Turun kaupungintalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun kaupungintalo
Turun kaupungintalo.jpg
Osoite Aurakatu 2
Sijainti Turku
Koordinaatit 60°26′56″N, 22°16′7″E
Valmistumisvuosi 1812
Suunnittelija Charles Bassi
Frans A. Sjöström vuosien 1883-1885 muutokset
Omistaja Turun kaupunki
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Turun kaupungintalo sijaitsee Turussa Aurajoen rannalla, Aurakatu 2:ssa. Vuonna 1874 perustettu[1] Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut kaupungintalossa vuodesta 1885 lähtien.[2]

Seurahuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1812 käyttöön vihityn talon suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Rakennus valmistui alun perin Suomen silloisen pääkaupungin Seurahuoneeksi, hotelli-ravintolaksi, joka oli lajissaan Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen. Päärakennuksen alkuperäinen tyyli oli uusklassismi.[1] Kaupungin kerma vietti ravintolassa railakkaita tanssiaisia ja katseli teatterieristyksiä.[3] Ravintola- ja juhlatilat olivat päärakennuksessa. Majoitus- ja taloustilat olivat aluksi pihasiivissä ja erillisissä paviljongeissa. Niiden tilalle rakennettiin Aurakatu 4:ään siipirakennus, joka valmistui 1861. Sen suunnittelija oli arkkitehti Georg Theodor von Chiewitz.[1]

Seurahuone selvisi täysin vahingoittumattomana Turun palosta 1827. Palossa toimitilansa menettänyt Turun hovioikeus toimi rakennuksen tiloissa vuoteen 1830.[1]

Kaupungintalo, maistraatti ja raastuvanoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

F. A. Sjöströmin suunnittelemaa koristeellista julkisivua.
Kaupungintalon pääsisäänkäynti. Oikealla pihasiipi.

Vuonna 1878 Seurahuoneen toiminta loppui.[1] Syynä oli Kauppatorin laitaan valmistunut uusi Hotelli Phoenix, jonne Seurahuoneen asiakkaat siirtyivät.[4] Kaupunki hankki rakennuksen tontteineen omistukseensa 1878[1] ja alkoi vähitellen siirtää hallintoaan sinne Vanhan Suurtorin varrelta.[1][5]

Arkkitehti Frans A. Sjöström suunnitteli muutoksen, jossa entisestä ”krouvista” tuli uusi ”raatihuone”. Muutostyö tehtiin 1883-1885. Rakennuksen huonejako pysyi lähes entisellään, mutta rakennuksen tyylisuunnaksi muuttui uusrenessanssi. Julkisivuun lisättiin koristeellisia konsoleita, runsaita seinäharkotuksia ja liljanauhoja.[1] Uusi tyylisuunta näkyi myös sisätiloissa tummina voimakkaina väreinä. Toisessa kerroksessa olevan juhlasalin kattoa korotettiin, jonka seurauksena rakennuksen Aurajoen puoleinen päätykolmio poistui, tilalle tuli attika kaiteineen ja kattopaviljonkeineen. Pääsisäänkäynnin eteen lisättiin koristeellinen rautakatos.[1] Sisätiloissa juhlasalin koristeita lisättiin. Juhlasali ja sen lisäke, nykyinen valtuuston yleisölehteri erotettiin toisistaan marmoroidulla pylväsparilla, joiden korinttilaiset kapiteelit on kullattu.[2]

Pääsisäänkäynnin tuulikaappi on lisätty vuoden 1911 korjauksissa, jolloin myös rakennuksen sisätilat maalattiin vaaleiksi.[2]

1921 talon ensimmäiseen kerrokseen muuttivat Turun raastuvanoikeus ja maistraatti. Ensimmäistä kerrosta korjattiin uusiin tarpeisiin, esimerkiksi aulan pylväsrivistöt kaarineen ovat peräisin tuolta ajalta.[2] Ennen maistraattia ja raastuvanoikeutta kaupungintalossa on ollut myös muun muassa kunnallinen huutokauppakamari, lastentarha, koululuokkia ja kauppaliikkeitä.[2]

Valtuusto kokoontui aluksi yleensä toisen kerroksen pikkusalissa. Vuosina 1964-1965 tehdyssä peruskorjauksessa, joka käsitti pääosin valtuuston käytössä olleita tiloja, juhlasalista eli entisestä Seurahuoneen tanssisalista tuli valtuuston istuntosali.[2] Valtuustosali on rakennuksen toisessa kerroksessa, värisävyiltään vaalea ja upea kultauksineen ja raskaine kristallikruunuineen. Seiniä jäsentävien pilastereiden kapiteelit ovat kullatut. Seinillä on pilastereiden rajaamissa kentissä suuret peilit sekä isokokoisia muotokuvia. Vanhat kaakeliuunit on säilytetty. Seinien friisissä ja katossa on runsaasti ornamentteja ja kultauksia. Sali on liki 7 m korkea. Toisessa kerroksessa on lisäksi muun muassa niin sanottu kompassisali ja valtuuston kahvila.

Kaupungintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maistraatti toimi kaupungintalossa vuoteen 1975. Turun käräjäoikeus muutti 1997 vastavalmistuneeseen oikeustaloon. Tämän jälkeen kaupungintalon ensimmäinen kerros korjattiin kokous-, edustus- ja työtiloiksi, korjaus valmistui syksyllä 1999. Myös toisessa kerroksessa tehtiin vähäisiä muutoksia, mutta esimerkiksi valtuustosali on entisellään, ainoastaan tekniikkaa on uudistettu.

Vanhojen käräjäoikeuden odotustilojen ja pikkuhuoneiden tilalle pääsisäänkäynnin puolelle on avattu kaupungin edustusaula eli vastaanottotila. Vastaanottoaulan väreinä ovat punaisenruskea ja vihreä, tilaa hallitsevat pylväsrivistöt kaarineen. Aurajoen puolella olleiden vanhojen käräjäsalien tilalla on kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajien työtiloja sekä valtuustoryhmien kokoustiloja. Uusien työ- ja kokoushuoneiden väritys on Sjöströmin suunnitelmien mukaista[2] uusrenessanssia, sinistä, punaista ja keltaista.[4] Maalaukset ovat kuitenkin pelkistetymmät kuin Sjöstömin suunnitelmassa.[5] Käräjäoikeuden putkat muutettiin keittiötiloiksi.[3]

Rakennukseen tehtiin hissi. Valtuustosaliin johtava portaikko on jälleen koristelultaan uusrenessanssityylinen kuten 1880-luvulla. Ensimmäisen kerroksen huoneille on annettu nimet kaupunginvaltuuston varhaisten puheenjohtajien mukaan.[2] Näitä olivat muun muassa S.W. von Troil, August Juselius, Carl von Heideken, G. A. Lindblom ja A. Spoof.[4]

Kaupungintalon 2-kerroksisessa siipirakennuksessa Aurakatu 4:ssä on muun muassa valtuustoryhmien huoneita ja Matkailutoimiston yleisöpalvelu.[4]

Kaupungintalon sisätiloihin pääsee tutustumaan rajoitetusti, esimerkiksi Turun päivänä on ollut avoimet ovet. Vastaanottoaulassa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja näyttelyitä. Valtuustosalin pääsee näkemään tulemalla yleisöksi kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turun kaupungintalo. Turun museokeskuksen laatima kaupungintalon esite. Turun kaupunki, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.5.2014).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Esite, 2010, s. 1
  2. a b c d e f g h Esite, 2010, s. 2
  3. a b Heino, Jari: Uusrenessanssia valtuustolle. Turun Sanomat, 24.10.1998, s. 3, 10. TS-Yhtymä.
  4. a b c d Heino, Jari: Turun kaupungintalosta kehkeytyi remontissa todellinen kaunotar. Turun Sanomat, 3.9.1999, s. 3, 12. TS-Yhtymä.
  5. a b Tukia, Anneli: Putkasta keittiö ja oikeussaleista kaupunginvaltuuston ryhmähuoneita. Helsingin Sanomat, 3.9.1999, s. A 10. Sanoma Oy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]