Jorma Toiviainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jorma Anselmi Toiviainen (9. syyskuuta 1949 Eura5. lokakuuta 2011 Kerava[1]) oli suomalainen sanoittaja.

Toiviainen aloitti sanoittajana 1970-luvulla. Veikko Samulin säveltämä tunnettu "Atsipoppaa"-lastenlaulu syntyi 1983. Muita suosittuja ovat ”Sanat leikkivät huulillas”, ”Yön kuningatar” ja ”Mun aika mennä on”, ja lähes kaikki merkittävimmät suomalaiset artistit ovat levyttäneet hänen tekstejään. Itse valtiaat -animaatioiden laulutekstit ovat hänen.[1]

Vuonna 2004 Toiviainen sai Juha Vainio -palkinnon[1], ja vuodesta 1993 alkaen hän voitti useita kertoja Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Tunnetuimpia Toiviaisen säveltämiä voittotangoja ovat Yön kuningatar (1993), Mun aika mennä on (1994), Soittakaa lujempaa (2002) ja En kasvojas muista (2008).

Toiviainen on valmistunut diplomi-insinööriksi ja työskenteli VR:llä rataverkon tarkastajana, kunnes sanoitukset alkoivat 1990-luvun lopulla työllistää häntä runsaammin. Hän teki parhaimmillaan vuodessa yli sata levytettyä sanoitusta. Hän toimi myös luottamustehtävissä, Elvis ry:n johtokunnassa 1991–1992 ja Teoston johtokunnassa. 1999–2003. Toiviainen kuoli syksyllä 2011 syöpään, johon hän oli sairastunut jo 1990-luvulla.[1]

Muita lauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”En ole hän” (säv. yhdessä Timo Forsströmin kanssa)
  • ”Näinkö syttyy rakkaus” (säv. Onni Muikku)
  • ”Kaikkeni oot”
  • ”Ihoissa on virtaa” (säv. Pasi Randelin)
  • ”Sydän ikävöi pitkään” (J. Koivisto)
  • "Sydämessä soi" (säv. Vesa Torppa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Martti Heikkilä, Rataverkon tarkastajasta tuli sanoittaja, Helsingin Sanomat 9.10.2011 sivu C 8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.