Westendin tennishalli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Westendin tennishalli.

Westendin tennishalli oli Espoossa Westendin kaupunginosassa toiminut tenniskeskus. Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema tennishalli valmistui vuonna 1935. Sen rakennuttajana toimi Westendin alueen omistanut Hagalundin kartanon isäntä ja tenniksen olympiaedustaja Arne Grahn.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westendin tennishallissa oli kaksi sisäkenttää ja sen ympäristössä kahdeksan massapintaista ulkokenttää. Hallissa oli myös toimistotiloja, majoitus- ja kerhohuoneita sekä ravintola.[1] Sen yhteyteen perustettiin vuonna 1937 ruotsinkielinen tennisseura Westend Tennis Stadion Klubb.[2]

Alkuperäinen toiminta tennishallissa jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Vuonna 1949 Grahn möi sen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle, joka käytti hallia koulutustilana. Vuonna 1952 se toimi Helsingin olympialaisten näyttämönä, jolloin hallissa järjestettiin kisojen miekkailukilpailut. Olympialaisten jälkeen halli palautui jälleen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa aina 1960-luvun puoliväliin saakka.[1] Viimeisinä vuosinaan se palveli kouluna, kunnes rakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1967.[3]

Juutalaisten pelaajien erottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1939 tennishallissa toiminut Westend Tennis Stadion Klubb erotti jäsenyydestään kuusi juutalaistaustaista pelaajaa. Heidän joukossaan olivat muun muassa Jack S. Kotschack sekä Turkisliike Grünsteinin omistaja Boris Grünstein. Tapauksesta uutisoitiin Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa.[4]

Seuran hallitus päätti juutalaisten erottamisesta toukokuussa 1939. Perusteluina käytettiin heidän rästissä olleita jäsenmaksujaan, vaikka syy oli todellisuudessa antisemitismi. Jäsenmaksuja ei ollut milloinkaan edes aktiivisesti kerätty, lisäksi laiminlyöneitä oli yli 121, mutta heistä erotettiin vain juutalaistaustaiset. Hallituksen puheenjohtajana erottamisesta oli päättämässä Arne Grahn, jäsenenä oli muun muassa entinen pikajuoksun olympiaedustaja Erik Åström.[4] Arbetarbladet kirjoitti omiin lähteisiinsä nojaten, että seuran hallituksessa oli keskusteltu myös muiden "ei-arjalaisten" erottamisesta. Westend TSK:lla oli 1930-luvulla läheiset yhteydet Saksaan, seurassa vaikutti muun muassa sieltä palkattuja valmentajia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Olympialaisten kisapaikat Helsingin kaupunki. Viitattu 26.4.2013.
  2. a b Judar fick inte vara med i finlandssvenska klubbar 5.10.2013. Hufvudstadsbladet. Viitattu 6.12.2013.
  3. Tapiola 1960-luvulla Viitattu 26.4.2013.
  4. a b Muir, Simo & Worthen, Hana: "Finland's Holocaust: Silences of History" (s. 136-145). ISBN 978-11-37302-64-9. Viitattu 6.12.2013.