Johan Reinhold Sahlberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyönteistutkija John Sahlberg ja hänen vaimonsa Mimmi Sahlberg ennen lähtöään yhdistetylle hää- ja tutkimusmatkalle Kuusamoon 1873.

John (Johan) Renhold Sahlberg (6. kesäkuuta 1845 Helsinki8. toukokuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen hyönteistieteilijä. Hän tuli ylioppilaaksi 1865, jonka jälkeen valmistui filosofian kandidaatiksi 1869, eläintieteen dosentiksi 1871 ja tohtoriksi 1880. Vuonna 1883 hänestä tuli hyönteistieteen ylimääräinen professori Helsingin Aleksanterin yliopistoon, ja tässä virassa hän oli eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 1918. Hän toimi myös hyönteismuseon esimiehenä 1883-1918.

Johan meni naimisiin v. 1873 pikkuserkkunsa Augusta Theresia Wilhelmina (Mimmi) Wervingin kanssa, joka oli hänen nuoruutensa ystävä ja erikoistunut kasvitieteeseen. Heille syntyi viisi lasta, joista Unio (s. 1882, vuodesta 1906 Uunio Saalas) oli myös tunnettu hyönteistieteilijä.

Hyönteistutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Sahlbergista voidaan sanoa, että enemmän kuin kukaan muu, hän on edistänyt Suomen hyönteistön tuntemusta. Jo kouluajoista alkaen Johan oli harvinaisen kiinnostunut hyönteisistä. Alkuun hän keräsi hyönteisiä asuinseutunsa Turun ympäristöstä, myöhemmin hän teki hyönteisretkiä eri puolille Suomea. Kiinnostus jatkui koko elämän ajan ja hänestä tulikin aikansa etevin Suomen hyönteisten tuntija. Hän valitsi monesti kesänviettopaikkansakin sillä silmällä, että Suomen hyönteistö tulisi tutkituksi mahdollisimman tarkkaan. Tunnetuin hän oli kovakuoriaisia ja kaskaita koskevista tutkimuksistaan.

Kun Johanin isä Reinhold Ferdinand Sahlberg ja isoisä Carl Reinhold Sahlberg myös olivat keränneet hyönteiskokoelmia, jäivät ne perinnöksi Johanille. Yhdessä Johanin itse keräämän kokoelman kanssa käsittivät ne lopulta noin 200 000 yksilöä ja 25 000–30 000 lajia. Johanin kuoltua se lunastettiin Turun yliopistolle vuonna 1921.

Sahlberg kuvasi tieteelle uusia hyönteislajeja 500, joista 400 oli kovakuoriaisia. Eräs hänen löytämänsä ja kuvaamansa tieteelle uusi kovakuoriaislaji löytyi vuonna 1896 Palestiinasta Betlehemin läheltä niin sanotuilta Salomonin lammikoilta ja sille hän antoi nimen Philhydrus salomonis.

Johan Sahlberg oli tuottelias kirjoittaja. Hän kirjoitti noin 350 julkaisua valtaosin hyönteisistä. Hänen väistöskirjansa koski Suomen ja Skandinavian pikkukaskaita (1871). Hän toimi Societas pro Fauna et Flora Fennica -seurassa ja oli sen sihteeri.

Matkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahlberg teki paljon matkoja Suomeen, lähialueille ja kauemmaksi Eurooppaan ja Aasiaan. Näiltä matkoilta hän myös keräsi arvokkaita hyönteisnäytteitä. Vaikka retket järjestettiin entomologisessa eli hyönteistieteeellisessä tarkoituksessa, hän tutustui retkillä muutenkin paikalliseen elämään, oloihin ja ihmisiin, joista hän kirjoitti matkakertomuksissaan. Hän kirjoitti lukuisia kirjeitä matkoiltaan, joista monet ovat vielä tallella. Useilla matkoilla hänellä oli mukana omia perheenjäseniä tai koko perhekin.

Yhteiskunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahlberg oli vakaumuksellinen kristitty eikä hän kannattanut darwinismia. Hän oli kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä sekä siveellisyys- ja raittiusasioista. Hän oli myös Ylioppilaiden Raittiusyhdistyksen puheenjohtaja ja osallisena perustamassa Nuorten Miesten Kristillistä Yhdistystä (NMKY) (1890).

Matkat aikajärjestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Länsi-Lappi (Norjan rannikolle saakka) (1867)
  • Itä-Karjalan matka (1869)
  • Kuolan Lapin matka (1870)
  • Länsi-Siperian matka (1876)
  • Ruijan ja Lapin matka (1894)
  • I matka Välimeren maihin (1895-1896) (Italia, Kreikka (mm. Korfu), Palestiina, Egypti)
  • Turkestanin matka (1896)
  • II matka Välimeren maihin (1898-1899) (Italia, Kreikka, Tunisia, Algeria)
  • III matka Välimeren maihin (1903-1904) (Balkan, Egypti, Palestiina, Syyria, Vähä-Aasia)
  • IV matka Välimeren maihin (1906) (Dalmatia ja Hertsegovina)

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Öfversigt af Finlands och den Skandinaviska halföns Cicadariae (1871)
  • Enumeratio Coleopterorum Fenniae (1873-1889). 5-osainen Suomen kovakuoriaisten esittely.
  • Bidrag till nordvestra Sibiriens insektfauna. I. Hemiptera. II. Coleoptera (1878–80)
  • Enumeratio Hemipterorum Gymnoceratorum Fenniae (1881)
  • Catalogus Coleopterorum faunae fennicae geographicus (1900).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saalas, Uunio: John Reinhold Sahlberg – hyönteistieteilijä, tutkimusmatkailija ja aatteellisten rientojen edistäjä 1845-1920. Acta Entomologica Fennica 16, 1960.