Ammunta kesäolympialaisissa 1952

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsingin kesäolympialaisissa 1952 Ammunta oli mukana kymmenettä kertaa olympiatasolla. Helsingissä ammunnassa kilpailtiin seitsemässä eri lajissa.

Kilpailuihin osallistui ennätykselliset 218 ampujaa 44 maasta. Malmin ampumaradan vaikeista tuuliolosuhteista huolimatta kilpailut olivat korkeatasoiset, sillä Helsingissä ammuttiin muutama maailmanennätyskin.[1]

Ammuntaa on pidetty yleensä kokeneempien urheilijoiden lajina, mutta Helsingissä moni nuori urheilija oli palkintopallilla. Haulikkoammunnan voitti vasta 17-vuotias kanadalainen George Genereux ja tämän ikätoveri Szilard Kun oli hopealla kuvioammunnassa. Vapaakiväärin voittaja Anatoli Bogdanov oli hänkin vasta 20-vuotias.[1]

Kilpailutapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Helsingin ammunnan kultamitalisti oli yhdysvaltalainen Huelet Benner vapaapistoolissa[1]. Vain kaksi viikkoa aikaisemmin maailmanmestaruuden voittanut ja Lontoon olympialaisten voittoa puolustanut ruotsalainen Torsten Ullman jäi vasta kuudenneksi kymmenen pisteen päähän Benneristä. Haulikkoammunnassa yllätysvoittajaksi nousi viimeisten 25 kiekon aikana kanadalainen George Genereux, joka ampui alas kaikki 25 kiekkoa. Ennen viimeistä sarjaa johtanut ruotsalainen Hans Liljedahl sai alas vain 21 kiekkoa ja putosi kolmanneksi. Tämän maanmies Knut Holmqvist oli vielä tasoissa Genereux'n kanssa toiseksi viimeisellä kiekolla, mutta ammuttuaan hudin Holmqvist jäi hopealle.[2]

Vapaakiväärissä Sveitsin Robert Bürchler oli paras sekä makuu- että polviasennolta, mutta jäi yhteistuloksissa Neuvostoliiton Anatoli Bogdanovin taakse toiseksi. Bogdanov oli pystyasennossa omaa luokkaansa ja voitti Bürchlerin yhteistuloksissa kolmella pisteellä.[3] Vapaapistoolin kuvioammuntaa johti ensimmäisen päivän jälkeen yhdysvaltalainen William McMillan ja Lontoossa neljä vuotta sitten kultaa voittanut Unkarin Károly Takács oli viidentenä kolmen pisteen päässä. Toisena päivänä Takács kuitenkin oli kärkiampujista varmin ja nousi kullalle. Toinen unkarilainen Szilard Kun oli toisen päivän paras ja nousi jaetulle toiselle sijalle Romanian Gheorghe Lichiardopolin kanssa. Kun voitti hopeamitalin toisen lisäammunnan jälkeen.[3]

Hirviammunnassa oli vähiten osallistuja ja sen voitti selvästi norjalainen maailmanmestari John Larsen. Pienoiskiväärin makuuammunnassa Romanian Iosif Sîrbu ja Neuvostoliiton Boris Andrejev ampuivat täyden 400 pisteen tuloksen. Romanialainen voitti kultaa, sillä hänen laukauksistaan 33 osui sisimpään renkaaseen, kun Andrejevin laukauksista sinne osui 28.[3]

Pienoiskiväärin makuuammunnasta lähdettiin kilpailemaan asentojen kokonaiskilpailun voitosta. Polvelta suomalainen Vilho Ylönen ampui maailmanennätyksen 394 ja siirtyi kärkeen kokonaistilastoissa. Pystyasennossa norjalainen Erling Asbjørn Kongshaug nousi tasapisteisiin.[3] Kongshaugin voitti varmistui vasta tunnin kestäneen tarkastuslaskennan jälkeen. Yleisradiossa ehdittiin soittamaan jo Porilaisten marssi Ylösen voiton kunniaksi. Lontoossa ja neljä vuotta myöhemmin Melbournessa Ylönen olisi voittanut suuremmalla kymppien määrällä. Helsingissä voiton ratkaisi kuitenkin napakymppien määrä, joka oli Kongshaugilla suurempi.[2]

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji: Kultaa: Hopeaa: Pronssia:
100 m hirvi,
kerta- ja parilaukaukset
John Larsen
Norjan lippu Norja
413 Per Olof Sköldberg
Ruotsin lippu Ruotsi
409 Tauno V. Mäki
Suomen lippu Suomi
407
25 m kuvioammunta Károly Takács
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
579 Szilárd Kun
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
578 Gheorghe Lichiardopol
Romanian vuosina 1948–1952 käytössä ollut lippu. Romania 
578
50 m vapaapistooli Huelet Leo Benner
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Yhdysvallat
553 Ángel León Gozalo
Flag of Spain (1945–1977).svg Espanja
550 Ambrus Balogh
Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
549
50 m pienoiskivääri,
makuu
Iosif Sîrbu
Romanian vuosina 1948–1952 käytössä ollut lippu. Romania 
400 Boris Andrejev
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
400 Arthur Jackson
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Yhdysvallat
399
50 m pienoiskivääri,
asennot
Erling Asbjørn Kongshaug
Norjan lippu Norja
1164 Vilho Ylönen
Suomen lippu Suomi
1164 Boris Andrejev
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
1163
300 m vapaakivääri,
asennot
Anatoli Bogdanov
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
1123 Robert Burchler
Sveitsin lippu Sveitsi
1120 Lev Vainštein
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
1109
Haulikko George Genereux
Kanada
192 Knut Holmqvist
Ruotsin lippu Ruotsi
191 Hans Liljedahl
Ruotsin lippu Ruotsi
190

Mitalitilasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1. Norjan lippu Norja 2 0 0 2
2. Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto 1 1 2 4
3. Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari 1 1 1 3
4. Romanian vuosina 1948–1952 käytössä ollut lippu. Romania  1 0 1 2
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Yhdysvallat 1 0 1 2
6. Kanada 1 0 0 1
7. Ruotsin lippu Ruotsi 0 2 1 3
8. Suomen lippu Suomi 0 1 1 2
9. Flag of Spain (1945–1977).svg Espanja 0 1 0 1
Sveitsin lippu Sveitsi 0 1 0 1


Suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi: Laji: Tulos: Sijoitus:
Konrad Huber Haulikko 188 5.
Veli-Jussi Hölsö 25 m kuvioammunta 566 14.
Pauli Janhonen 300 m vapaakivääri,
asennot
1077 12.
Klaus Lahti 50 m vapaapistooli 541 7.
Kullervo Leskinen 50 m pienoiskivääri,
makuu
398 7.
50 m pienoiskivääri,
asennot
1157 8.
Pentti Linnosvuo 25 m kuvioammunta 577 5.
Yrjö Miettinen 100 m hirvi,
kerta- ja
parilaukaukset
392 6.
Tauno V. Mäki 100 m hirvi,
kerta- ja
parilaukaukset
407 3.
Sven-Erik Rosenlew Haulikko 168 29.
Oiva Tylli 50 m vapaapistooli 535 10.
Vilho Ylönen 50 m pienoiskivääri,
asennot
1164 2.
300 m vapaakivääri,
asennot
1107 5.
50 m pienoiskivääri,
makuu
397 11.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  • Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad. Porvoo: WSOY, 1955. Official Olympic Reports (pdf). (englanniksi)
  • Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset: Helsinki 1952. Helsinki: Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6108-2.
  • Wickström, Mika: Helsinki 1952. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 2002. ISBN 951-97773-8-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s.454
  2. a b Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 166
  3. a b c d Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s.455