Carl Oscar Malm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl Oscar Malm.

Carl Oscar Malm (12. helmikuuta 1826 Eura8. kesäkuuta 1863 Turku) oli suomalaisen viittomakielen kehittäjä. Hän perusti Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun. Malm oli itsekin kuuro. Hänen kuuroutensa syy on jäänyt tuntemattomaksi.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin perhe oli sivistynyt ja yhteiskunnallisesti valveutunut. Hänen isänsä Anders Gustaf Malm oli Kymenkartanon läänin maaherranvirastossa kanslistina ja lääninviskaalina, äiti oli Katarina Juliana Tandefelt. Malm eli lapsuutensa Euran Askolassa ja Porvoossa vuodesta 1833. Vuonna 1834 Malmin vanhemmat lähettivät pojan tukholmalaiseen kuurojenkouluun (Manilla-koulu) ensin yksityisoppilaaksi ja vuosina 1840–1844 maksavaksi oppilaaksi, ja toimipa hän siellä apuopettajanakin.

Koulu päättyi 16. lokakuuta 1845. Koulumenestyksestä kertoo päästötodistus:

”Kuuromykkä Carl Oscar Malm, joka on syntynyt 12 päivänä helmikuuta 1826 Porvoossa Suomessa, tuli ensin opettaja herra Holzin luo täysihoitolaisena 7. päivänä elokuuta 1834, oli ensin auskultanttina mukana kuuromykkäin oppikursseilla ja muutti sitten maksavana oppilaana 14. päivänä helmikuuta 1840 yllä mainittuun oppilaitokseen. Malmille annetaan se kiitettävä arvosana, että hän koulunkäyntiaikanaan on alati osoittanut siveää, vakaata, hyvää ja jumalanpelkoista käytöstä sekä erinomaista tarkkaavaisuutta, ahkeruutta ja oppivaisuutta, että hänellä on puhdas ja luotettava käsiala, että hän on hankkinut harvinaisen taidon ruotsin kielen ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa, läpikäynyt jokseenkin laajoja kursseja Ruotsin historiassa ja maantieteessä sekä yleisissä luonnontieteissä, erittäin tähtitieteessä, käsittänyt tärkeimmän yleisestä historiasta ja maantieteestä ja niin ikään läpikäynyt laskuopin ja yksinkertaisimman mittausopin.”

Vuonna 1846 Malm perusti ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen ja hänestä tuli koulun ensimmäinen viittomakielinen opettaja. Alussa koulun toiminta oli kankeaa ja vaivalloista, mutta tammikuussa 1857 kokoontui muutamia Malmin koulusta kiinnostuneita henkilöitä neuvottelemaan koulun tilanteesta. Tämä "johtokunta", johon kuuluivat muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja Carl Henrik Alopaeus, sai kerätyksi varoja koululle ja se pääsi muuttamaan tilavampaan huoneistoon. Saman johtokunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1860 Turkuun Suomen ensimmäinen valtion ylläpitämä kuurojenkoulu. Malm ei itse saanut koulun johtajuutta, koska katsottiin, että johtajan täytyy olla kuuleva. Siten alussa koulun vt. johtajana toimi hänen veljensä Gustaf Emil Malm. Turku ei ottanut Malmia vastaan niin hyvin kuin Porvoo, ja hän tunsikin itsensä ulkopuoliseksi.

Malm oppi Ruotsissa ruotsalaisen viittomakielen, jonka hän toi mukanaan Suomeen. Kuurojenkouluissa opiskelleet kuurot oppivat kielen häneltä ja suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä. Malm osasi viittomakielen lisäksi ruotsia, suomea, saksaa, ranskaa ja englantia.

Malm kuoli 37-vuotiaana vuonna 1863 keuhkotulehdukseen. Kuurojen keskuudessa kerrotaan, että hän olisi saanut sen auttaessaan hevosta ylös joesta. Malm haudattiin Turkuun.

Porvoossa paljastettiin vuonna 1926 Malmin muistopatsas, jonka suunnitteli kuuromykkä kuvanveistäjä J. F. Talvia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harjula, Minna: ”Malm, Carl Oscar (1826–1863)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 447–448. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.
  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 490. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  • Salmi, Eeva – Laakso, Mikko: Maahan lämpimään: Suomen viittomakielisten historia. 2005.
  • Mies myytin takana: Carl Oscar Malm. Kuurojen museo.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]