Huvitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Huvitus on C.R. Sahlbergin 1800-luvulla perustama Yläneen Uudenkartanon kartanon puutarhatila Yläneellä Pöytyällä.

Tila sijaitsee Säkylän Pyhäjärven länsirannalla. Puutarha raivattiin kiviseen metsään Yläneen Uudenkartanon osuudelle Kolvaan metsäpalstasta. Rakennusaikana sinne ei johtanut tietä, vaan matka tehtiin soutaen Yläneen kirkonkylästä. Valmistuessaan 1800-luvun puolivälissä se oli Suomen suurin hedelmätarha. [1] Tilan koko oli 381 hehtaaria, josta metsää oli 308 hehtaaria. Tila työllisti enimmillään kolmisenkymmentä henkilöä. [2][3]

Puutarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvituksen puutarha oli jaettu 4 osaan. Osat olivat Pieni puutarha, Suuri puutarha, Omenisto ja Kirsikkamäki. Omenapuiden lisäksi puutarhoissa kasvatettiin luumu- ja kirsikka- ja päärynäpuita. Hedelmäpuita puutarhassa oli toista tuhatta. Laajin ja tärkein puutarha oli 3,5 hehtaarin kokoinen Omenisto, jossa oli omenapuita yhteensä 120 eri lajiketta. [1] Sahlberg kirjasi puutarhan kasvit luetteloon, jota nykyään säilytetään Turun yliopistossa. Puutarhasta on lähtöisin Huvitus-omenalajike. [4] Sahlbergin kuoltua vuonna 1860 puutarha siirtyi hänen tyttäriensä omistukseen. Tyttäristä Sofia asui koko ikänsä Huvituksella, ja hänen kuoltuaan puutarha siirtyi taas hänen tyttärilleen. Puutarhan loiston päivät olivat kuitenkin tuolloin jo takanapäin. [1]

Tilan uusi käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholistiparantola (1891 – 1937)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutarha-alueelle muodostettiin vuonna 1891 Turva-seuran alkoholistiparantola. Vuodesta 1914 lähtien parantolan omistaja oli Raittiuden Ystävät ry. Se jatkoi toimintaa vuoteen 1937 asti, jolloin parantola siirtyi valtion omistukseen. [5]

Yläneen tyttökoti (1943 – 1978)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1943 alueelle perustettiin Tyttökoti ja se toimi Huvituksessa vuoteen 1978 saakka. Tyttökotiin sijoitettiin 15 – 20-vuotiaita nuoria naisia koko maasta, jotka eivät tulleet toimeen muualla. Se oli ankara ja suljettu laitos. Rikkeistä saattoi joutua eristykseen tai kirjeiden vastaanotto- ja lähetyskieltoon. Kasvatusmuotoina olivat maatilan työt sekä erilaiset ammattikurssit. Tyttökodista pääsi pois ulkopuoliseen koepalvelukseen, jos oli suorittanut tarpeeksi kursseja. Muita vapautuskeinoja olivat avioituminen ja 21 vuoden iän saavuttaminen. 1970-luvulla kasvatusmuodoiksi otettiin virikkeellinen toiminta ja kurittamisesta luovuttiin. [5]

Yläneen koulukoti (1979 – 1994)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1979 oppilaiksi otettiin myös poikia, jolloin nimikin muuttui Yläneen koulukodiksi. Koulukodissa oppilasaines oli edelleen Suomen vaikeinta ja tuli usein muista laitoksista, joissa heitä ei voitu pitää käytöshäiriöiden vuoksi. Valtion säästötoimien vuoksi koulukoti lakkautettiin 1.9.1994. [5]

Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus (1994 – 2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Huvituksesta tuli Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus. Se tarjosi muun muassa lastensuojelullista kuntoutusta psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa oleville lapsiperheille sekä kuntoutusta vaikeavammaiselle lapsille ja nuorille. Keskus työllisti 80 henkilöä. Vuonna 2013 toiminta Huvituksessa loppui ja se siirrettiin Paimion sairaalaan.[6]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvituksen tilalle on etsitty uutta omistajaa. 50 rakennusta käsittävä tila on ollut myynnissä neljän miljoonan euron hinnalla. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Yläneen kotiseutuyhdistys
  2. Forsius, Arno: Alkoholistiparantola Turva saunalahti.fi. lokakuu 2013. Viitattu 27.11.2016.
  3. Ylönen, Aulikki: Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865, s. 610-613. [Pöytyä]: Pöytyän, Oripään ja Yläneen historiatoimikunta, 1969.
  4. Heinonen, Maarit; Antonius, Kristiina; Pihlman, Sirkku; Kinnanen, Hilma; Hartikainen, Merja: Korpelan torpalta koko kansan omenaksi 2/2011. Maaseudun tiede. Viitattu 27.11.2016.
  5. a b c Yläneen koulukodin arkisto
  6. Nagalingam, Devy: Huvitus sulkee ovensa - muutto Paimoon arveluttaa työntekijöitä 10.4.2013. YLE uutiset. Viitattu 27.11.2016.
  7. Jethro esittelee 4 miljoonan euron ökykohteen - oma lentokenttäkin! 16.10.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.11.2016.