Kamarijunkkari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kamarijunkkari (ruots. kammarjunkare < saks. Kammerjunker) on sekä alimman asteen hovivirkamiehen nimitys että arvonimi.[1] Kamarijunkkari on joko hovin vakinaisessa palveluksessa tai hänet kutsutaan mukaan hoviseurueeseen erilaisissa juhlatilaisuuksissa.[2] Venäjällä tätä arvonimeä ei aikoinaan voitu suoda kahdeksatta arvoluokkaa alemmalle henkilölle.[3]

Venäjän keisari Pietari Suuri perusti kamarijunkkarin arvon vuonna 1711. Vuonna 1722 päätetyssä arvoluokkajärjestelmässä kamarijunkkari kuului yhdeksänteen arvoluokkaan. Vuonna 1737 korotettiin kuudenteen luokkaan ja vuonna 1742 viidenteen luokkaan. Vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I päätti, että kamarijunkkarin arvosta tuli kunnianosoitus merkittävistä saavutuksista Venäjän keisarikuntaa ja tsaaria kohtaan. Kamarijunkkarit saivat kutsuja Venäjän hovin virallisin juhlallisuuksiin ja tanssiaisiin, jonka takia arvonimeä pidettiin arvossa. Vuonna 1915 Venäjän keisarikunnassa oli 394 kamarijunkkaria.[4]

Ruotsin hovin arvoasteikossa kamarijunkkari on kamariherran jälkeen ja hänen tehtävänään on avustaa tätä viranhoidossa. Ruotsissa nimitys on myös pelkkä arvonimi ilman mitään palvelustehtäviä. Tämä virka-arvo tuli Ruotsissa käyttöön 1783, kun Kustaa III perusti 24 uutta hovivirkaa. Kamarijunkkari vastaa majurin arvoa.[5]

Ylikamarijunkkari (ruots. överstekammarjunkare) on Ruotsin hovin virkamiehen nimitys, joka vastaa kenraaliluutnantin arvoa. Ylikamarijunkkari hoitaa etupäässä edustustehtäviä.[6]

Luettelo suomalaisista kamarijunkkareista Ruotsin hovissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo suomalaisista kamarijunkkareista Venäjän keisarin hovissa 1809-1917[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  2. Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939.
  3. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919.
  4. Камер-юнкер. Википедия, 4.7.2021. Artikkelin verkkoversio. ru
  5. Nordisk familjebok, Nordisk familjeboks förlags 1910.
  6. Bonniers lexikon, Albert Bonniers förlag 1967.
  7. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.
  8. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.
  9. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.
  10. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.