Kansanetymologia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansanetymologia on etymologia eli sanan alkuperän selitys, joka ei perustu kielihistorialliseen tutkimukseen vaan jossa kahden äänneasultaan samankaltaisen mutta etymologisesti yhteenkuulumattoman sanan ymmärretään olevan samaa alkuperää.[1] Perinteiset kansanetymologiat ovat osa tarustoa, niitä voidaan muiden kertomusten ohella välittää sukupolvelta toiselle. Toisaalta kansanetymologiat voivat myös olla moderneja ilmiöitä, kuten kaupunkitarinoita.

Monilla paikannimillä on kansanetymologinen selitys. Monissa kertomuksissa paikannimi käsitetään johdokseksi paikan myyttisen perustajan nimestä tai jostain ilmiöstä tai asiasta, joka vaikutti paikan perustamisen aikoihin. Esimerkiksi Norjan kerrotaan saaneen nimensä perustajansa Norr-kuninkaanpojan nimestä, Limingan taas Limmi-jättiläisen nimestä.

Perinteiset, myyttiset kansanetymologiat eivät ole tieteilijöidenkään näkökannalta arvottomia, vaikka ne voivat selittää sanan alkuperän väärin, sillä ne ovat osa arvokasta tarustoa. Ne eivät välttämättä kerro siitä, miten sana on todellisuudessa saanut alkunsa, mutta ne kertovat pikemminkin ihmisestä, siitä millaisia selityksiä ihmiset ovat taipuvaisia antamaan asioille ja sanoille. Kansanetymologiat auttavat osaltaan ymmärtämään, miten ihmiset ennen uskoivat asutuksen, asioiden ja ilmiöiden saaneen alkunsa. Kansanetymologiset käsitykset ovat toisinaan olleet syynä myös sanojen merkityksen muutoksiin.

Esimerkkejä suomen sanojen kansanetymologioista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen kielessä esiintyvä ruotsalais­peräinen lainasana puulaaki (ruots. bolag) tarkoittaa alkujaan yhtiötä yleensä, mutta koska sanan alkuosa on kansan­etymolo­gisesti yhdistetty suomen sanaan puu, sana on kansankielessä tavallisimmin erikoistunut tarkoittamaan nimenomaan puu­tavara­yhtiötä.[2]
  • Nykyajan kansanetymologian mukaan riisitauti on saanut nimensä siitä, että jotkut aasialaiset ovat saaneet tämän puutostaudin syötyään liian yksipuolisesti riisiä. Riisitautisen käyristyneitä luita on jopa verrattu keitettyihin riisijyviin. On tosiseikka, että riisitautia esiintyy, jos ravinto on liian yksipuolisesti riisiä, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sanan alkuperän kanssa. Todellisuudessa riisitautia merkitsevä sana riisi tunnettiin suomen kielessä paljon ennen riisi-viljakasvia, ja näiden täysin erilähtöisten sanojen taivutuksetkin poikkeavat toisistaan täysin. (Tautia tarkoittavan riisi-sanan genetiivi on riiden ja partitiivi riittä, viljaa tarkoittavalla sanalla vastaavat muodot ovat riisin ja riisiä.)
  • Kansanetymologia väittää, että sana peruna on peräisin valtion nimestä Peru.[3] Tämä johtuu kai siitä, että peruna on peräisin Etelä-Amerikasta, missä Peru-niminen valtio todellakin sijaitsee, mutta oikeasti sana peruna on samaa alkuperää kuin sana päärynä (suomenruots. pärun < lat. pirum ’päärynä’) ja tarkoitti vanhassa kielessä päärynää.
  • Nykyään hyvin yleisen kansanetymologian mukaan sana teini olisi lainattu englannin sanasta teen, jolla viitataan 13–19-vuotiaisiin nuoriin ja joka on syntynyt englannin lukusanojen thirteen, fourteen, fifteen, sixteen, seventeen, eighteen ja nineteen (13–19) lopusta. Todellisuudessa suomen sana teini on kuitenkin aivan eri alkuperää (ks. artikkeli teini).
  • Niin kutsuttu vieraspohjainen kansanetymologia syntyy silloin kun vieraan kielen sana ymmärretään virheellisesti: ruots. borsalva ’boorisalva’ > pöytäsalva.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Suuri Ensyklopedia 11, s. 8650 (s.v. kansanetymologia). Helsinki 1982. ISBN 951-1-06892-X
  2. Kulonen, Ulla-Maija: Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja, 2. osa (L–P), s. 445 (s.v. puulaaki). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-717-711-9.
  3. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 905–906 (s.v. peruna). 4. painos. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-27108-7.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.