Kustavin kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kustavin kirkko
Kirkko elokuussa 2009
Kirkko elokuussa 2009
Sijainti Kivimaantie 30, Kustavi
Seurakunta Kustavin seurakunta
Rakentamisvuosi 1783
Suunnittelija Johan Höckert
Materiaali puu
Istumapaikkoja 480
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kustavin kirkko on Kustavissa sijaitseva puinen satulakattoinen torniton pitkäkirkko, jonka rakensi Johan Höckert 1783 vanhemman kirkon runkoa korottaen ja sivusakaroilla laajentaen. Kirkon pitkillä sivuilla ovat ristivarsina matalammat sakarat, joista toisessa on eteinen. Myös kirkon länsipäädyssä on eteinen ja itäisen ristivarren pohjoispuolella sakaristo. Sisällä on puuholvikatto, ulkokatto on paanua. Kirkon pinta-ala on 338 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 480 hengelle. Kirkon 14-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1952, ne siirrettiin kirkkoon Raision kirkosta 1969. Kaksiosainen alttaritaulu Pyhä ehtoollinen ja Ristiinaulittu on Jonas Bergmanin 1744 maalaama, saarnatuoli on 1600-luvulta. Erillinen kauttaaltaan paanuilla päällystetty kellotapuli siirrettiin kirkon yhteyteen Kustavin Kunnaraisen kylästä 1793. Kirkkoa on korjattu aiemmin useaan otteeseen, 1876-1879, 1895, 1903, 1921, 1928 ja 1965.[1] Kirkkosalin uusiminen 1876-1879 tehtiin lääninarkkitehti C. J. von Heidekenin ja 1928 lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnitelmien perusteella. Myöhemmin 1988 kirkkorakennusta korjattiin ulkoapäin. Kirkon aitta on kirkkoalueen länsiportilla ja leikkaushuone vuodelta 1929 kirkkomaan pohjoislaidalla. Sankarihaudalla on Jussi Vikaisen suunnittelema patsas. [2]

Kustavin kirkko ympäristöineen kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 159. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  2. Kustavin kirkkoympäristö Museovirasto. Viitattu 17.3.2015.
  3. Kustavin kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.