Hudiksvallin kunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hudiksvallin kunta
vaakuna
vaakuna
Hudiksvall Municipality in Gävleborg County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Hälsingland
Keskustaajama Hudiksvall
Kuntakoodi 2184
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 2 489,05 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 36 975
 – Tiheys 14,9 as./km²









Näkymä Norra Dellenin järvelle Avholmsbergetiltä.
Movikenin masuuni Strömbackan ruukkialueella.
Näsvikenin kylä entisen Forsan maalaiskunnan alueella.
Näkymä Pappelåsilta Bjuråkerin pitäjästä. Kuvan keskellä näkyy Furubergin kylä.

Hudiksvallin kunta (ruots. Hudiksvalls kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hälsinglandiin. Kunnan keskustaajama on Hudiksvall.[3]

Kunnan maapinta-ala on 2 489,05 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 36 975 henkeä (31.12.2015).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 122,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1869 muodostettiin Nianforsin maalaiskunta erottamalla se Arbrån, Njutångerin, Enångerin ja Forsan kunnista. Vuonna 1911 osia Hälsingtunan ja Idenorin maalaiskunnista (mukaan lukien Åvikin taajaväkinen yhdyskunta) liitettiin Hudiksvallin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Hälsingtuna (Hälsingtuna ja Rogsta)
  • Njutånger (Nianfors ja Njutånger)
  • Enånger (ei muutosta)
  • Delsbo (ei muutosta)
  • Bjuråker (Bjuråker ja Norrbo)
  • Forsa (Forsa ja Hög)

Lisäksi loput Idenorista liitettiin Hudiksvallin kaupunkiin. Vuonna 1963 Enånger ja Njutånger yhdistettiin Iggesund-nimiseksi kunnaksi. Lisäksi vuonna 1965 Hälsingtuna liitettiin Hudiksvallin kaupunkiin. Nykyinen Hudiksvallin kunta muodostettiin vuonna 1971, jolloin kaupunki yhdistettiin Bjuråkerin, Delsbon, Forsan ja Iggesundin kanssa.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Hudiksvallin kauppalan vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hudiksvallin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
35 546
1955
  
35 873
1960
  
35 944
1965
  
35 440
1970
  
36 282
1975
  
36 692
1980
  
37 538
1985
  
37 604
1990
  
38 328
1995
  
38 708
2000
  
37 454
2005
  
37 004
2010
  
36 849
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 050 8,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 591 1,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 639 4,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 31 695 85,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 407 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 497 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 788 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 65 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,4 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,7 3,7
  jalostus 28,8 27,4
  palvelut 66,4 67,9
  tuntematon 1,0 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 16 999 16 902
  työpaikkaomavaraisuus 100,6

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 69,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 306 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Hudiksvall 15 015
2 Iggesund 3 362
3 Delsbo 2 192
4 Sörforsa 1 574
5 Näsviken 924
6 Njutånger 885
7 Enånger 642
8 Friggesund 522
9 Hålsjö 214
10 Maln 213

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Sanna on sittemmin kasvanut yhteen Hudiksvallin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Hudiksvallin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Hudiksvalls första valkrets (25 valtuutettua)
  • Hudiksvalls andra valkrets (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hudiksvallin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 3 3 4 5 5 3 5 5 6 5 9 9 7
  Keskustapuolue 17 17 17 14 11 12 10 9 8 10 10 9 8
  Liberaalit 2 3 3 1 5 3 3 2 1 3 2 2 1
  Kristillisdemokraatit 1 1 0 2 1 2 4 2 4 4 2 2 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 3 5 4 3 2 4 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 21 23 24 23 23 21 24 20 20 20 18 19
  Vasemmistopuolue 5 3 4 4 4 4 3 4 8 6 6 5 6
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5
  Muut 1 1 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä[22] 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Hudiksvallin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Hudiksvall-Idenor
  • Hälsingtuna-Rogsta
  • Enånger-Njutånger
  • Delsbo
  • Bjuråker-Norrbo
  • Forsa-Hög

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjuråker
  • Delsbo
  • Enånger
  • Forsa
  • Hudiksvall
  • Hälsingtuna (Tuna)
  • Hög
  • Idenor
  • Nianfors*
  • Njutånger
  • Norrbo
  • Rogsta

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Hudiksvall Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hudiksvallin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hudiksvalls kommun  –  Kuntajaon kehitys käännöstä.