Miekkailu kesäolympialaisissa 1952

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsingin kesäolympialaisissa 1952 miekkailussa kilpailtiin seitsemässä lajissa. Miehet kilpailivat sekä henkilökohtaisessa kilpailussa että joukkuekilpailussa kalvalla, säilällä ja floretilla. Naiset kilpailivat ainoastaan henkilökohtaisessa kilpailussa floretilla.

Miekkailumitaleista kilpailtiin 12 päivän ajan Espoon Westendin tennishallissa. Kilpailuihin osallistui 250 miestä ja 37 naista 32 maasta. Unkari, Ranska ja Italia olivat hallitsivet maat, sillä kaikki kultamitalit menivät näihin valtioihin.[1]

Kilpailutapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Floretin joukkuekilpailussa Ranska ja Italia olivat ylivoimaisia. Ranskalle meni lajin mestaruus.[1] Kaikki finalistit olivat mukana myös henkilökohtaisessa kilpailussa, jonka voitti Ranskan Christian d’Oriola[2].

Kalvassa ranskalaiset epäonnistuivat yllättäen todella pahasti. Lontoon mestaruuttaan puolustaneet ranskalaiset tippuivat joukkuekilpailussa jo toisella kierroksella, eikä henkilökohtaisessa kilpailussa yksikään ranskalainen yltänyt finaalikierroksille. Italia voitti joukkuekilpailun ja henkilökohtaisen kilpailun ykkönen oli Edoardo Mangiarotti, joka oli ollut floretissakin toisena. Edoardon veli Dario sijoittui kalvassa hopealle.[2]

Italia haastoi säilässä Unkarin, jota on yrittänyt tiputtaa lajin valtaistuimelta jo neljännesvuosisadan ajan. Helsingissä kilpailu oli tasainen, mutta Unkari otti jälleen joukkuemestaruuden. Henkilökohtaisessa kilpailussa unkarilaiset veivät kolmoisvoiton järjestyksessä Pál Kovács, Aladár Gerevich ja Tibor Berczelly, joka oli ratkaissut joukkuekilpailun.[2]

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten ainoassa lajissa floretissa koettiin yllätys, kun kaksinkertainen olympiavoittaja Unkarin Ilona Elek jätettiin hopealle. Italialainen Irene Camber kaatoi hänet finaalissa. Camber ei ollut yltänyt Lontoossa edes välieräkierroksille, eikä ollut olympialaisten välilläkään erityisesti kunnostautunut. Helsingissä hänet kuitenkin kruunattiin olympiavoittajana.[1]

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji: Kultaa: Hopeaa: Pronssia:
Miesten floretti
tulokset
Christian d’Oriola
 Ranska
Edoardo Mangiarotti
 Italia
Manlio Di Rosa
 Italia
Miesten floretin
joukkuekilpailu
tulokset
 Ranska
Jehan Buhan
Christian d’Oriola
Adrian Rommel
Claude Netter
Jacques Noël
Jacques Lataste
 Italia
Giancarlo Bergamini
Antonio Spallino
Manlio Di Rosa
Giorgio Pellini
Renzo Nostini
Edoardo Mangiarotti
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Endre Tilli
Aladár Gerevich
Endre Palócz
Lajos Maszlay
Tibor Berczelly
József Sákovics
Miesten kalpa
tulokset
Edoardo Mangiarotti
 Italia
Dario Mangiarotti
 Italia
Oswald Zappelli
 Sveitsi
Miesten kalvan
joukkuekilpailu
tulokset
 Italia
Dario Mangiarotti
Edoardo Mangiarotti
Franco Bertinetti
Carlo Pavesi
Giuseppe Delfino
Roberto Battaglia
 Ruotsi
Bengt Ljungquist
Berndt-Otto Rehbinder
Sven Fahlman
Per Carleson
Carl Forssell
Lennart Magnusson
 Sveitsi
Otto Rüfenacht
Paul Meister
Oswald Zappelli
Paul Barth
Willy Fitting
Mario Valota
Miesten säilä
tulokset
Pál Kovács
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Aladár Gerevich
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Tibor Berczelly
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Miesten säilän
joukkuekilpailu
tulokset
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Bertalan Papp
László Rajcsányi
Rudolf Kárpáti
Aladár Gerevich
Pál Kovács
Tibor Berczelly
 Italia
Vincenzo Pinton
Mauro Racca
Roberto Ferrari
Gastone Darè
Renzo Nostini
Giorgio Pellini
 Ranska
Jacques Lefèvre
Jean Laroyenne
Maurice Piot
Jean Levavasseur
Bernard Morel
Jean-François Tournon
Naisten floretti
tulokset
Irene Camber
 Italia
Ilona Elek
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Karen Lachmann
 Tanska
Tilastojen lähde: [3]

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitus Maa Kulta Hopea Pronssi Mitalien määrä
1.  Italia 3 4 1 8
2. Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari 2 2 2 6
3.  Ranska 2 0 1 3
4.  Ruotsi 0 1 0 1
5.  Sveitsi 0 0 2 2
6.  Tanska 0 0 1 1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad. Porvoo: WSOY, 1955. Official Olympic Reports (pdf). (englanniksi)
  • Wickström, Mika: Helsinki 1952. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 2002. ISBN 951-97773-8-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s.471
  2. a b c Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s.472
  3. Wickström, Mika: Helsinki 1952, s. 180-181