin. He saivat kolme poikaa, joiden nimet olivat Knut, Klemet ja Lars. Knut jäi kotitilalle, Klemet ryhtyi kauppiaaksi ja Lars astui kruunun palvelukseen.[1][2]

Armeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lars aloitti virkauransa vuosina 1565–1566 toimimalla läntisellä Uudellamaalla tuomari Nils Boijen kirjurina ja sen jälkeen tuomarinsijaisena Raaseporissa vuosina 1567–1568. Boije omisti vuodesta 1563 Laakspohjan kartanon, jonka voutina Lars myös toimi. Sitten hän palveli armeijassa vuodesta 1569 alkaen suomalaisen ratsulippueen ratsumiehenä ilmeisesti Virossa. Hän yleni vuonna 1571 neljänneksenmestariksi (aliupseeri) ja sai palveluksen jälkeen palkkioksi neljä entistä luostaritilaa Kokemäeltä.[1]

Virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänet nimitettiin Ylä-Satakunnan voudiksi vuonna 1572 ja asettui asumaan Liuksialan kuninkaankartanoon Kangasalle. Toimittuaan vain muutaman vuoden virassaan Juhana III aateloi hänet 3.10.1576. Syynä aatelointiin saattoi olla avioliitto, jonka hän solmi Vääksyn kartanossa asuneen Kaarina Hannuntyttären (eli Karin Hansintytär) kanssa vuonna 1572. Hänen voutikuntansa laajennettiin vuonna 1579 Ala-Satakunnalla, mutta nämä tehtävät hän jätti tultuaan nimitetyksi Turun linnanvoudiksi jo vuonna 1580. Tämä oli mahdollista, sillä hänen vaimonsa Kaarinan ja kuningas Juhanan poika Julius Gyllenhielm tuli sinä vuonna Turun linnan käskynhaltijaksi. Julius oli siten Larsin poikapuoli ja samalla kuninkaan poika.[1][2]

Virka Turun linnanvoutina takasi Larsille hyvän ja keskeisen aseman valtionhallinnossa, jonka oli Suomen hallinnollinen keskuspaikka. Sotapäällikkö Pontus De la Gardie, joka piti Turun linnassa hoviakin, avioitui Kaarinan ja Juhanan tyttären Sofia Gyllenhielmin kanssa. Tilanne oli Larsille edullinen ja hän arvosti sitä sanomalla, että hän olisi Pontus de la Gardien "köyhä, uskollinen, elinikäinen ystävä".[1]

Hänen tärkeimpiä tehtäviään oli ilmeisesti huolehtia linnan uudistuksista ja esilinnan laajentamisesta. Kuninkaan määräyksestä toteutettu Turun tuomiokirkon korjaaminen 1580-luvulla saattoi olla hänen tehtävänsä. Hänellä oli myös joitakin sivutoimia. Hän toimi samaan aikaan Maskun kihlakunnantuomarina vuosina 1581–1584 ja Suomen autiotilatarkastajana vuosina 1583–1586.[1]

Linnanvoudin tehtävä ei taannut leveää ja pitkää leipää, sillä hän ei esimerkiksi saanut palkkaa vuosina 1586–1588 ja joutui lisäksi maksamaan linnanväen palkkoja omista tuloistaan. Hänen asemaansa ymmärrettiin Tukholmassa, koska hän sai vuonna 1589 korvaukseksi läänityksen, joka hyvitti menetykset ainakin osittain. Tätä taustaa vasten onkin ymmärrettävää, että hän hoiti muitakin tehtäviä voudin toimensa ohella. Hänellä oli myös laiva, jolla hän teki kauppaa ja kuljetti tavaroita muun muassa kruunun laskuun. Vaikka laiva upposi matkallaan 1580-luvulla, hän osti tilalle uuden laivan ilmeisesti vaimonsa rahoilla. Hänen arvellaan myös toimineen 1590-luvun vaihteessa vähän ennen kuolemaansa hallinnollisissa tehtävissä Virossa.[1]

Lars siirtyi 1580-luvun lopulla vaimonsa kanssa yhä enemmän asumaan Vääksyn kartanoa ja vietti yhä vähemmän aikaa virkatalossaan Turussa. Kuningas Juhana huomasi poissaolon vaikutukset ja nimitti vuonna 1590 tilalle virkaa tekevän linnanvoudin ja moitti tammikuussa 1591 Larsia viranhoidon laiminlyönneistä ja omien etujen ajamisesta. Lars ehti kuitenkin kuolla samana vuonna ennen kuin sai kokea tästä tulevat seuraukset.[1]

Oma perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarina Hannuntytär oli syntynyt vuonna 1537. Hänen isänsä oli Tukholman kirkkoherra Johannes Nicolai ja äiti Ingeborg Åkentytär Tott. Hän oli Juhana-herttuaan naimaton vaimo (rakastajatar). Heille syntyi Juhanan kanssa kolme lasta. Lapset olivat Sofia (nai Pontus De la Gardien ja k. 1583) sekä Julius ja Lukretia, jotka kuolivat nuorina. Juhana-herttua halusi kuitenkin naida Puolan kuninkaan sisaren Katarina Jagellonican ja meni hänen kanssaan naimisiin Vilnassa vuonna 1562. He muuttivat asumaan Turun linnaan ja Kaarina joutui väistymään sieltä pois. Juhana järjesti Kaarinan naimisiin Niilo (Klas) Andersinpojan Vestgöten kanssa, joka oli Juhanan uskollinen kamarijunkkari, ja he muuttivat Vääksyn kartanoon asumaan. Juhana ja Katariina alkoivat Turussa harjoittaa omaa ulkopolitiikkaa ja kuningas Erik XIV suuttui tästä. Erik hyökkäsi Suomeen ja piiritti Turun. Kun Juhana antautui ja vangittiin, vangittiin muun muassa Kaarinan aviomies Klas ja hänet mestattiin Tukholmassa vuonna 1563, koska oli ollut taistelussa Juhanan puolella. Kaarina jäi leskenä ja tuoreena äitinä asumaan Vääksyyn, jonka naapuriin Liuksialan kuninkaankartanoon Lars Henrikinpoika muutti 1572. Tätä ennen Juhana oli vapautettu vankeudesta ja huudettu Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1568.[1][3]

Kun Lars meni Kaarinan kanssa naimisiin vuonna 1572, hän sai liiton mukana neljä ottolasta. Niistä kolme olivat Juhanan lapsia ja yksi Klasin lapsi. Larsin ensimmäinen tytär Anna Larsintytär syntyi heti seuraavana vuonna 1573. Anna nai Novgorodin komendantin Hans Boije af Gennäsin (kuoli 1617) ja kuoli itse vuonna 1646 Pohjassa Uudellamaalla.[1][3][2] Toinen tytär oli Brita Larsintytär, joka kuoli 1608.[4]

Pontus De la Gardien vaimo Sofia Gyllenhielm kuoli vuonna 1583 synnyttäessään Jakob De la Gardien Tallinnassa. Kun Pontus hukkui Narvanjokeen vuonna 1585, heidän lapsensa lähetettiin Larsin ja Kaarinan kasvatettavaksi. Ehkäpä juuri pienten lasten takia pariskunta alkoi viettää aikaansa mieluummin Vääksyssä kuin Turussa. Lars Henrikinpoika kuoli kesäkuussa 1591 tultuaan sitä ennen vanhuudenhöperöksi, ja Kaarina kuoli vuonna 1596. Lars on haudattu Kangasalan kirkkoon.[1][5]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus esitetty väite, että Lars Henrikinpoika Hordeel olisi kuulunut siihen lautakuntaan, joka tuomitsi Klas Andersinpojan Vestgöten kuolemaan 1563, on selvästi virheellinen ja johtuu kahden eri Lars Henrikinpojan sekoittamisesta toisiinsa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Palola, Ari-Pekka: Hordeel, Lars Henrikinpoika, Turun linnanvouti. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISSN 1799-4349. (verkkolinkki, vaatii kirjautumisen) Viitattu 8.2.2016.
  2. a b c d Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 307.
  3. a b Ramsay, Julia Maria: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsinki: Söderström, 1909–1916. (Projekt Runeberg) (viitattu 9.2.2016). (ruotsiksi)
  4. Adelsvapen: Hordeel
  5. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]