Jack S. Kotschack

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jack S. Kotschack vuonna 1962 takanaan Radio Nordin lähetysalus M/S Bon Jour.

Jack Salomon Kotschack (oik. Salomon Kotzjak, 20. tammikuuta 1915 Helsinki8. joulukuuta 1988 Cannes[1]) oli suomenruotsalainen liikemies ja elokuvatuottaja, joka vaikutti suurimman osan elämästään Ruotsissa. Hänet tunnetaan parhaiten 1960-luvun alussa Itämerellä toimineen Radio Nord -merirosvoradion perustajana.[2]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenjuutalaiseen perheeseen syntynyt Kotschack vietti lapsuutensa Helsingin Töölössä.[3] Hän opiskeli ylioppilaaksi kirjoitettuaan Englannissa Herne Bay Collegessa vuosina 1932–1934 sekä Svenska handelshögskolanissa 1934–1935.[4] Kotschack oli innokas urheilija, joka pelasi tennistä, jääpalloa Helsingin Makkabin riveissä sekä harrasti nyrkkeilyä.[5] Tenniksessä hän kuului Suomen parhaimmistoon ja voitti muun muassa Helsingin piirinmestaruuden vuonna 1937.[1] Kotschack oli yksi kuudesta juutalaispelaajasta, jotka toukokuussa 1939 erotettiin Westendin tenniskerhosta antisemitismin vuoksi. Tekosyynä käytettiin seuran jäsenmaksujen laiminlyöntiä, mutta yhteensä yli sadasta maksamatta jättäneestä erotettiin ainoastaan juutalaistaustaiset.[6]

Kotschack oli mukana talvisodassa, jossa hän haavoittui jalkaan, sekä myöhemmin jatkosodassa niin sanotun Sinisen prikaatin riveissä.[7] Vuonna 1944 Kotschack pakeni Ruotsiin; ilmeisesti hän pelkäsi juutalaisuutensa takia joutuvansa hankaluuksiin, koska oli lomallaan joutunut tappeluun saksalaisen upseerin kanssa helsinkiläisessä ravintolassa.[5][6] Kotschack toimi aluksi myyntitehtävissä Eskilstunassa[4] ja sai myöhemmin työpaikan elokuvayhtiö Svea Filmin mainospäällikkönä mentyään naimisiin yhtiön johtajan tyttären kanssa.[7][8]

Svea Film ja Radio Nord[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotschack tuotti 1950-luvulla Svea Filmille kolme elokuvaa, muun muassa Mika Waltarin romaaniin pohjautuvan Ei huomispäivää vuonna 1957.[9] Filmiyhtiössä työskennellessään Kotschack tutustui amerikkalaiseen liikemieheen Gordon McLendoniin, jonka omisti Yhdysvalloissa suurimman lain salliman määrän radioasemia ja halusi laajentaa toimintaansa Eurooppaan. McLendon oli kiinnostunut erityisesti Pohjois-Eurooppaan syntyneistä piraattiradioista.[8]

Radio Nord aloitti lähetyksensä maaliskuussa 1961 Tukholman edustalta Ruotsin aluevesirajojen ulkopuolelta. McLendonin rahoittaman ja Kotschackin johtaman radioaseman tarkoituksena oli murtaa Pohjoismaissa vallinnut valtiollinen radiomonopoli. Ruotsin lisäksi sen popmusiikkia ja mainoksia sisältäneet lähetykset kuuluivat myös Lounais-Suomessa. Radio Nord ehti toimia vain vajaan puolentoista vuoden ajan ennen kuin se kiellettiin Pohjoismaiden neuvoston määräämän uuden lain nojalla. Suuren suosion saavuttanut piraattiradio vaikutti kuitenkin sekä Ruotsin että Suomen yleisradioyhtiöiden ohjelmistoon niin, että ne ottivat mukaan myös kevyen musiikin omissa Melodiradion- ja Sävelradio-ohjelmissaan.[10]

Vuonna 1970 Kotschack julkaisi Radio Nordista kertovan muistelmateoksen. Tennis pysyi hänen harrastuksenaan myös Ruotsissa, Kotschack toimi pitkään paikallisen tenniskerhon puheenjohtajana sekä oli mukana perustamassa Ruotsin tennisveteraanien järjestöä.[11] Jack S. Kotschack kuoli vuonna 1988 Ranskan Cannesissa 73-vuotiaana. Vuonna 2009 ilmestyi hänen poikansa Jan Kotschackin isästään sekä Radio Nordista kertova teos Stick iväg, Jack.[12]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Radio Nord kommer tillbaka (1963)
  • The Radio Nord Story (1970)
  • Handbok i squash: squash raket (1973)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jack Salomon Kotschack Meliza's Genealogy. Viitattu 26.11.2013.
  2. Merirosvoradiot kiellettiin 25.6.2012. Turun Sanomat. Viitattu 27.11.2013.
  3. Du sköna sång Yle Svenska. Viitattu 27.11.2013.
  4. a b Vem är Vem? / Stor-Stockholm 1962 Viitattu 27.11.2013.
  5. a b Personer kring Radio Nord Svenska radioarkivet. Viitattu 27.11.2013.
  6. a b Muir, Simo & Worthen, Hana: "Finland's Holocaust: Silences of History" (s. 136-145). ISBN 978-11-37302-64-9. Viitattu 27.11.2013.
  7. a b Jan Kotschack: Stick iväg, Jack. 27.12.2009. Hufvudstadsbladet. Viitattu 27.11.2013.
  8. a b Radio Nord och kampen mot mediepiraterna 24.1.2010. Dagens Nyheter. Viitattu 27.11.2013.
  9. Jack S. Kotschack Svensk Filmdatabas. Viitattu 27.11.2013.
  10. Radio Nord - liian hyvää liian aikaisin 7.3.2011. Mediamonitori. Viitattu 27.11.2013.
  11. Sveriges Tennisveteraner Viitattu 27.11.2013.
  12. Stick iväg, Jack! Historien om Radio Nord Premium Publishing. Viitattu 27.11.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]