Siirry sisältöön

Boije af Gennäs

Wikipediasta

Boije af Gennäs
Alkuperä vanha rälssisuku, Pohja, Uusimaa, Suku introdusoitiin Ruotsin Ritarihuoneeseen 10.3.–4.4.1625 aatelisena sukuna numero 77, joka vaihdettiin 3.7.1634 numeroksi 16.
Kantaisä Anders Boije
Suomi Suomen ritarihuone
Introdusoitu 28.1.1818
Arvo aatelinen (ritari)
Numero 1

Boije af Gennäs [ˈbojːe av ˈjenneːs])[1] on suomalainen aatelissuku. Suku on kotoisin Pohjasta Uudeltamaalta ja tunnetaan 1400-luvun alusta.[2][3] Suvun vanhin tunnettu jäsen on Anders Boije (k. 1537), joka mainitaan vuonna 1503 maakuntakatselmusmiehenä (landssyneman). Hän avioitui Rötker Olofsson Dieknin tyttären Britan[4][5] kanssa ja peri apeltaan Gennäsin tilan Pohjassa sekä suvun vaakunan.[3][6] Ruotsin ritarihuonetta perustettaessa vuonna 1625 suomalainen Boijen suku sai nimen Boije af Gennäs ja järjestysnumeron 16.[7] Suomen Ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 Boije-suku introdusoitiin suomalaisena sukuna numerolla 1.[8] Suvun vapaaherrallinen haara on sammunut mieslinjalta vuonna 1930 ja kokonaan vuonna 1948.[9] Suku on hallinnut muun muassa Lahdentaan kartanoa Tyrvännössä vuosina 1696–1831[10] sekä Hakoisten kartanoa Janakkalassa vuosina 1812–1930 ja Ilolan kartanoa Porvoon maalaiskunnassa vuodesta 1850 lähtien.

Gennäsin kartano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Boije af Gennäs
Aateloitu 15.10.1771
Kantaisä Hans Henrik Boije af Gennäs
Haarautuvat suvut Vapaaherrallinen suku numero 20 Boije af Gennäs on sammunut.
Arvo paroni 15.10.1771
† Sammunut Suomessa
Sammunut 4.12.1948
Ruotsi Ruotsin ritarihuone
Introdusoitu 1777
Arvo paroni
Numero 294
† Sammunut Ruotsissa
Sammunut 4.12.1948
Viimeinen mies 8.11.1930

Gennäsin kartano Degersjö-järven itärannalla siirtyi Fiskarsin ruukin omistukseen. Nykyinen puinen päärakennus on 1800-luvulta. Rakennuksessa on kuitenkin 1500-luvun alusta peräisin oleva kivinen holvikellari, jota inventoitiin Museoviraston johdolla 1980-luvulla.[11] Kartano on nykyään yksityisomistuksessa.

Suvun jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet:[3][12][13]

Hakoisten kartano elokuussa 2005, friisissä Boije af Gennäs -suvun vapaaherrallisen haaraan vaakuna
  1. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 24.6.2018. (ruotsiksi)
  2. Boije (1400–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. a b c d e Nr: 16 Adliga ätten af Boije af Gennäs Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
  4. Jully Ramsay: ”Diekn, Rötker Olofssons släkt”, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, s. 87. Söderström, 1909–1916. Teoksen verkkoversio Viitattu 3.6.2015.
  5. Brita Rötkersdotter Diekn Geni. Viitattu 3.6.2015.
  6. Jälkeläistaulut
  7. Boije af Gennäs
  8. Boije af Gennäs, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  9. Boije af Gennäs, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  10. Tyrvännön kartanoiden omistajia
  11. POHJA GENNÄS. Rakenteiden kartoitus kahdella alueella syksyllä 2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus www.ritarihuone.fi. Viitattu 24.9.2025.
  13. Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus www.ritarihuone.fi. Viitattu 24.9.2025.
  14. Boije, Nils (noin 1490–1568) – Kansallisbiografia
  15. Boije, Göran (1540–1617) – Kansallisbiografia
  16. Kotivuori, Yrjö: Krister Boije. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  17. Constantin Boije af Gennäs – Pelastusarmeija
  18. Valtiolliset vaalit 1978, sivu 83 Suomen virallinen tilasto. Viitattu 16.8.2019.
  19. Värikkäitä persoonia (Arkistoitu – Internet Archive) – Tampere-seura
  20. Boije, Otto Ernst (1719–1781) – Kansallisbiografia
  21. Tietoja värvätyistä rykmenteistä 1721–1809[vanhentunut linkki]
  22. Kotivuori, Yrjö: Hans Gustaf Boije. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  23. Boije af Gennäs, Axel Fredrik – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]