Anna Eriksson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Eriksson

Anna Eriksson vuonna 2018.
Anna Eriksson vuonna 2018.

Syntynyt 22. huhtikuuta 1977 (ikä 41)
Rauman mlk
Kotoisin Pyhäranta
Tyylilajit pop, rock
Laulukieli suomi
englanti
Ammatit laulaja, taiteilija
MusicBrainz
Anna Eriksson Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa heinäkuussa 2004.
Anna Eriksson vuonna 2004.

Anna Sofia Eriksson (s. 22. huhtikuuta 1977 Rauman mlk[1]) on suomalainen laulaja ja taiteilija. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluu muun muassa kappaleet ”Kun katsoit minuun” ja ”Kaikista kasvoista”. Eriksson on myyntitilastoissa yksi parhaiten menestyneistä suomalaisista artisteista.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitorata ja kolme albumia (1995–1999)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anna Eriksson tuli tunnetuksi osallistuttuaan vuonna 1995 MTV3:lla esitettyyn Kiitorata-ohjelmaan.[3] Esikoisalbumi Anna Eriksson ilmestyi vuonna 1997. Levyä on myyty yli 81 000 kappaletta eli tuplaplatinaa.[4] Albumilta julkaistiin muun muassa menestyssinglet ”Juliet ja Joonatan” sekä ”Kesä yhdessä”. Esikoislevyn myötä Eriksson palkittiin vuoden naistulokkaan Emma-patsaalla.[5] Hän sai vuonna 1999 myös Sauli Lehtosen muistorahaston kannustusstipendin.lähde?

Jouluksi 1998 Eriksson julkaisi joululevyn Anna joulu, joka ei sijoittunut lainkaan albumilistalle, mutta myi vähitellen kultaa.[4] Seuraavana vuonna julkaistiin kolmas albumi Odota mua, joka sisälsi hitiksi nousseen ”Ilta yöhön kuljettaa” -kappaleen.

Euroviisukarsinnat ja kaksi menestyslevyä (2000–2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Eriksson osallistui euro­viisu­karsintoihin Petri Laaksosen säveltämällä kappaleella ”Oot voimani mun”. Hän sijoittui finaalissa toiseksi häviten voittajalle kolmella pisteellä.[6] Kappale voitti kuitenkin myöhemmin ensimmäisenä suomalaisena kappaleena euroviisufanien OGAE:n OGAE Second Chance Contest -varjokilpailun, jossa valitaan euroviisuista karsiutuneista kappaleista paras.[7]

Vuonna 2001 Erikssonin ”Kun katsoit minuun” -kappale valittiin vuoden 2001 parhaaksi iskelmäksi Iskelmä-radion järjestämässä yleisöäänestyksessä.[8] Yli 57 000 kappaletta myyneen Kun katsoit minuun -albumin myötä Eriksson palkittiin jälleen Emma-palkinnolla, kun hänet valittiin vuoden naisartistiksi.[9]

Marraskuussa 2003 julkaistu Kaikista kasvoista -albumi myi platinaa ja levyn nimikappaleesta tuli yksi Erikssonin tunnetuimmista kappaleista.

Sinusta sinuun ja Ihode (2005–2009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2005 Eriksson piti 16 paikkakunnan konserttikiertueen kymmenvuotistaiteilijajuhlan kunniaksi Sinusta sinuun -albumin ilmestyttyä. Albumia myytiin yli 50 000 kappaletta ja se sisälsi jälleen hiteiksi nousseita kappaleita, muun muassa ”Ei se mennyt niin” -kappaleen. Sinusta sinuun -albumin kappaleista suurin osa on Anna Erikssonin ja Sipe Santapukin tekemiä.[10]

Syksyllä 2007 julkaistiin Erikssonin uran seitsemäs albumi, joka sai nimensä artistin kotipaikan mukaan, Ihode.

Uusi tyyli (2010–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikssonin kahdeksas ja samalla ensimmäinen englanninkielinen studioalbumi Garden of Love julkaistiin 25. helmikuuta 2010. Albumi oli tyyliltään täysin erilainen kuin artistin aiemmat julkaisut. Aiemmin pop-iskelmään luokiteltavaa musiikkia esittänyt artisti siirtyi uudella albumilla henkilökohtaisempaan ja dramaattisempaan ilmaisuun. Kaikki Garden of Love -albumin kappaleet ovat Erikssonin itsensä säveltämiä ja sanoittamia.[11]

Vuonna 2012 Eriksson julkaisi uusimman studioalbuminsa Manan, jonka hän sävelsi, sanoitti ja tuotti itse. Vuonna 2013 Erikssonille myönnettiin Teosto-palkinto, jonka perusteluissa todettiin Mana-levyn olleen ”rohkea pesäero” Erikssonin aiempaan tuotantoon.[12] Mana rikkoi vuonna 2012 kultalevyrajan 14 000 kappaleen myynnillään.[4]

Hän aloitti vuonna 2012 myös Turun Sanomien kolumnistina.[2]

Syyskuussa 2018 Anna Erikssonin ohjaama sekä tuottama kokeellinen elokuva M julkaistaan Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla.[13][14] Eriksson näyttelee elokuvassa pääroolin ja on tehnyt siihen käsikirjoituksen, musiikin, äänisuunnittelun, leikkauksen sekä värimäärittelyn itse. M osallistuu Venetsian elokuvajuhlilla kriitikkojen viikon kilpasarjaan.[15] Aiempina vuosina kyseiseen sarjaan on valittu vain yksi suomalainen elokuva.[16]

Erikssonilla ei ole varmaa aikomusta julkaista enää jatkossa uutta musiikkia sooloartistina. Hän suunnittelee seuraavaksi elokuvan kuvaamista Yhdysvalloissa.[16]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriksson asui lapsena insinöörinä työskennelleen isänsä työn vuoksi Intiassa, Saudi-Arabiassa ja Tansaniassa.[2] Hän on ollut lapsesta saakka innokas laulaja ja esiintyjä. Ulkomailla hän esiintyi monissa lastenjuhlissa, lähetystöjen juhlissa, kirkoissa sekä koulujen juhlissa. Lisäksi hän oli Tansaniassa Moshin kansainvälisen koulun yhtyeen laulusolisti.lähde? Hän harrastaa maalaamista.[17]

Eriksson avioitui 9. elokuuta 2008 valokuvaaja Matti Pyykön kanssa. He saivat pojan toukokuussa 2013[18] ja perhe asuu Uudessakaupungissa.[19]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihoden kansikuva.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. a b c Pallaste, Tuija: Anna Eriksson oli iskelmätaivaan supertähti, mutta kärsi joka hetkestä (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 6.4.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 7.6.2014.
  3. Vesander, Lari: Muistatko vielä tämän laulukisan vuodelta 1995? Savon Sanomat. 4.4.2013. Kuopio: Savon Media Oy. Viitattu 7.6.2014.
  4. a b c Anna Eriksson Musiikkituottajat. Viitattu 16.5.2014.
  5. Emma Gaala – Arkistovuosi 1997 Emma Gaala. Viitattu 7.6.2014.
  6. Kokkola, Susanna: Anna Eriksson: Oot voimani mun Yle Elävä arkisto. 12.4.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 16.5.2014.
  7. OGAE Second Chance Contest 2000 OGAE. Viitattu 7.6.2014.
  8. Kun katsoit minuun on vuoden 2001 paras iskelmä MTV.fi. Viitattu 7.6.2014.
  9. Emma Gaala – Arkistovuosi 2001 Emma Gaala. Viitattu 7.6.2014.
  10. Anna Eriksson - Sinusta sinuun (levyarvio) Soundi.fi. Viitattu 10.8.2014.
  11. Garden of love Fono – Äänitetietokanta. Viitattu 7.6.2014.
  12. Teosto-palkinto Anna Erikssonille ja Matthew Whittallille Yle Uutiset. 10.4.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 7.6.2014.
  13. Mankkinen, Jussi: Mitä yhteistä on Marilyn Monroella, David Lynchillä ja vaarallisella seksuaalisuudella? Anna Erikssonin uudessa elokuvassa näillä kaikilla on oma merkityksensä Yle Uutiset. 18.4.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 29.5.2018.
  14. Typpö, Juho: Anna Eriksson ohjasi rajun feministisen elokuvan, jossa hän esittää Marilyn Monroeta ja jossa alaston nainen ei ole esillä miehen katsetta varten – tällainen on Erikssonin viisi vuotta salassa tekemä ”M” (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 11.5.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.5.2018.
  15. Anderson, Ariston: Venice Critics' Week Lineup Puts Spotlight on Young Global Cinema The Hollywood Reporter. 23.7.2018. Viitattu 24.7.2018. (englanniksi)
  16. a b Vanha-Majamaa, Anton: Anna Erikssonin elokuva valittiin Venetsian kriitikkojen viikon kilpa­sarjaan – Laulaja pohtii nyt, kannattaako uutta musiikkia enää julkaista Helsingin Sanomat. 23.7.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.7.2018.
  17. Rantanen, Kimmo: Anna Eriksson, 40, tekee jättipaluun festarilavoille! Muutti pois Helsingistä, ei omista edes älypuhelinta – tältä iskelmätähti näyttää nyt Ilta-Sanomat. 28.2.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.2.2018.
  18. Anna Eriksson synnytti esikoisensa Ilta-Sanomat. 16.5.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2013.
  19. Hopi, Anna: Anna Eriksson viihtyy pikkukaupungin arjessa: ”Voin mennä likaisissa verkkareissa Lidliin, eikä kukaan tuijota” Iltalehti. 1.3.2018. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]