Floretti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Floretti (ransk. Fleuret) on urheilulaji, jossa otellaan yksi vastaan yksi floretti nimisellä miekalla. Floretti on pistomiekka, joten sillä saa pisteen ainoastaan pistämällä vastustajaa. Kahdesta muusta miekkailun olympialaislajista myös kalpa on pistomiekka kun taas säilä on lyömämiekka.

Floretin hyväksytty osuma-alue ja valmiusasento.

Floretin sallittu osuma-alue on vastustajan torso. Ottelualue on muiden lajien tapaan 14 x 1,5–2 metrin suuruinen.

Jos osuma osuu muualle kuin osuma-alueelle, ottelu keskeytetään, mutta pistettä ei anneta. Florettimiekkailussa on käytössä etuoikeussääntö. Etuoikeuden voi saada hyökkäämällä ensin tai torjumalla vastustajan hyökkäyksen. Jos kumpikin miekkailija osuu samanaikaisesti toisiinsa, niin pisteen saa miekkailija, jolla oli etuoikeus. Jos kumpikin miekkailija aloitti hyökkäyksen samanaikaisesti, pistettä ei anneta kummallekaan. Jos torjuntaan käytetään vapaata kättä, tuomitaan vastustajalle yksi piste.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana floretti tulee ranskan kielen sanasta refouler. Floretti kehitettiin Ludvig XIV:n hovissa 1600-luvulla. Se oli aikaisempia aseita kevyempänä sopivampi miekkailun harjoitteluun ja sen päässä oli terävän kärjen sijasta nuppi. Samoin se oli lyhyempi kuin nykyään käytetty floretti. Floretti oli mukana ensimmäisissä moderneissa olympialaisissa Ateenassa 1896. Vain vuoden 1908 Lontoon olympialaisissa florettimiekkailu ei ole ollut mukana olympialaisissa. Naiset ovat saaneet osallistua olympialaisissa miekkailuun Pariisin olympialaisista 1924 lähiten. Vuonna 1955 esiteltiin sähköinen pistelasku florettimiekkailuun.[4][5][6][7]

Miekka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Floretti, jossa on italialainen kahva.

Floretti on hyvin ohut ja kevyt pistomiekka, jota on alun perin käytetty miekkailun harjoittelemisessa.

Floretteja saa sekä ilman sähköä tai sähköistettynä. Ilman sähköä olevia miekkoja käytetään lähinnä harjoittelussa. Useat kilpailut vaativat miekkailijoiden käyttävän sähköistettyjä miekkoja. Floretin maksimipaino on 500 grammaa ja maksimipituus 110 cm. Terän pituus saa olla korkeintaan 90 cm. Terän reunat ovat pyöristetty, jotta sillä ei voida leikata tai viiltää. Otellessa terän pitää olla mahdollisimman suora: yhden senttimetrin käyryys sallitaan. Miekan kuuluu joustaa 5,5-9,5 cm, kun 3 cm päähän nupista laitetaan 200 gramman paino. Terän päässä olevan kokillin halkaisija on 12 cm. Jotta miekan kärjessä oleva nuppi painuu pohjaa, vaadittava massa pitää olla 500 g (5 N).[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aselajit Habda. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  2. BOOK 1. TECHNICAL RULES FIE. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  3. t.120. Table of Offences and Penalties FIE. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  4. Six, Gérard: Fencing History – Brief history of a technique, of a science, an art, a sport and (or) a method of education FIE. Viitattu 23.1.2008. (englanniksi)
  5. The History of the Foil Highams Park Fencing Club. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  6. 1896 - Fencing history FIE. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  7. 1955-1956 - Fencing history FIE. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  8. BOOK 3. MATERIAL RULES FIE. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)