Arne Grahn

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arne Wilhelm Grahn (22. tammikuuta 1902 Helsinki21. marraskuuta 1989 Helsinki[1]) oli suomalainen tennispelaaja ja lääketieteen tohtori. Hänet tunnetaan myös Hagalundin kartanon omistajana sekä Espoon Westendin kaupunginosan ”isänä”, joka vaikutti suuresti muun muassa Otaniemen ja Tapiolan syntyvaiheisiin.

Tennisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenniksessä Grahn edusti Suomea vuoden 1924 Pariisin kesäolympialaisissa. Kaksinpelissä hän putosi jo avauskierroksella, mutta nelinpelissä Grahn eteni luovutusvoitolla toiselle kierrokselle yhdessä parinsa Ernst Schybergsonin kanssa.[1] Davis Cupissa hän oli mukana Suomen joukkueessa vuosina 1928–1931 ja 1933. Grahn pelasi Davis Cupissa yhteensä 18 ottelua ja voitti niistä viisi.[2] Suomen mestaruuksia hän saavutti yli 40 vuosien 1920 ja 1947 välillä.[3]

Saavutukset tenniksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkokentillä:

  • Kaksinpelin SM-kultaa (9): 1923–1928, 1933–1935[4]
  • Nelinpelin SM-kultaa (10): 1920, 1923–1926, 1928, 1933–1935, 1938[4]
  • Sekanelinpelin SM-kultaa (7): 1924–1928, 1938, 1945[4]

Sisäkentillä:

  • Kaksinpelin SM-kultaa (8): 1924–1925, 1927–1930, 1933–1934[5]
  • Nelinpelin SM-kultaa (6): 1924–1925, 1927–1930[5]
  • Sekanelinpelin SM-kultaa (3): 1925, 1927, 1947[5]

Grahn kartanonomistajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoossa sijaitsevan Hagalundin kartanon Grahn peri 20-vuotiaana Sinebrychoffin sukuun avioliiton kautta kuuluneelta tädiltään Fanny Sinebrychoffilta. 1930-luvun alussa Grahn avioitui ja asettui puolisonsa kanssa asumaan kartanoon. Grahn loi itselleen aikojen kuluessa suuren omaisuuden myymällä kartanon maita kasvavalle Espoon kauppalalle.[6]

Vuonna 1933 hän alkoi suunnitella Westendin huvilakaupunginosaa ja palkkasi sen suunnittelijaksi arkkitehti Ragnar Gustafssonin. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui Grahnin rakennuttama Westendin tennishalli, joka toimi muun muassa Helsingin olympialaisten kilpailupaikkana.[7] Lisäksi Hagalundin kartanon alueille kaavoitettiin muun muassa Tapiolan kaupunginosa, jonka ensimmäisen suunnitelman teki arkkitehti Otto-Iivari Meurman Grahnin tilauksesta vuonna 1945.[8] Myös osa Teknillistä korkeakoulua ja sen kampusaluetta rakennettiin Grahnin omistuksessa olleille Af Forselles -suvun perintömaille.[6]

Grahn muutti pois Hagalundista vuonna 1949 ja asettui ostamaansa Niemenkylän kartanoon Vihtiin, jossa hän viljeli maata sekä harrasti muun muassa suomenhevosten jalostusta. Grahnin perheen omistuksessa nykyäänkin oleva Niemenkylän kartano tunnetaan edelleen ravihevosten kasvattajana.[9] Espoon Hakalehdon asuinalueella sijaitsevat hänen mukaansa nimetyt Arne Grahnin puistotie sekä Tenniskuninkaanpolku.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sports-Reference. Viitattu 26.4.2013.
  2. Davis Cup player profile. Viitattu 26.4.2013.
  3. Suomen Tennisliitto – Suomen mestarit vuodesta 1912. Viitattu 26.4.2013.
  4. a b c Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 364–365. Otava, 1970.
  5. a b c Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 366–367. Otava, 1970.
  6. a b Espoon perinneyhdistys Aurora. Viitattu 26.4.2013.
  7. Katsaus Westendin historiaan. Viitattu 26.4.2013.
  8. Arkkitehtuurimuseo – Tapiolan puutarhakaupunki. Viitattu 26.4.2013.
  9. Niemenkylän kartanon kotisivut. Viitattu 26.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]