Edvin Salonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edvin Kustaa Salonen (1. helmikuuta 1912 Kustavi14. syyskuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja.[1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salosen vanhemmat olivat kirvesmies Kustaa Salonen ja Aina Elina Salonen, aiemmin Hagman, ja puoliso vuodesta 1939 Saima Sikanen (k. 1984). Salonen kävi kansakoulun ja opiskeli Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa Leningradissa 1932–1935. Hän oli muurarin apulainen Turussa 1927–1928, Crichton-Vulcanin telakan levysepän apulainen 1928–1930, Helvarin radiotehtaan työkaluviilaaja 1939–1941, Puhelinteollisuus Oy:n työkaluviilaaja 1942–1945 ja Suomen Metallityöväen Liitossa sihteeri 1945–1967 ja toinen puheenjohtaja 1967–1971.[1]

Salonen tuomittiin Turun hovioikeudessa kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta 1930 ja neljäksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta 1935. Hän oli Suomen Kommunistisen Puolueen ammattiyhdistysjaoston jäsen 1945–1972, työneuvoston jäsen 1946–1950 ja hinta- ja palkkaneuvoston jäsen 1948–1951 ja hänellä oli myös useita koti- ja ulkomaisia ammattiyhdistysjärjestöjen luottamustehtäviä. Työtuomioistuimen jäsen Salonen oli 1967–1972.[1][2]

  • Viittavälejä Metallityöväenliiton 75-vuotistaipaleelta, 1974
  • Työaikalainsäädäntö, 1976 (K. Höltän kanssa)
  • Monttöörit: Helsingin sähkömiesten järjestäytymisen historiaa vuodesta 1905, 1994 (I. Kivivuoren kanssa)
  1. a b c Leppänen, Veli-Pekka: Salonen, Edvin (1912–2006) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 19.6.2024.
  2. Ketola, Eino: Toinen puheenjohtaja Edvin Salonen (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 30.9.2006. Viitattu 19.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]