Arvo Ylinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arvo Albin Johannes Ylinen (5. maaliskuuta 1902 Yläne27. heinäkuuta 1975) oli lentotekniikan ja rakennusstatiikan professori.

Ylisen isä oli herastuomari Juho Ylijaakkola ja äitinsä Sofia Emerentia Uusitalo. Hänen puolisonsa oli lääketieteen lisensiaatti Lea Maria Hietarinta vuodesta 1934, ja heidän lapsiaan ovat Jaakko Ylinen, Maarit Inbar, Juhana Ylinen, Jouni Ylinen.

Arvo Ylinen tuli ylioppilaaksi vuonna 1923 Turun suomenkielisestä lyseosta. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1930 TKK:n Rakennusosastolta arvosanalla "oivallisesti", mikä oli tuolloin hyvin harvinaista. Samana vuonna hän suoritti TKK:n sotateknisen osaston loppututkinnon. Hän opiskeli lentokoneinsinööriksi Charlottenburgin teknillisessä korkeakoulussa eli Berliinin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1930-31. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi TKK:ssa vuonna 1938. Väitös oli ensimmäinen lentokonetekniikan väitös Suomessa.

Ylinen siirtyi Valtion lentokonetehtaan palvelukseen Suomenlinnaan, jossa hän toimi ensin suunnitteluinsinöörinä 1932–1933. Pian hän yleni ja toimi piirustuskonttorin päällikkönä 1933–1934. Hän toimi tehtaan pääkonstruktorina 1934–1937 ja teknillisenä johtajana 1937–1940. Hän oli tehtaan neuvotteleva insinööri 1940–1949. Hän teki opintomatkoja Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Ylisestä tuli ensimmäinen TKK:n lentotekniikan professori vuonna 1940 ja tässä toimessa hän jatkoi vuoteen 1956 asti. Hän toimi sen jälkeen rakennusstatiikan professorina 1956–1967 ja VTT:n Sillanrakennuksen laboratorion johtajana vuodet 1952–1956.

Ylinen toimi MATINEn (Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta) puheenjohtajana sen ensimmäiset 4 vuotta alkaen 1. lokakuuta 1961.

Ylinen sai lukuisia palkintoja ja teki monia julkaisuja. Kirjoista tärkein on Kimmo- ja lujuusoppi I–II, jotka hän teki vuosina 1948–1950. Teoksesta julkaistiin toinen tarkistettu painos 1965–1970.

Hän oli sotilasarvoltaan insinöörieverstiluutnantti.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka kukin on, Otava, Helsinki, 1966.
  • Harri Hirvonen: Tiede isänmaan palveluksessa. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta 1961–2001. Jyväskylä 2001, 124 s.
  • Reino Rissanen, "Valtion lentokonetehdas, sen kehitys ja osuus teknillisen tutkimuksen edistämiseen", Teknillinen aikakauslehti, numero 3, 1966