Siirry sisältöön

Reijo Paavilainen

Lisää linkkejä
Wikipediasta

Reijo Paavilainen (s. 11. marraskuuta 1946 Eura) on suomalainen kuvanveistäjä ja mitalien muotoilija. Hän on sunnitellut juhlarahoja Suomen Pankille. Hän on suunnitellut seinäveistoksen tasavallan presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen. Hän asuu Pyhärannassa.[1]

Suunnittelutöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalevalan 150-vuotisjuhlien kunniaksi lyöty juhlaraha

Paavilainen suunnitteli ensimmäisen juhlarahansa vuonna 1985 Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Juhlarahan tilaaja oli Suomen Pankki ja raha lyötiin Suomen Rahapajassa. Raha valittiin vuonna 1987 kansainvälisessa numismaattisessa kilpailussa Washingtonissa vuoden kauneimmaksi metallirahaksi.[1] Tämän juhlarahan jälkeen Paavilainen on vuoden 2011 alkuun mennessä suunnitellut sekä Suomen markkamääräisiä että euromääräisiä juhlarahoja enemmän kuin kukaan muu muotoilija.[2]

Paavilainen on kahdesti voittanut amerikkalaisen World Coin News -lehden kansainvälisen kilpailun. Vuonna 1992 voittoisa oli hänen sotainvalidien juhlarahansa ja vuonna 1994 yleisurheilun EM-kisojen juhlarahansa.[1]

Juhlarahojen ohella Paavilainen on suunnitellut mitaleja eri tilaajille vuoteen 1996 mennessä yhteensä 50 kappaletta. Mitalit voidaan jakaa aiheeltaan ja muotokieleltään kolmeen ryhmään. Ensimmäinen on laaja ryhmä urheilumitaleja. Toisen ryhmän muodostavat muut 1980-luvun, muodoltaan suorakulmaiset ja rakenteellista sommittelua ilmentävät mitalit. 1990-luvun kaarevaa ja aaltoilevaa muotokieltä hyödyntävät mitalit voidaan nähdä kolmantena mitalien ryhmänä.[1]

Kuvia julkisista töistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muuttunut maisema, yhdessä Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 1983, Lapua.[3]
    Muuttunut maisema, yhdessä Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 1983, Lapua.[3]
  • Merelle, Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 1985, Oulu.
    Merelle, Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 1985, Oulu.
  • Kihlaus, 1990, Eura.
    Kihlaus, 1990, Eura.
  • Päivänkierto, yhdessä Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 1990, Pori.
    Päivänkierto, yhdessä Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 1990, Pori.
  • Nuori tuuli, 1990, Rauma.
    Nuori tuuli, 1990, Rauma.
  • Memoria, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 1995, Kankaanpää.[4]
    Memoria, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 1995, Kankaanpää.[4]
  • Aivoni ajattelevi, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 1996, Kankaanpää.[4]
    Aivoni ajattelevi, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 1996, Kankaanpää.[4]
  • Hyrrä, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 1997, Kankaanpää.[4]
    Hyrrä, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 1997, Kankaanpää.[4]
  • Äideille, 1997, Kokemäki.
    Äideille, 1997, Kokemäki.
  • Kotirintaman sankareille, 1998, Kauhajoki.[5]
    Kotirintaman sankareille, 1998, Kauhajoki.[5]
  • Mesikämmen ja havununna, 1999, Rauma.
    Mesikämmen ja havununna, 1999, Rauma.
  • Olympia-aukion laatta, 2002, Tampere.
    Olympia-aukion laatta, 2002, Tampere.
  • Haitarijazz, suihkukaivoveistos, yhdessä Pertti Mäkisen ja Ossi Somman kanssa, 2003, Kouvola.
    Haitarijazz, suihkukaivoveistos, yhdessä Pertti Mäkisen ja Ossi Somman kanssa, 2003, Kouvola.
  • Rauhankyyhky, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 2006, Kankaanpää.[4]
    Rauhankyyhky, yhdessä Pertti Mäkisen kanssa, 2006, Kankaanpää.[4]
  • Oopperan käärme (Opera Ophidia), yhdessä Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 2020 (2000), Kankaanpää.[6][7]
    Oopperan käärme (Opera Ophidia), yhdessä Ossi Somman ja Pertti Mäkisen kanssa, 2020 (2000), Kankaanpää.[6][7]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavilaisen avopuoliso on kuvataiteilija Eija Suneli. Hänellä on kaksi lasta.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Reijo Paavilainen - Kuvanveistäjä. (Porin taidemuseon julkaisuja 35) Painohäme Oy, 1996.
  2. ↑ Juhlarahat Suomen Rahapaja. Arkistoitu 4.6.2010. Viitattu 13.1.2011.
  3. ↑ Paavilainen, Reijo: Reijo Paavilainen CV Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 30.8.2021.
  4. ↑ a b c d Taidekehä (s. 7, 11, 16 ja 33) 2013. Kankaanpään kaupunki. Arkistoitu 23.10.2018. Viitattu 10.10.2025.
  5. ↑ Patsaat Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 27.1.2012. Viitattu 14.10.2025.
  6. ↑ Pukkila, Tapio: Töölönlahden kivikäärme muuttaa Helsingistä Kankaanpäähän 16.6.2020. Yle. Viitattu 13.10.2025.
  7. ↑ Termonen, Tapio: Helsinkiläisiä ilahduttanut Oopperan käärme -taideteos on nyt uudessa kodissaan Kankaanpäässä 19.6.2020. Yle. Viitattu 13.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reijo_Paavilainen&oldid=23625235”