Veikko Ahtola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Erkki Antero Ahtola (17. heinäkuuta 1918 Nakkila7. elokuuta 1993 Helsinki[1]) oli Paperiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja vahva vaikuttaja SAK:ssa 1950-luvulta 1970-luvun lopulle[1].

Hän työskenteli aluksi osuuskaupassa myymäläapulaisena, mutta seurasi pian isänsä jälkiä ja aloitti ”prässipoikana” eli sylinterin apumiehenä Rosenlewin Porin tehtaalla 1937. Käytyään armeijan hän joutui suoraan talvisotaan. Jatkosodan jälkeen hän pääsi opiskelemaan paperikoneen hoitajaksi.lähde?

Vuonna 1948 hänestä tuli Paperiliiton Porin osaston puheenjohtaja ja seuraavana vuonna liiton valtuuston jäsen. Kun Paperiliiton puheenjohtaja Vihtori Rantanen siirtyi 1954 SAK:hon, hän halusi seuraajakseen Ahtolan. Valinta vahvistettiin tosin vasta vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Ahtola hoiti puheenjohtajan tehtävää vuoteen 1978, jolloin hän jäi eläkkeelle.lähde?

Hän vakiinnutti asemansa yhtenä vaikutusvaltaisista liittojohtajista. Häntä pyydettiin jatkuvasti SAK:n puheenjohtajaksi, mutta hän halusi pysyä Paperiliitossa. Hän kuitenkin suostui SAK:n kolmanneksi puheenjohtajaksi 1974 tukeakseen Pekka Oiviota, joka oli asettanut Ahtolan mukanaolon ehdoksi suostumukselleen SAK:n puheenjohtajaksi Niilo Hämäläisen jälkeen.lähde?

SAK hajosi 1960, ja eronnut osapuoli muodosti kilpailevan Suomen Ammattijärjestön (SAJ). Ahtola piti tarkasti huolta siitä, ettei paperiliitosta siirtynyt väkeä SAJ:n riveihin, ja jyrkkänä kommunismin vastustajana hän onnistui myös taltuttamaan liittonsa kommunistit. Noihin aikoihin paperiteollisuuden merkitys Suomen viennissä kasvoi, mikä nosti Paperiliiton arvostusta SAK:ssa. Tämä vaikutti myös alan palkkauksen kasvuun verrattuna muihin teollisuustyöntekijöihin.lähde?

Ahtolan ensimmäinen neuvottelukumppani työnantajapuolella oli vuorineuvos Juuso Walden, ja hänen jälkeensä Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki.lähde?

SAK:n puheenjohtajaksi valittiin 1966 Niilo Hämäläinen. Hän ryhtyi eheyttämään SAK:ta ja kasvattamaan sen vaikutusvaltaa. Ahtolan ja Hetemäen keskinäiset välit raskaan sarjan sopimuspäättäjinä auttoivat Hämäläistä näissä pyrkimyksissä.lähde?

Ahtolalla oli lukuisia luottamustehtäviä, joista mainittakoon Työtuomioistuimen varajäsenyys, Eläketurvakeskuksen hallituksen, Metsäalan työeläkekassan hallituksen ja Eläke-Varman hallituksen jäsenyydet.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]