Jarl Eklund
Jarl Eklund (20. helmikuuta 1876 Kirkkonummi – 30. elokuuta 1962 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti.[2]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eklundin vanhemmat olivat juristi, tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Viktor Eklund ja Karolina Maria Vilhelmina Oelze. Hänen puolisonsa vuodesta 1893 oli Margareta Gesellius (k. 1911) ja vuodesta 1912 Martha Magdalena von Wendt.[2] Eklund valmistui arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä opistosta vuonna 1899. Hän työskenteli ensin Gustaf Nyströmin ja Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimistoissa sekä yleisten rakennusten ylihallituksessa kunnes vuonna 1905 perusti oman arkkitehtitoimiston.[3]
Eklundin suunnittelemia rakennuksia ja kohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eklundin suunnittelutuotanto käsittää pääasiassa teollisuusrakennuksia, kartanoita ja yksityisiä asuintaloja.[3]
Helsingissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
- Kasarmikatu 38, Helsinki 1908
- Ehrensvärdintie 3, Helsinki – 1911[4]
- Engelinaukio 8, Helsinki – 1914
- Armfeltintie 8, Helsinki – 1917
- Itäinen puistotie 15, Helsinki – 1918[5]
- Merimiehenkatu 29, Helsinki – 1923
- Stenbäckinkatu 26 – Lastenlinnantie 15, Helsinki – 1927[6]
- Taidehalli, Nervanderinkatu 3 – 1928, Hilding Ekelundin kanssa
- Kalastajatorppa, Helsinki Munkkiniemi – 1936
- Vuorikatu 20, Helsinki – 1938
- Merimiehenkatu 34, Helsinki – 1951
Muualla Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ranuan kirkko – 1914
- Rilaxholmin kartano, Kirkkonummi – 1910-lukulähde?
- Oitbackan kartanon hevostalli, Kirkkonummi – 1912 [8]
- Hirvihaaran kartano, Mäntsälä – 1918[9]
- Pyynikinlinna, Tampere – 1924 [10]
- Finlaysonin voimalaitos, Tampere – 1926
- Useita Kemi Oy:n tehdasrakennuksia ja tehdasalueen toimistorakennuksia, Kemi – 1926–1928[11]
- Saaren kartano, Mäntsälä, 1930
- Porin Konepajan teollisuusrakennuksia – 1930-luku
- Laukonhelmen julkisivun uudistaminen, Tampere 1934
- Westendin tennishalli, Espoo 1935
- Erikstorpin huvila Pihlavan huvila-alueella 1937
- Honkahovi, Mänttä 1938
- Anolan kartanon päärakennus 1937–1938
- Kolsin voimalaitos 1940
- Tyrvään voimalaitos 1946
- Villateollisuuden muistomerkki, Hyvinkää, 1956
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jarl Eklund kuollut. Helsingin Sanomat, 1.9.1962, s. 12.
- 1 2 Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 107. Viitattu 24.1.2021.
- 1 2 Jarl Eklund Suomen rakennustaiteen museo. Arkistoitu 18.2.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
- ↑ Jarl Eklund Korttelit.fi. Arkistoitu 17.6.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
- ↑ Eric Sundström: Itäinen Kaivopuisto 8 B (nykyään Itäinen Puistotie 15). Finna. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.10.2025.
- ↑ Taka-Töölö Kortteli 517 Helsingin Sanomat. 19.5.1995. Viitattu 14.10.2020.
- ↑ Villateollisuuden muistomerkki (Ossian Donnerin obeliski) Hyvinkään kaupunki. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Oitbackan kartano oitbackagard.com. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Historiaa - Kartanot Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.1.2009. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
- ↑ Pyynikinlinna Opasmedia. Arkistoitu 9.4.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
- ↑ Matala, Heikki: Jatuli XVI:Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 384-385. Kemi: Pohjolan Sanomat, 1977.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jarl Eklund Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
