Hoforsin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hoforsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Gästrikland
Keskustaajama Hofors
Kuntakoodi 2104
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 409,95 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 9 570
 – Väestötiheys 23,3 as./km²









Hoforsin kunta (ruots. Hofors kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Gästriklandiin. Kunnan keskustaajama on Hofors.[3]

Kunnan maapinta-ala on 409,95 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 570 henkeä (31.12.2020).[2]

Hoforsissa on ollut metalliteollisuutta 1600-luvulta asti. Hoforsin rautaruukki oli ensimmäinen Gästriklandiin perustettu.[4] Vuodesta 1916 lähtien tehtaan omisti kuulalaakeriyhtiö SKF. Tehdas erikoistui laatuteräksen valmistamiseen, jota tuotettiin 1960-luvun puolivälissä noin 100 000 tonnia vuodessa. Tuolloin kunnan 13 000 asukkaasta 4 300 työskenteli terästehtaassa.[5] Nykyisin tehdas on osa suomalaislähtöistä Ovakoa ja työllisti vuonna 2012 noin 1 200 ihmistä[6].

Kunnassa on tarjolla muun muassa koulutusta lukiotasolle asti, kirjasto ja urheiluhalli sekä pienehkö laskettelukeskus.

Vuonna 2007 kunnassa oli 28,26 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torsåkerin pitäjästä muodostettiin maalaiskunta, kun vuoden 1862 kunnallislait astuivat voimaan. Vuonna 1925 siitä erotettiin Hoforsin maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aluejako ei muuttunut. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Hoforsin ja Torsåkerin maalaiskunnat yhdistettiin nykyiseksi Hoforsin kunnaksi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoforsin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
13 304
1955
  
14 448
1960
  
15 288
1965
  
16 559
1970
  
15 615
1975
  
14 456
1980
  
13 170
1985
  
12 368
1990
  
12 028
1995
  
11 368
2000
  
10 624
2005
  
10 197
2010
  
9 741
2015
  
9 435
2020
  
9 570
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[10]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 272 13,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 319 3,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 668 7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 7 176 76,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 473 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 4,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 752 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 6,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 480 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 40 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 18,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,6 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,2 1,3
  jalostus 44,6 42,9
  palvelut 50,4 52,6
  tuntematon 3,8 3,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 095 4 265
  työpaikkaomavaraisuus 96,0

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 77,8 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 161 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Hofors 6 681
2 Torsåker 899

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]

Luettelossa mainituista taajamista Robertsholm ovat sittemmin kasvanut yhteen Hoforsin taajaman kanssa.[20]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hoforsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 2 2 3 4 3 3 3 3 3 2 4 4 3 3 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 7 6 5 5 5 5 4 3 2 2 2 2 2 2 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 2 1 3 2 2 1 1 2 2 2 2 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 0 2 1 1 0 0 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 2 3 3 1 1 1 0 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 24 25 26 27 26 24 20 21 18 17 14 14 12 10 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 6 6 4 4 4 4 3 4 6 4 3 3 4 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 4 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 1 0 0 0 0 0 0 2 4 3 5 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 41 41 41 41 41 41 35 35 35 31 31 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Hoforsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Hofors
  • Torsåker

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hofors
  • Torsåker

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Hofors Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Ring, Herman A.: ”Hofors Jernverk”, Sveriges industri – dess stormän och befrämjare, Del 3, s. 125. Stockholm: P. B. Eklunds Förlag, 1894–1907. Projekt Runeberg.
  5. Karahka, Helvi: Ruotsin suomalaisseurat littojuhlilla Hoforsissa. Helsingin Sanomat, 21.6.1965, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  6. Lundin, Linda: Storsatsning på Ovako pampigt invigd Arbetarbladet. 19.3.2013. Arkistoitu 23.3.2013. Viitattu 30.7.2023.
  7. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  9. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  11. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.1.2022. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hoforsin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hofors kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.